Kaikki miehet muuttuu mustasukkaisiksi kanssani, vaikka olen tavallinen nainen. Olisiko naissuhde parempi?
En tiedä mitä tehdä, en varmaan koskaan löydä terveellä itsetunnolla varustettua ihmistä johon rakastuisin.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos kaikille miehille näin käy, niin kyllä etsisin syytä peilistä.
Niin klassista syyttää mustasukkaisuuden kohteeksi joutunutta, että "mitäs olet tehnyt kun ovat mustasukkaisia??".
Minullakin oli muutama sairaalloisen mustasukkainen perättäin. Mitäkö tein? No, minä mm
* kävin töissä
* tapasin ystäviä
* tekstailin kavereiden kanssa (puhelimen käyttöhän heti epäilyttävää !)
* kävin oluella työkavereiden kanssa
* en halunnut olla poikaystävän kanssa yhdessä 24/7, vaan kaipasin myös omaa aikaa
* kävin lenkillä (toinen näistä hiippaili perässäni kun lähdin lenkille, kun kuulema kukaan normaali ei käy oikeasti lenkeillä, vaan pettänään varmasti olin menossa).Että tällaisia hirveäksiä tein.
Sekoitat nyt kaksi asiaa. Et tehnyt hirveyksiä, tietenkään. On sairaalloista olla tuollaisesta mustasukkainen.
Yksi sairaalloisen mustasukkainen kumppani voi osua kenelle tahansa. Normaalisti sellainen kokemus kuitenkin saa aistit valppaiksi ja hälytyskellot heti soimaan, kun törmää toiseen samanlaiseen, jollaisia jatkossa välttää kaikin keinoin.
Sinulla kuitenkin oli niitä sairaalloisen mustasukkaisia kumppaneita "muutamia peräkkäin". Kannattaa miettiä, miksi.
Jos yksi miesystävä on mustasukkainen, vika on miehessä.
Jos muutama miestystävä ovat mustasukkaisia, vika voi olla miehissä.
Jos KAIKKI miesystävät ovat aina mustasukkaisia, vika on sinussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos kaikille miehille näin käy, niin kyllä etsisin syytä peilistä.
Niin klassista syyttää mustasukkaisuuden kohteeksi joutunutta, että "mitäs olet tehnyt kun ovat mustasukkaisia??".
Minullakin oli muutama sairaalloisen mustasukkainen perättäin. Mitäkö tein? No, minä mm
* kävin töissä
* tapasin ystäviä
* tekstailin kavereiden kanssa (puhelimen käyttöhän heti epäilyttävää !)
* kävin oluella työkavereiden kanssa
* en halunnut olla poikaystävän kanssa yhdessä 24/7, vaan kaipasin myös omaa aikaa
* kävin lenkillä (toinen näistä hiippaili perässäni kun lähdin lenkille, kun kuulema kukaan normaali ei käy oikeasti lenkeillä, vaan pettänään varmasti olin menossa).Että tällaisia hirveäksiä tein.
Sekoitat nyt kaksi asiaa. Et tehnyt hirveyksiä, tietenkään. On sairaalloista olla tuollaisesta mustasukkainen.
Yksi sairaalloisen mustasukkainen kumppani voi osua kenelle tahansa. Normaalisti sellainen kokemus kuitenkin saa aistit valppaiksi ja hälytyskellot heti soimaan, kun törmää toiseen samanlaiseen, jollaisia jatkossa välttää kaikin keinoin.
Sinulla kuitenkin oli niitä sairaalloisen mustasukkaisia kumppaneita "muutamia peräkkäin". Kannattaa miettiä, miksi.
Niin? Kerropa minullekin, että miksi.
Näiden jälkeen tuli normaaleja tyyppejä.
Äläkä yritä vedota siihen, että "pitäisi kyllä tietää!".
