Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Todella ala-arvoista kohtelua harjoittelupaikassa! Opiskelen kokiksi.
08.09.2018 |
Olen 31-vuotias aikuisopiskelija ja aloitin juuri ensimmäisen työharjoitteluni. Viikko töitä takana ja olen järkyttynyt, kohtelu on on ollut suoraan sanottuna ala-arvoista.
Olen reipas tekijä ja aiemmissa työpaikoissani erittäin pidetty. Olen työskennellyt markkinointitehtävissä.
Tässä muutamia satunnaisia esimerkkejä viikon varrelta:
Ensimmäisenä päivänä saavuin reilusti ajoissa paikalle ohjeistuksen mukaiset vaatteet mukanani. Jouduin odottelemaan pukuhuoneeseen pääsyä 30 min, viime hetkellä ennen vuoroni alkua. Kukaan ei kuulemma päässyt ohjeistamaan aiemmin, iso paikka. Ja yksin ei saanut tietty mennä.
Lopulta joku työntekijöistä tuli naama väärinpäin päästämään vaatteidenvaihtoon. Myöhästyin tietysti hieman, ja kun pääsin keittiöön, esimieheni mutisi hieman inhottavaan ja alentavaan sävyyn jotain myöhästymisestäni. Vaikka se ei edes ollut minun vika!
Esittelin reippaasti itseni ihmisille, mutta kaikki eivät edes vaivautuneet kunnolla tervehtimään. Osa ihan asiallisia.
Olen harjoittelija ja uudessa paikassa, joten en tietenkään voi osata kaikkea. Tuntuu, että kyselyni ärsytti joitakin työntekijöitä, osa ei edes vastannut, kun kysyin jotain, vaikka varmasti kuulivat. Kohtelivat kuin ilmaa.
Jos tein jotain väärin, sain osakseni silmien pyörittelyä, tiuskimista ja hapanta naamaa. Joskus harvoin asiasiallista neuvoa. Joku saattoi tulla ihan jopa huutamaan päin naamaa. Yhtenä päivänä olin tiskissä ja sain osakseni vittuilua ja huutoa, kun en älynnyt (kun ei kerrottu) missä järjestyksessä lounastiskit ko. paikassa tiskataan. Kuulemma kestää nyt ikuisuus purkaa tiski ja saada taas hommat rullaamaan. Liian hidaskin olin, vaikka ihan reippaasti tein. Talossa tosin alimiehitys.
Jos vein vaikka astiota vahingossa väärille paikoille, joku vakkareista pisti mielenosoituksellisen, passiivis-aggressiivisen shown pystyyn. Teki ensin ison numeron kadonneesta kattilasta ja tyyliin lopetti vastailemasta kysymyksiini tai puuttumasta asiaan, jos olin tekemässä jotain väärin ja huomasi sen.
Vuoroni lähestyessä loppua, siivosin työpisteeni ja aloin tehdä lähtöä. Esimieheni kysyi mihin olen menossa ja vastasin, että vuoroni loppuu 5 min. päästä. Hän viistoillen totesi, että enkös tullut tänään myöhässä, joten voin varmaan jatkaa siis pidempään, ja että muutenkin nyt on niin kiire, että vielä ei pääse lähtemään. En kuitenkaan tähän suostunut, sillä olin jo sopinut menoa. Seuraavana päivänä jouduin puhutteluun asiasta.
Monia asioita, joista jäi paha maku suuhun. Todella inhottava työilmapiiri, missään en ole törmännyt moiseen kyykytykseen. Tunsin olevani aivan alinta kastia. Perehdytys niin ja näin, paljon kirjoittamattomia sääntöjä, joita tietty tietämättömyyttäni "rikoin". Tämä taas tuntui aiheuttavan jotain sairasta tyydytystä joillekin vakkareille.
Tänään kerroin kohtelustani ooettajalleni, joka vain kohautteli olkiaan. Sellaista se voi harmi kyllä olla joskus alussa, mutta skarppaat nyt vielä ja katsotaan ekassa arvioinnissa sitten uudestaan. What the f...
