Onko erityisherkkyyden periytyvyyttä tutkittu miten kattavasti?

Vierailija kirjoitti:

Jos tuntee jonkun ns. erityisherkän, ymmärtää kyllä, että tämä ilmiö on olemassa – ja miksei olisi, kyllähän ihmiset eroavat hermostoltaan. Serkkuni lapsi, nyt seiskaluokkalainen, on tällainen. Olen tuntenut hänet koko hänen elämänsä, ja se on kyllä niin itsestäänselvää kuin olla ja voi. Hän on aina reagoinut hyvin voimakkaasti asioihin. Ihan pienenä oli vain pari ihmistä, jotka hän lähimpiensä lisäksi "hyväksyi" (sattumalta minä olin yksi heistä). "Erityisherkkyys" (jos tätä termiä haluaa käyttää) näkyy kaikessa, suhteessa ruokaan, toisiin ihmisiin, erilaisiin tilanteisiin. Kun lapsi on tullut isommaksi, hän on osannut kertoa enemmän, miltä se tuntuu – se tuntuu siltä, että käy todella helposti ylikierroksilla. 

Onneksi hänellä on aivan supermahtavat vanhemmat, jotka ovat osanneet tukea häntä ja suhtautua asiaan. Helppoa se ei ole ollut.

Onnekas lapsi! Tuollaisissa oloissa kasvanut lapsi varmasti pystyykin helposti suhtautumaan erityisherkkyyteensä luontevalla tavalla.

Up.