Lue keskustelun säännöt.
Kuinka päästä eroon toisen pakkomielteisestä ajattelemisesta?
korjaus
09.09.2018 |
Palsta on ehkä hieman väärä paikka kysyä kun vaikuttaisi että monikin samassa suossa.
Tämä pakkomielteinen ajatteleminen häiritsee muuta elämää ja vie tehokkuuden elämästä pois kun aika menee vain haaveillen ja toisaalta murehtien että teki elämänsä virheen.
Olen huomannut että auttaa hieman jos on enemmän ohjelmaa, mutta silloinkin kyseinen henkilö pompahtaa ajatuksiin.
Kommentit (42)
Tee jotain, joka vaatii keskittymistä. Aloita vaikka jokin uusi harrastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lääkitys?
Samaa olin tulossa kirjoittamaan. Ap tuntuu jo pelottavalta jankuttajalta...
minusta aloittaja vaan vastaa viesteihin eikä jankkaa samaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lääkitys?
Samaa olin tulossa kirjoittamaan. Ap tuntuu jo pelottavalta jankuttajalta...
Ikävää jos pelotan. En kyllä tietääkseni ole jankannut samaa vaan lähinnä pyrkinyt vastaamaan kirjoitettuihin viesteihin. Ei taida olla lääkesuositusta? Elämä olisi kyllä helppoa jos joka vaivaan olisi vaan pilleri, joka olisi helposti saatavilla. :)
-ap
Samassa veneessä ollaan täälläkin. Henkilö pyörii ajatuksissa päivittäin, vaikka emme ole olleet enää kuukausiin missään tekemisissä ja kyseinen ihminen sotki elämäni perusteellisesti. Haluaisin vain unohtaa, mutta...
Itse en voi enää ottaa häneen yhteyttä, mutta sinä kenties voit? Pyydä juttelemaan vielä kerran ja puhukaa välinne selviksi. Saatat muuten jäädä katumaan vuosiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ollaan täälläkin. Henkilö pyörii ajatuksissa päivittäin, vaikka emme ole olleet enää kuukausiin missään tekemisissä ja kyseinen ihminen sotki elämäni perusteellisesti. Haluaisin vain unohtaa, mutta...
Itse en voi enää ottaa häneen yhteyttä, mutta sinä kenties voit? Pyydä juttelemaan vielä kerran ja puhukaa välinne selviksi. Saatat muuten jäädä katumaan vuosiksi.
Kuulostaa kyllä hyvin samaistuttavalta. Haluasitko itse että kyseinen henkilö ottaisi sinuun yhteyttä ja miksi ett voi enää itse ottaa yhteyttä?
Omassa tapauksessakin tuntuisi hieman omituiselta ottaa enää yhteyttä, enkä tiedä olisiko edes hyvä idea.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko nainen vai mies?
Nainen.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ollaan täälläkin. Henkilö pyörii ajatuksissa päivittäin, vaikka emme ole olleet enää kuukausiin missään tekemisissä ja kyseinen ihminen sotki elämäni perusteellisesti. Haluaisin vain unohtaa, mutta...
Itse en voi enää ottaa häneen yhteyttä, mutta sinä kenties voit? Pyydä juttelemaan vielä kerran ja puhukaa välinne selviksi. Saatat muuten jäädä katumaan vuosiksi.
Kuulostaa kyllä hyvin samaistuttavalta. Haluasitko itse että kyseinen henkilö ottaisi sinuun yhteyttä ja miksi ett voi enää itse ottaa yhteyttä?
Omassa tapauksessakin tuntuisi hieman omituiselta ottaa enää yhteyttä, enkä tiedä olisiko edes hyvä idea.
-ap
Hankalia kysymyksiä, joihin ei voi vastata kyllä/ei. Ikävöin ihmistä ja tavallaan toivon joka päivä että olisi jokin keino murtaa tämä jää välillämme. Mutta toisaalta taas pelkään sitä pahaa oloa mitä koko kuvio on aiheuttanut. En voi itse ottaa yhteyttä, koska se olin minä joka katkaisi välit ja pelkään tosissani oman henkisen hyvinvointini puolesta.
Järjellä ajateltuna kyseinen henkilö on minulle täysin vääränlainen hyvin monella tapaa, mutta jokin siinä on että hän on koko ajan ajatuksissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ollaan täälläkin. Henkilö pyörii ajatuksissa päivittäin, vaikka emme ole olleet enää kuukausiin missään tekemisissä ja kyseinen ihminen sotki elämäni perusteellisesti. Haluaisin vain unohtaa, mutta...