Onko muilla ollut tällaista, olen järkyttynyt?
Kommentit (33)
Ei ole ihmismäistä kohtelua, mitä sait osaksesi. Olen todella pahoillani puolestasi.
Toivottavasti kohtelu paranee. Muuten kerro kaikille, mikä ravintola on näin huono työnantaja ja ilmapiiriltään sairas. Osaamme asiakkaina välttää tämmöistä paikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuollaista on aina ravintolassa. itse opetuskeittiössä ollessani yhden päivän ajan nainen sanoi , että pese kattila. pesin kattilan ja nainen sanoi, että voisit pestä kattilan (siis oli vain tuo kattila ja kysyin oliko muita kattiloita. koko päivä hoki tuota vaikka olin pessyt kattilan ja kysyin myös opettajaltani mikä ihme nyt on . sain tuon päivän harjoittelusta ykkösen vaikka muuten sain kaikesta 5 ja aina kehuttiin. toki sitten työelämässä kaikki vittuilee joten pitää olla rohkeus huutaa vittu saatanaa muutaman kerran
Missä kaupungissa?
Mutta joo itsellä hyvin samankaltaisia kokemuksia. Työntekijät ja pomo olivat jääneet henkisessä kehityksessään ehkä 4-vuotiaan hiekkalaatikkoprinsessan tasolle. Selän takana inistiin kuin hyttyset ja nimiteltiinkin, samalla kuitenkin muodollisesti kehuttiin reippaaksi face to face. Varmaan jotenkin elämäänsä kyllästyneitä ja kaikkensa menettäneitä ihmisraunioita nuo tyypit.
Hah! Krooninen alimiehitys. Suuri vaihtuvuus. Laitostunut henkilökunta. Tai näiden yhdistelmä: vakkarizombiet ja kiertävä tulokkaiden sakki (vuokravälitysfirmasta tietenkin) joille vakkarit sitten tuhahtelevat: et sitten kestänyt viikkoakaan, njähnjähnjää! Etkö tiennyt että nää lautaset on AINA ollut täällä juuri näin, njähnjähnää! :D
Vaihda harjoittelupaikkaa, heti, sulla on käsittääkseni siihen oikeus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin 10vuotta sitten kokiksi.
Valitsin pienen harjoittelupaikan jossa oli 2työntekijää minun lisäkseni töissä.
Minusta on huono valinta mennä heti isoon paikkaan töihin jossa ei ehditä neuvomaan.
Kaverin tyttökaveri kosti tuon harjoittelun loputtua kirjoittamalla eat.fi:in murskahaukut ja osansa sai erityisesti henkilökunta. Kävivät ensin siellä oikeasti syömässä ja sitten haukkui henkilökunnan, mutta kuulemma ansaitusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo harjoittelijoiden huono kohtelu on yksi syy siihen miksi minä lähdin opiskelemaan yliopistotutkintoa enkä mennyt ammattikouluun tai ammattikorkeaan.
Meilläkin kuuluu opintoihin pakollinen harjoittelujakso, mutta sen voi tehdä esim. oman alan kesätyönä. Eli siitä saa hyvin palkkaa. Itselläni oli tuolloin opintopisteitä jotain 190 vähän yli, ja kuukausipalkka oli 2100 e + matkakorvaukset, päivärahat jne. Eli käteen tuli joka kuukausi verojen jälkeen noin 2400 euroa. Eikä tarvinnut olla harjoittelijana paskasankona kenellekään vaikka sopimuksessa lukeekin että olen kesäharjoittelija. Enkä ollut edes valmistunut kandiksi, se työ oli edelleen tekemättä :D
Hei ap! Ihan ensimmäisenä pieni vinkki: työaika loppuu vasta silloin kun työvuorolistassa mainittu aika täyttyy - ei ennen eikä jälkeen, silloin vasta lähdetään vaihtamaan vaatteita, eikä olla siviilit päällä pihalla röökillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda paikkaa, sanon minäkin. Joissain duunarityöpaikoissa on kakka työkulttuuri, just tuollaista kuin kuvailit.