Ihminen voi hyvin esittää itsestään hyviä puolia, ja ne pimeät puolet tulevat esiin vasta pikkuhiljaa. Ekan kanssa kestin suhdetta parin vuoden ajan ennenkuin pistin pillit pussiin (tuolloin vaadittion jo mm. kauppakuitteja todisteeksi liikkumisistani).
Toisen sankarin jätin n. puolen vuoden jälkeen, sen jälkeen kun tämä oli mm. soittanu minulle kesken työpäivän ja syyttänyt, että minulla olisi kuulema suhde työkaverini kanssa.
Taas yksi esimerkki ketjusta jonka mo de ois poistanut 2 minuutissa jos sukupuolet olisivat aloituksessa toisinpäin
Onko uusi kumppani aina samalla tavalla ihana kuin edellinenkin?
Onko ihastumikriteerinä vuodesta toiseen samat jutut, eli tietynlainen käytös vetää puoleensa?
-Esim. ihmistyyppi joka "näyttää ihastumisensa kunnolla" mm. loukkaantumalla jos et vasta viestiin minuuteissa(iik kuinka paljon se minusta tykkää!!) Tai ihmistyyppi joka on heti menossa kihloihin, ja muuttamassa yhteen (kun sinä olet niiiin ihana, eikö? vai sittenkin sikis koska hän on mustasukkainen luonne ja haluaa mahdollisimman pian omistaa sinut?)
Pahapoika-syndroomassa on vähän sama kaava, sekä niissä jotka löytävät aina sen väkivaltaisen kumppanin. "En olisi ikinä voinut uskoa että hän on sellainen! En huomannut mitään enusmerkkejä!"
Näinköhän?
Moni meistä ei koskaan haksahda näihin miehiin koskaan, vaan todellakin huomaavat ne ikävät merkit ajoissa. Se johtuu siitä että emme vaadi itse tietynlaista kohtelua jo heti alkuun, jotta voisimme ihastua ja alkaa olemaan yhdessä.
Eräskin huonosta suhteesta toiseen koko 40-vuotisen elämänsä seilannut kaverini sanoi, että ei hän kykene ihastumaan mieheen jossa ei ole "särmää", eli miehen pitää olla ihastuttavan erikoinen, kantaa sisällään "suurta tuskaa", olla istunut linnassa, Hui jännää!, tai jotain muuta, mistä me kaikki muut tiedämme ettei taaskaan tule mitään muuta kuin sydänsuruja.
Hän ei ihastukaan ihmiseen itseensä, vaan omiin mielikuviin jotka toistavat kapeaa polkua vuodesta toiseen.
Niin ihastutko miehissä siihen, että kehuvat sinua maasta taivaisiin, palvovat sinua, tekevät selväksi, että sinä olet heidän tms.? Yleensä tuollaiset ihmiset ovat myös sairaanloisen mustasukkaisia, koska haluavat omistaa. Toisella ei saa olla mitään muuta elämässä, kuin hän.
Ihastun älykkyyteen ja fiksuuteen ja empaattisuuteen mitä tuntuu alussa olevan. Ja kun ovat tosissaan kiinnostuneen oloisia.
ap
Olen lopettanut uuden tuttavuuden tapailun hyvinkin pienistä vihjeistä.
Näitä syitä ovat olleet mm:
Mies on ehdottanut että värjäisin hiukseni. Että hän pitäisi tummemmista hiuksista.
Mies on kommentuinut roikkuvia korvakorujani, että "tietynlaiset naiset pitävät sellaisia"
Mies on kommentoinut että haluan herättää muissa miehissä huomiota minihameellani(alla oli mustat sukkahousut, joten mitään ei vilkkunut)
Mies valitteli ettei kerkeä pariin viikkoon näkemään minua edes vielukselta, mutta kerkesi kuitenkin baariin.
Nämä kaikki on olleet ihan muutaman viikon/korkeintaat puolen vuoden tapailuja, ja heti kun mies on päästänyt suustaan jonkun tällaisen jutun, niin olen sanonut että emme taida oikein sopia toisillemme, mutta ei muistella pahalla!