Itse en voi enää ottaa häneen yhteyttä, mutta sinä kenties voit? Pyydä juttelemaan vielä kerran ja puhukaa välinne selviksi. Saatat muuten jäädä katumaan vuosiksi.
Kuulostaa kyllä hyvin samaistuttavalta. Haluasitko itse että kyseinen henkilö ottaisi sinuun yhteyttä ja miksi ett voi enää itse ottaa yhteyttä?
Omassa tapauksessakin tuntuisi hieman omituiselta ottaa enää yhteyttä, enkä tiedä olisiko edes hyvä idea.
-ap
Hankalia kysymyksiä, joihin ei voi vastata kyllä/ei. Ikävöin ihmistä ja tavallaan toivon joka päivä että olisi jokin keino murtaa tämä jää välillämme. Mutta toisaalta taas pelkään sitä pahaa oloa mitä koko kuvio on aiheuttanut. En voi itse ottaa yhteyttä, koska se olin minä joka katkaisi välit ja pelkään tosissani oman henkisen hyvinvointini puolesta.
Järjellä ajateltuna kyseinen henkilö on minulle täysin vääränlainen hyvin monella tapaa, mutta jokin siinä on että hän on koko ajan ajatuksissani.
Voitko avata tätä "vääränlaisuutta"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!! Kiinnitin huomioni kirjoittamaasi tekstiin. En tiedä missä päin asut,mutta olen kouluttautunut ThetaHealinghoitajaksi ja teen energiahoitoa.oletko kokeillut?.Thetassa mennään alitajunnan tasolle ja käsitellään erilaisia uskomuksia ja niiden purkamista,Theta vaikuttaa niin psyykeen kuin fyysisen ja emotionaalisen mielen koukeroihin ja sitä kautta auttaa elimistöä parantamaan itsensä terveeseen olotilaan. kaikki ihmissuhde ongelmat,työelämän ongelmat,itsetunto,stressi,masennus,jännittäminen,rahaan liittyvät uskomukset" ei mul oo varaa" käsitellään ja hoitaja työstää kanssasi ne sinun uskomuksesi positiiviseen ajattelumuotoon, siis aivan kaikkia asioita työstetään ThetaHealingin avulla ja saat välittömän avun,kun sinun uskomusjärjestelmääsi puretaan.ThetaHealingia kannattaa ehdottomasti kokeilla ja huomaat elämäsi lähtevän aivan uuteen lukuun. Otan vastaan Lopen sajaniemessä ja voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostilla arjafunny@gmail.com,jos kiinnostuit asiasta. Riippuen siitä missä itse asut,olen tehnyt myös kotikäyntejä!!
Toivoa on!!
Neulo moppilangasta torkkupeitto. Niin minä pääsin eroon pakkomielteestäni erästä henkilöä kohtaan. Kun väsää 40000 silmukkaa kahdessa viikossa muun askareensa lomassa ja saa jännetuppitulehduksen ja pikkurillit mutkalle, lakkaa hyvin tehokkaasti miettimästä elämänsä parasta rakastajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ollaan täälläkin. Henkilö pyörii ajatuksissa päivittäin, vaikka emme ole olleet enää kuukausiin missään tekemisissä ja kyseinen ihminen sotki elämäni perusteellisesti. Haluaisin vain unohtaa, mutta...
Itse en voi enää ottaa häneen yhteyttä, mutta sinä kenties voit? Pyydä juttelemaan vielä kerran ja puhukaa välinne selviksi. Saatat muuten jäädä katumaan vuosiksi.
Kuulostaa kyllä hyvin samaistuttavalta. Haluasitko itse että kyseinen henkilö ottaisi sinuun yhteyttä ja miksi ett voi enää itse ottaa yhteyttä?
Omassa tapauksessakin tuntuisi hieman omituiselta ottaa enää yhteyttä, enkä tiedä olisiko edes hyvä idea.
-ap
Hankalia kysymyksiä, joihin ei voi vastata kyllä/ei. Ikävöin ihmistä ja tavallaan toivon joka päivä että olisi jokin keino murtaa tämä jää välillämme. Mutta toisaalta taas pelkään sitä pahaa oloa mitä koko kuvio on aiheuttanut. En voi itse ottaa yhteyttä, koska se olin minä joka katkaisi välit ja pelkään tosissani oman henkisen hyvinvointini puolesta.
Järjellä ajateltuna kyseinen henkilö on minulle täysin vääränlainen hyvin monella tapaa, mutta jokin siinä on että hän on koko ajan ajatuksissani.
Voi että, tilanteesi kuulostaa melkein identtiseltä omani kanssa. :( Voimia sinne!