Etsi paikka, jossa osataan käyttäytyä, niitäkin on. Ravintola-alalla on varaa valita paikkansa, ei pidä jäädä jumiin huonoon duunimestaan.
Naisvaltainen ala, kurja työilmapiiri, juoruamista, kansliassa ja kahvihuoneessa lorvimista, ylipitkiä taukoja ja ruokatunteja, töiden välttelyä, potilaiden huonoa kohtelua, hoitovirheitä, opiskelijoiden, keikkalaisten ja sijaisten nöyryyttämistä ja rankkaa työpaikkakiusaamista! Sellaista on hoitoalalla! Pahimpia kiusaajia, selkäänpuukottajia ja vi##uilijoita ovat muutama vuosi sitten ammattikorkeakoulusta valmistuneet, nuoret sairaanhoitajat. Myös iäkkäämmät sairaanhoitajat, lähihoitajat ja perushoitajat kiusaavat opiskelijoita, keikkalaisia ja sijaisia.
Osa hoitoalan opiskelijoista lopettaa opintonsa kesken, koska he eivät kestä opintojen pakollisissa ja palkattomissa harjoitteluissa tapahtuvaa epäasiallista kohtelua ja työpaikkakiusatuksi joutumista. Hoitoalan opiskelija ei saa suoritettua opintojaan loppuun eikä hän saa tutkintoaan valmiiksi, jos yksikin työharjoittelu jää tekemättä. Pahimmillaan opiskelijan ohjaaja/ohjaajat kiusaavat opiskelijaa 40 tuntia viikossa.
Hissukat ja nössöt terveydenhuollon yliopisto-opintoja suorittaneet opettajat - terveydenhuollon maisterit - katsovat vierestä. Opettajat eivät halua, osaa, viitsi ja uskalla puuttua tilanteesiin mitenkään, vaikka heidän omat opiskelijansa ovat työpaikkakiusaamisen kohteena. Opettajat voivat erimielisyys- ja riitatilanteissa asettua jopa hoitajien puolelle ja opiskelijoita vastaan. Samaan harjoittelupaikkaan lähetetään pian uusi opiskelija kiusattavaksi ja sama touhu saa jatkua! Hoitoalan harjoitteluihin pitää saada nollatoleranssi opiskelijoihin kohdistuvaan kiusaamiseen!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa Fazer-Amican paikalta. Lähde äkkiä lipettiin, vaihda harjoittelupaikkaa. Kaikki ravintolat ei todellakaan ole tuollaisia!
Mä oon vuokrafirman kirjoilla tehnyt ravintoladuunia ja Fazer-Amica paikat on just niitä, joihin en mene ja moni muukin extra kieltäytyy. Mutta olipa mikä hyvänsä, saat vaihdettua paikkaa kun kerrot harjoittelua ohjaavalle maikalle samoin, kuin kerroit meille nyt.
Samanlaista kaikissa keittiötöissä. Vaihdoin alaa. Sitä ennen jouduin karenssiin kun en pystynyt menemään taas yhteen pätkätyöhön haukuttavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Welcome to the business.
Tuota se on ja tulee olemaan. Harvoin vaihtamalla paranee. Siis firmaa vaihtamalla. Alaa vaihtamalla kyllä.
Kenenkään aikuisen ihmisen ei pidä uudelleen kouluttautua ravintola-alalle, enkä suosittele nuorillekaan, jos jotain, ihan mitä tahansa pystyy tekemään.
Itse sinun iässäsi jo katselin, että mitähän sitä tekisi aikuisena, kun se keittiöelämä alkoi tökkiä pahemman kerran. 38-vuotiaana sitten menin opiskelemaan insinööriksi ja se on elämäni fiksuin päätös tähän mennessä. Nyt viittäkymppiä lähestyvänä olen enemmän kuin tyytyväinen.
Olin työharjoittelussa pienessä ravintolassa. Kun hain paikkaa niin kyseinen omistaja kehui valtavasti ammattitaitoaan ja selitti mm., että kyllä hänkin tiskaa ja, että se on terapiaa hänelle.