Vertailu muihin naisiin. Olet "hyvä" kun olet tällainen ja toiset naiset ovat huonoja. Näkyy ehkä myös siinä, miten puhuu ystävistäsi. Jakaa heitä hyviin ja huonoihin ystäviin sen perusteella, ketkä ovat sosiaalisempia ja menevämpiä ja ketkä taas viihtyvät enemmän kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ihastun älykkyyteen ja fiksuuteen ja empaattisuuteen mitä tuntuu alussa olevan. Ja kun ovat tosissaan kiinnostuneen oloisia.
ap
Tuossa on jo muutama sudenkuoppa.
Oikeasti empaattinen ihminen ei vaikuta mitenkään erityisen empaattiselta silloin, kun tarvetta siihen ei ole.
He jotka esittävät empaattista, ovat monesti todella epäempaattisia. Tämä selviää vasta ajan kanssa.
Älykkäältä ja fiksulta vaikuttaminen on myös helppoa aluksi Olet varmaan samaa mieltä siitä, etteivät he sitten kovin fiksuja kukaan olleetkaan?
Joskus älykkyydelle ja fiksuudelle kannattaa antaa tilaa. Moni näillä asioilla loistava ei loppupeleissä olekaan ihan niin älykkäistä kuin antoivat ymmärtää. Tahtoo sanoa, että älykkyyskään ei välttämättä näy ihmisestä ensivaikutelmana päällepäin. Oikealla tavalla älykkään ei tarvitse olla sanavalmis kaikestakaiken tietäjä, vaan hän on siteä sisäisesti, ja pitkin elämänsä vartta, ei pelkästään silloin kun yrittää tehdä vaikutuksen naiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihastun älykkyyteen ja fiksuuteen ja empaattisuuteen mitä tuntuu alussa olevan. Ja kun ovat tosissaan kiinnostuneen oloisia.
ap
Millä tavalla he osoittavat tuon "tosissaan kiinnostunut"?
Nopea sitoutumisenhalu voi olla yksi häläri. Samoin se, että pitää jatkuvasti nähdä. Silloinkin kun ei olla sovittu. Fyysistä käyttäytymistä kannattaa myös tarkkailla. Merkkaako? Eli osoittaako mies selvästi fyysisellä läheisyydellä, koskettelulla ja halailulla kiinnostuksensa, mutta vaihtelevasti, eli merkkaako hän enemmän miesten kuin naisten seurassa?
Onko vähän liiankin kiva ja täydellinen ja sinua myötäilevä ja tukeva? Voisko jopa puhua miellyttämisenhalusta? Takana voi olla epävarmuutta ja mustasukkaisuutta, jos myötäilee ihan kaikessa eikä uskalla varsinkaan alussa olla yhtään eri mieltä mistään asiasta, ei edes näennäisen harmittomista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastun älykkyyteen ja fiksuuteen ja empaattisuuteen mitä tuntuu alussa olevan. Ja kun ovat tosissaan kiinnostuneen oloisia.
ap
Millä tavalla he osoittavat tuon "tosissaan kiinnostunut"?
Nopea sitoutumisenhalu voi olla yksi häläri. Samoin se, että pitää jatkuvasti nähdä. Silloinkin kun ei olla sovittu. Fyysistä käyttäytymistä kannattaa myös tarkkailla. Merkkaako? Eli osoittaako mies selvästi fyysisellä läheisyydellä, koskettelulla ja halailulla kiinnostuksensa, mutta vaihtelevasti, eli merkkaako hän enemmän miesten kuin naisten seurassa?
Onko vähän liiankin kiva ja täydellinen ja sinua myötäilevä ja tukeva? Voisko jopa puhua miellyttämisenhalusta? Takana voi olla epävarmuutta ja mustasukkaisuutta, jos myötäilee ihan kaikessa eikä uskalla varsinkaan alussa olla yhtään eri mieltä mistään asiasta, ei edes näennäisen harmittomista asioista.