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ollaan täälläkin. Henkilö pyörii ajatuksissa päivittäin, vaikka emme ole olleet enää kuukausiin missään tekemisissä ja kyseinen ihminen sotki elämäni perusteellisesti. Haluaisin vain unohtaa, mutta...
Itse en voi enää ottaa häneen yhteyttä, mutta sinä kenties voit? Pyydä juttelemaan vielä kerran ja puhukaa välinne selviksi. Saatat muuten jäädä katumaan vuosiksi.
Kuulostaa kyllä hyvin samaistuttavalta. Haluasitko itse että kyseinen henkilö ottaisi sinuun yhteyttä ja miksi ett voi enää itse ottaa yhteyttä?
Omassa tapauksessakin tuntuisi hieman omituiselta ottaa enää yhteyttä, enkä tiedä olisiko edes hyvä idea.
-ap
Hankalia kysymyksiä, joihin ei voi vastata kyllä/ei. Ikävöin ihmistä ja tavallaan toivon joka päivä että olisi jokin keino murtaa tämä jää välillämme. Mutta toisaalta taas pelkään sitä pahaa oloa mitä koko kuvio on aiheuttanut. En voi itse ottaa yhteyttä, koska se olin minä joka katkaisi välit ja pelkään tosissani oman henkisen hyvinvointini puolesta.
Järjellä ajateltuna kyseinen henkilö on minulle täysin vääränlainen hyvin monella tapaa, mutta jokin siinä on että hän on koko ajan ajatuksissani.
Voitko avata tätä "vääränlaisuutta"?
Olemme luonteiltamme ja elämänarvoiltamme hyvin erilaisia. Tietyissä asioissa voisi sanoa jopa, että edustamme päinvastaisia ihmistyyppejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up. Ongelma on edelleen ajankohtainen!
Mulla on ollut tollainen tilanne. Olin tosi ihastunut naiseen mutten ajoissa uskaltanut tehdä mitään. Siinä sitten reilu vuoden päivät tuli päivittäin ajateltua häntä ja kaipailtua. Sitten se vain alkoi hellittää, en tiedä syytä. Ei ole löytynyt korvaavaa.
Olin aluksi todella epätoivoinen, koska olin varma että elämäni rakkaus meni siinä. Itseasiassa tältä palstalta löysin vastaavan jutun ja siellä puhuttiin limerenssistä. En tunnistanut kaikkia kohtia omakseni, mutta kai siinä jotain samaakin oli.
Aika auttaa usko pois! Itse harrastelin kaikkea ja kävin välillä treffeilläkin mutta ei tuntunut olevan apua. Sitten se kaipaus vain loppui aika yks kaks. Tsemppiä!
M 31v
Mä olen ihan toivottoman ihastunut, mutta en usko miehen tuntevan samoin. Niinkuin joku tuolla aiemmin sanoikin, kaikki flirtti tuntuu päihdyttävältä ja haluaisin aina vain lisää. Ahdistaa tämä pakkomielteisyys.
Neuvon, että se ihminen pitää repäistä irti kuin laastari. Myös jonkinlainen reality check auttaa. Tapasin vuoden alussa ihmisen jonka kanssa hullaannuimme toisiimme. Suhde oli jäätävää draamaa alusta asti, mutta tuon toisen sitoutumiskammo heijastui kaikkeen. Itse olin valmiimpi etenemään seurusteluun, toinen ei. Jatkuvaa on offailua, riitoja, sovintoja. Suhde oli sellaista vuoristorataa, että tasaista aikaa kesti korkeintaan ykkösviikkoja. Juuri nyt olemme erossa, ja huimat 14 tuntia eroa takana. Tällä kertaa olen päättänyt, että en enää pyörrä päätöstäni. Tuo ihminen on mulle haitaksi, hän vie kaiken energiani ja tekee minusta sairaan epävarman, ahdistuneen ja pelokkaan. Hän on valehdellut mulle keväällä aika paljon (on Tinderöinyt selkäni takana koko suhteemme alun aina kesään asti).
Viimeisimpänä hän kävi minuun vähän fyysisesti käsiksi, jota en voi antaa anteeksi.
Tunnen, että tällä kertaa pysyn päätöksessäni, mutta tuon toisen vetovoima on vahva. Onneksi meillä on välimatkaa eikä juurikaan yhteisiä ystäviä, joten uskon saavani voimia pysytellä erossa hänestä.
Vaikeaa se silti on.
Samaa olin tulossa kirjoittamaan. Ap tuntuu jo pelottavalta jankuttajalta...