Aloitin harjoittelun niin todellisuudessa hän ei tiskannut kertaakaan vaan itse olin lähinnä tiskari/astioiden kantaja koko harjoitteluni ajan. Joskus kokeilin jättää astioiden tiskaamisen hänelle niin hän ei koskenutkaan niihin vaan jouduin jäämään itse ylitöihin jotta astiat saadaan tiskattua. Välillä hän lähti syömään muutamaksi tunniksi ja jätti minulle vastuun koko ravintolan keittiöstä.
Kerran erehdyin arvostelemaan tämän mestarikokin ruokia niin sain viettää koko seuraavan päivän siivoten vessoja sekä imuroiden asiakastiloja.
Työharjoittelun lopuksi hän antoi arvosanoiksi kakkosia taikka kolmosia kun paras arvosana on 5 ja kehtasi kysyä, että olenko hankkinut kesätöitä. Hän sitten loukkaantui valtavasti kun kerroin koettavani hankkia töitä muista ravintoloista. Hän ei olisi ikinä palkannut minua mutta pahoitti mielensä kun en kerjännyt häneltä töitä.
Viimeisenä päivänä omistaja ilmoitti palkitsevansa minun ahkeruuteni.
Hän antoi minulle ilmaisnäytteen pesuainejauhetta ja paketin rairuohoa.
Tällaista kohtelua itse olen kokenut työharjoittelussa.
Eihän tuo kivalta kuulosta. Tässä nyt kuitenkin muutama selviytymisvinkki:
1) Jos pukuhuoneeseen pääsy on tuskan takana, vaihda kamppeet vessassa. Ota joku iso olkakassi, mihin saat heitettyä omat kamasi. (Totta kai pitäisi järjestää asialliset pukuhuoneet jne, mutta jos harjoittelupaikka nyt on pyllystä niin juuri tästä ei kannata alkaa vääntää. Pääset helpommalla.)
2) Noudata työaikoja. Jos vuorosi on neljään, niin älä lähde vaihtamaan vaatteita viittä vaille. Ja ole tosiaan neljää vaille jo pääkallonpaikalla.
3) Älä ota ihan kaikkea henkilökohtaisesti. Työkavereinasi varmaankin on osin niin sosiaalisesti kömpelöitä ihmisiä, että he eivät yksinkertaisesti osaa reippaasti esitellä itseään. Pärjäävät kyllä siellä omissa rutiineissaan samassa tutussa keittiössä, eivät vaikkapa asiakaspalvelussa. Yritä ajatella niin, että näillä ihmisillä ihan oikeasti saattaa mennä rakkaat rutiinit pahasti rikki, jos se kattila onkin yhtäkkiä väärässä paikassa. Että he eivät kiukuttele siksi, että olet tehnyt jotain eri tavalla, vaan siksi että heidän elämänsä muuttui juuri huomattavasti turvattomammaksi.
4) Laita ne kattilat ja muut rojut oikeille paikoilleen. Pahoittele niille mölöille, että et vielä tiennyt missä ne sijaitsevat mutta että arvostat, että hän opastaa. Ajattele, että niillä on siellä elinkautinen, sinä pääset pois kun harjoittelu loppuu. :)
Vierailija kirjoitti:
Hei ap! Ihan ensimmäisenä pieni vinkki: työaika loppuu vasta silloin kun työvuorolistassa mainittu aika täyttyy - ei ennen eikä jälkeen, silloin vasta lähdetään vaihtamaan vaatteita, eikä olla siviilit päällä pihalla röökillä.
Kyllä työvuoro on loppu jälkeen. Ja apn tapauksessa ymmärsin että oli lähdössä kun kello näytti loppua mutta viivästyksen tuoman myöhästymisen takia pomo halusi minuutit takaisin.