On ihan luonnollista, että ihminen on hieman epävarma uuden ihmisen tavatessaan. Vaikka pitäisikin itseään hyvänä tyyppinä, eikä sinänsä ihmettele, miksi toinen on niin kiinnostunut ja niin sitoutumisenhaluinen :D, niin kannattaa silti olla skeptinen, jos joku haluaa heti lyödä lukkoon suhteen, vaikkei kunnolla olla edes tutustuttu. Jos on tosissaan kiinnostunut, niin ei pitäisi olla mitään hoputtelumeininkiä, vaan malttaa myös antaa aikaa sille varsinaiselle tutustumisellekin.
Kun yrität vaikkapa epätoivoista iskemisyritystä jotakin mieskohdetta kohtaan ja epäonnistutkin siinä niillä avuilla ja taidoilla,
Kun oikein ärsytät selvää mielenkiinnon kohdettasi - vailla edes normaaleja kommunikointitaitaitoja - saat mitä tilaat itsellesi; ongelmia ja itkua. Ei sellaisesta kiinnostu edes lyhyellä aikavälillä.
Se viittaisi alussa jo ongelmiin pikku suhteesi jatkolle; eikä se ole silloin toisen itsetunnosta kiinni, se sinun ongelmasi. Avoimuus asioissa eikä se että lypsetään asioita, mikäli pyörit myös ns. miehissä, pyöri sitten niissä, muttei kannata tulla, senkään jälkeen kohteensa perään raakkumaan. Sama koskee toisnpäin. Kommunikointi- ja viestintätaidottomuus omine luuloineen tappaa kyllä miehen kiinostuksen nopeasti, samoin käyttäytyyne jatkossakin. Usein on että häiriökäyttäytyvä naikkonen ei pysty kommunikointiin; seurailee ja harrastaa häirintähuutelua, yrittää vääntää omaa tarinaansa peilaten omaa mustasukkaisuutta ja kateutta kohteensa syyksi, transitoida omat ongelmansa siis. Sitä selvästi sattuu oma sekoilunsa.
Varsinkaan silloin mahdolliset keskinäiset "tarpeet" eivät kohtaa. (eli ei kaikki ole minuutti-naikkosen tarpeessa sillä hetkellä,... ) Eli kun rakastut kohteeseesi, ravaat perässä häiritsemässä kun kohteesi ei ole heti samalla mukana asiassa, ikävä juttu itsesi kannalta. Fiksu nainen nimittäin pystyy hallitsemaan tätä vellovaa, tunnetilaansa.
Kerroppa vähän miten tämä mustasukkaisuus ilmenee ja millaisissa tilanteissa. Et olisi ensimmäinen nainen joka omalla käytöksellään aiheuttaa sitä.
Tuossa voisi verrata vuodesta toiseen raakkuvaa tyrkkyä vailla kommunikointia versus parikin tuntia mielenkiintoista jutun juurta toisen naisen kanssakeskenään samosta asioista (eli muutkin aihepiirit kuin sinun "tietämäsi miesten tarpeet omassa piirissäsi").
Jotkut ovat kauhuissaan huomanneet ettei alapäänsä tarjoaminen tehoa.
Just dont figure it kirjoitti:
Kun yrität vaikkapa epätoivoista iskemisyritystä jotakin mieskohdetta kohtaan ja epäonnistutkin siinä niillä avuilla ja taidoilla,
Kun oikein ärsytät selvää mielenkiinnon kohdettasi - vailla edes normaaleja kommunikointitaitaitoja - saat mitä tilaat itsellesi; ongelmia ja itkua. Ei sellaisesta kiinnostu edes lyhyellä aikavälillä.Se viittaisi alussa jo ongelmiin pikku suhteesi jatkolle; eikä se ole silloin toisen itsetunnosta kiinni, se sinun ongelmasi. Avoimuus asioissa eikä se että lypsetään asioita, mikäli pyörit myös ns. miehissä, pyöri sitten niissä, muttei kannata tulla, senkään jälkeen kohteensa perään raakkumaan. Sama koskee toisnpäin. Kommunikointi- ja viestintätaidottomuus omine luuloineen tappaa kyllä miehen kiinostuksen nopeasti, samoin käyttäytyyne jatkossakin. Usein on että häiriökäyttäytyvä naikkonen ei pysty kommunikointiin; seurailee ja harrastaa häirintähuutelua, yrittää vääntää omaa tarinaansa peilaten omaa mustasukkaisuutta ja kateutta kohteensa syyksi, transitoida omat ongelmansa siis. Sitä selvästi sattuu oma sekoilunsa.
