Ei helvetti VOIKO TÄÄ OLLA VAAN SATTUMAA!!??

Sun kielenkäytöstä ja asenteesta huomaa, että olet lellitty kakara jonka eteen on muiden tehtävä vaikka ja mitä ja sinä pidät sitä täysin itsestäänselvänä. Mulla oli 3 tuollaista kaveria joille oma napa oli ainoa mikä kiinnosti. Huom OLi kun tarpeeksi monta vuotta sitä touhua seurasin.



Ap on toiminut TÄYSIN oikein ja ollut kiva & huomaavainen kaveri, väärille ihmisille!

16 kyllä minustakin sinun tekstistä huokuu kiittämättömyys ja alatyylisyys. Mahtaako itselläsi olla yhtään ystävää? Ei ainakaan käytöstapoja...



Ei ole siitä kiinni, että olisi nyt mennyt arvokkaat potkarit sivu suun, vaan outoa kun ei osata kiittää. Yksi tekstari-10 sekuntia. Kiitos...näpynäpynäpy...



Juu tuo oli hyvä idea laittaa ilmoitus tuonne etsin ystävää palstalle. Tuntuu nykyään että huomaavaiset " tosiystävät" ovat kateissa :(



ap

T: 19 ja se joka sitä palstaa suositteli ; )

teetin ristiäisistä yhden kuvan kiitoskorteiksi kaikille jotka ovat meitä muistaneet.

Mutta kestää vielä hetken kun saan kuvat postitettua sillä kun on neljäs lapsi kyseessä niin päivät kuluvat vauhdilla.

Mutta siis jos minulta odottelet kiitosta, niin tulossa on.

Mulle ainakin lahjojen antaminen on ilo sinällään, enkä loukkaannu, jos joku vauvahuuruinen äiti-ihminen ei muista kiittää. Olenhan itsekin siinä tilanteessa ollut. Kyllä mä tiedän, että lahjaa on arvostettu ilman kiitostakin. Ottakaa huomioon, että toisille niitä lahjoja pukkaa ovista ja ikkunoista, eikä sitä elämän suuren ihmeen äärellä muista aina tuollaisia asioita kuten etiketti.



Mä itse pyrin kiittämään saaduista lahjoista, mutta luulen, että pari ihmistä on jäänyt kiitosta vaille tuolloin lapsen ollessa pieni.

On ihan totta, että mulle on tosi tosi paljon annettu lasten vaatteita, enkä ole niitä paljon itse ostellut. En sitten tiedä onko se lellimistä, vai ihan vaan perus solidaarisuutta.



Mulla meni vaan hermo ap:n asenteeseen, että ei halua olla enää tekemisissä ystävänsä kanssa, kun ei kiittänyt lahjasta, josta piti vielä erikseen mainita sen olleen arvokas. Tekeekö lahjasta arvokkaan sen hinta? Mulle on ainakin ihan sama paljonko saamani potkarit on maksaneet ja mistä ne on ostettu vai onko dyykattu roskalavalta.



Mun ystäväpiirissä on täysin tapana auttaa toisia ja lahjoittaa milloin mitäkin, just viime viikolla oltiin kaverin luona tekemässä sille pakastin täyteen ruokaa, pestiin ikkunat, istutettiin kukkia jne, kun sille syntyy kohta lapsi. Me tehtiin se täysin leikkimielellä ja oli hullun hauska päivä. Ei siinä mitään kiitoksia kaivattu, kaikki vaan naurettiin, siinä se ilo oli.

Kyllä ystävä kiittikin, ei sen puoleen, mutta ei me sen takia sitä tehty, vaan koska haluttiin auttaa.



Laitan myös itse kiertoon lastenvaatteet - yleensä ne kiittää jotka käteen saa, mutta jos lähetän vaikka sukulaisten mukana pusseja, ei niistä kukaan ole koskaan kiitoksia erikseen lähetellyt. Olisihan se kiva jos kiitettäis, mutta kyllä mä edelleen muistan niitäkin kavereita, jotka

mulle on rakkaita, kiittää ne sitten tai ei.

mutta tätä ei ymmärrä ne joille niitä lahjoja sataa (lapsesta asti on totuttu saamaan kaikki ja kaikkien huomion ilman, että tekee mitään huomionsa eteen.)

Vierailija:

Mulla meni vaan hermo ap:n asenteeseen, että ei halua olla enää tekemisissä ystävänsä kanssa, kun ei kiittänyt lahjasta, josta piti vielä erikseen mainita sen olleen arvokas.[/

EN MISSÄÄN, KOSKAAN OLE SANONUT TUOLLAISTA MITYÄ VÄITÄT! ETTÄ EN HALUA OLLA TEKEMISISSÄ YSTÄVÄNI KANSSA.

TUNNUT TOSI ILKEÄLTÄ IHMISELTÄ KUN VÄÄRISTELET KOKO AJAN ASIOITA!!! GRRR..

-ap-

hän kirjoittaa kiitoskortit ensitöikseen pöydän ääressä.



Nyt just mummi soitti minuutti sitten ja kerroin, että kiitoskortit on tehty ja minun hatara pääni on unohtanut ne lähettää. Ja mummo kiitteli, että lapsi osaa niin synnynnäisesti kiittää ja muisteli taas läpi ne sukulaiset, jotka eivät koskaan mistään kiitä.



Antakaa nyt vähän armoa, toiset vaan unohtaa tai sitten ovat huonokäytöksisiä. Onko se joku syy katkaista ystävyys!!!!! Sitä kysyy ihmeissään 16, joka aina ja joka tilanteessa pyrkii kiittämään, mutta välillä kerta kaikkiaan unohtuu.