Itsellä on myös huono kokemus, opettaja ohjaajana, muutenkin oli huono ohjeistamaan ja antamaan mitään hyödyllistä. Oli vaikea saada tuntejani täyttymään kun ope häippäsi kotiinsa suunnittelemaan omiaan, minä koulussa keskenäni vartijan kanssa, vaikka käytävät pimeänä. Kyllä nuorena ahdisti se yksinäisyys, joskus satunnainen ope suunnittelees vielä kun lähdin, useimmiten oli vain minä. Riemu repesi kun kerran ohjaajani nälväisi oppilaalleen että hyvä kun joskus teki läksynsä ja seuraavalla tauolla sanoin että minusta ei ole kiva, että altistetaan oppilasta jolla huonot kotiolosuhteet ja muutenkin läksyjen tekemisen kanssa haasteita. Sanoin että olin todella iloinen ja hän oli todella ylpeä kun oli esitellyt ne minulle. Siitä eteenpäin sen akan perässä sai juosta ja olematonkin ohjeistus loppui kuin seinään. Arvioinnissa haukkui minut yhteistyökyvyttömäksi.
Opettajani oli kovin hämillään lopussa ohjaajan lähdettyä, ihmetteli kun aiemmin on yhteistyökykyjäni kehuttu ja kerrottuani tilanteestani, hän järjesti miniharjoittelun toisessa koulussa, jossa todettiin että todellakin teen yhteistyötä ja sain paperini muiden mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap! Ihan ensimmäisenä pieni vinkki: työaika loppuu vasta silloin kun työvuorolistassa mainittu aika täyttyy - ei ennen eikä jälkeen, silloin vasta lähdetään vaihtamaan vaatteita, eikä olla siviilit päällä pihalla röökillä.
Kyllä työvuoro on loppu jälkeen. Ja apn tapauksessa ymmärsin että oli lähdössä kun kello näytti loppua mutta viivästyksen tuoman myöhästymisen takia pomo halusi minuutit takaisin.
Itsellä on myös huono kokemus, opettaja ohjaajana, muutenkin oli huono ohjeistamaan ja antamaan mitään hyödyllistä. Oli vaikea saada tuntejani täyttymään kun ope häippäsi kotiinsa suunnittelemaan omiaan, minä koulussa keskenäni vartijan kanssa, vaikka käytävät pimeänä. Kyllä nuorena ahdisti se yksinäisyys, joskus satunnainen ope suunnittelees vielä kun lähdin, useimmiten oli vain minä. Riemu repesi kun kerran ohjaajani nälväisi oppilaalleen että hyvä kun joskus teki läksynsä ja seuraavalla tauolla sanoin että minusta ei ole kiva, että altistetaan oppilasta jolla huonot kotiolosuhteet ja muutenkin läksyjen tekemisen kanssa haasteita. Sanoin että olin todella iloinen ja hän oli todella ylpeä kun oli esitellyt ne minulle. Siitä eteenpäin sen akan perässä sai juosta ja olematonkin ohjeistus loppui kuin seinään. Arvioinnissa haukkui minut yhteistyökyvyttömäksi.
Opettajani oli kovin hämillään lopussa ohjaajan lähdettyä, ihmetteli kun aiemmin on yhteistyökykyjäni kehuttu ja kerrottuani tilanteestani, hän järjesti miniharjoittelun toisessa koulussa, jossa todettiin että todellakin teen yhteistyötä ja sain paperini muiden mukana.
Altistetaan piti olla latistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa Fazer-Amican paikalta. Lähde äkkiä lipettiin, vaihda harjoittelupaikkaa. Kaikki ravintolat ei todellakaan ole tuollaisia!
Mä oon vuokrafirman kirjoilla tehnyt ravintoladuunia ja Fazer-Amica paikat on just niitä, joihin en mene ja moni muukin extra kieltäytyy. Mutta olipa mikä hyvänsä, saat vaihdettua paikkaa kun kerrot harjoittelua ohjaavalle maikalle samoin, kuin kerroit meille nyt.
Todella hienoa että vältätte ikäviä paikkoja, ehkä heidän on pakko muuttaa tapojaan jos haluavat työvoimaa.
Alue: Aihe vapaa
Ihan normaalilta ravintola-alan touhulta kuulostaa, ikävä kyllä.
Suosittelen ihan suoraan sanottuna jotain muuta alaa, tuo meno ei nimittäin tuosta tule muuttumaan.