Varsinkaan silloin mahdolliset keskinäiset "tarpeet" eivät kohtaa. (eli ei kaikki ole minuutti-naikkosen tarpeessa sillä hetkellä,... ) Eli kun rakastut kohteeseesi, ravaat perässä häiritsemässä kun kohteesi ei ole heti samalla mukana asiassa, ikävä juttu itsesi kannalta. Fiksu nainen nimittäin pystyy hallitsemaan tätä vellovaa, tunnetilaansa.
Sinä olet vuosia sekoillut näillä viesteilläsi palstalla. Oletko harkinnut terapiaa? Ahdistaa sekavat ”mieskohde”- höpinäsi jotka aika ajoin laajenevat lähes väkivaltafantasioiksi. Mitä ikinä onkin sattunut, se ei tällä palsatalla selviä, hae apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos kaikille miehille näin käy, niin kyllä etsisin syytä peilistä.
Niin klassista syyttää mustasukkaisuuden kohteeksi joutunutta, että "mitäs olet tehnyt kun ovat mustasukkaisia??".
Minullakin oli muutama sairaalloisen mustasukkainen perättäin. Mitäkö tein? No, minä mm
* kävin töissä
* tapasin ystäviä
* tekstailin kavereiden kanssa (puhelimen käyttöhän heti epäilyttävää !)
* kävin oluella työkavereiden kanssa
* en halunnut olla poikaystävän kanssa yhdessä 24/7, vaan kaipasin myös omaa aikaa
* kävin lenkillä (toinen näistä hiippaili perässäni kun lähdin lenkille, kun kuulema kukaan normaali ei käy oikeasti lenkeillä, vaan pettänään varmasti olin menossa).Että tällaisia hirveäksiä tein.
Sekoitat nyt kaksi asiaa. Et tehnyt hirveyksiä, tietenkään. On sairaalloista olla tuollaisesta mustasukkainen.
Yksi sairaalloisen mustasukkainen kumppani voi osua kenelle tahansa. Normaalisti sellainen kokemus kuitenkin saa aistit valppaiksi ja hälytyskellot heti soimaan, kun törmää toiseen samanlaiseen, jollaisia jatkossa välttää kaikin keinoin.
Sinulla kuitenkin oli niitä sairaalloisen mustasukkaisia kumppaneita "muutamia peräkkäin". Kannattaa miettiä, miksi.
Ja sitten kun vielä ap:llä ollu kaikki miehet tollasia.
Niin klassista syyttää mustasukkaisuuden kohteeksi joutunutta, että "mitäs olet tehnyt kun ovat mustasukkaisia??".
Minullakin oli muutama sairaalloisen mustasukkainen perättäin. Mitäkö tein? No, minä mm
* kävin töissä
* tapasin ystäviä
* tekstailin kavereiden kanssa (puhelimen käyttöhän heti epäilyttävää !)
* kävin oluella työkavereiden kanssa
* en halunnut olla poikaystävän kanssa yhdessä 24/7, vaan kaipasin myös omaa aikaa
* kävin lenkillä (toinen näistä hiippaili perässäni kun lähdin lenkille, kun kuulema kukaan normaali ei käy oikeasti lenkeillä, vaan pettänään varmasti olin menossa).
Että tällaisia hirveäksiä tein.