Miksi vanhenemista on niin vaikea hyväksyä?

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kyllähän sitä voi itseään kaunistella, jos on aikaa ja rahaa. Eri asia on sitten se, kelpaatko paljon nuoremmalle?

Kyllä vanheneminen pelottaa senkin takia, että silloin on aina lähempänä kuolemaa, mikä tuntuu lopulliselta. Lisäksi ei tiedä, mihin oikeasti joutuu kuollessa? Kaikki outo pelottaa.

En osaa sanoa. Ennen vanhaan nelikymppinen oli jo matroona, nykyään tuntuu, että paheksutaan "mummoutumista" jos ei laita itseään. 

Ihan turhaa se nuoruuden palvominen on, kyllä vanheneva ihminen saa näyttää vanhenevalta. 

Vierailija kirjoitti:

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kyllähän sitä voi itseään kaunistella, jos on aikaa ja rahaa. Eri asia on sitten se, kelpaatko paljon nuoremmalle?

Olen myös sitä mieltä, että jos joku haluaa, niin siinä laittaa. Sen sijaan ihmettelen sitä painostusta, joka kohtaa niitä, jotka haluavat näyttää n.s ikäisiltään. Naureskellaan harmaita hiuksia tai veltostuvaa ihoa, vaikka ne ovat ihan luonnollinen osa niin miesten kuin naisten vanhenemista. 

Doriss kirjoitti:

Viiskymppiset äijät luulee kelpaavansa nuorille naisille. Vanhenevat rouvat ryhtyy ”puumiksi” ja saalistaa nuoria kolleja. Kyllä minä vaan nyt 40-vuotiaana ymmärrän, että en ole ihan yhä haluttava, kuin 25-vuotiaana, mutta miksi se on niin vaikeaa useimmille? Puunataan itseä ja täytellään sieltä täältä ja lopulta näytetään vahanukeilta, joiden ripset törröttää ylipitkinä ja ikä näkyy silti. Tai pakenevan, harmaan hiusajan kanssa ajatellaan, että naisissa vika, kun ei ”sedän” lähentelyt kiinnostakaan.

Jos seksiä haluaa, oman ikäisistä kannattaisi ensin lähteä hakemaan. Hanska ja lelut on sitten sitä varten, jos ei saa niiltä, joilta haluaa. Ja aina kohteliaasti ja avoimena, kukaan ei kiihotu katkeruudesta ja vihasta!

Olen ilmoittanut viestisi asiattomaksi

Rumeneminen, hiusten harmaantuminen, lihominen ja laihtumisen vaikeus ei varsinaisesti ilahduta.

Vierailija kirjoitti:

Doriss kirjoitti:

Viiskymppiset äijät luulee kelpaavansa nuorille naisille. Vanhenevat rouvat ryhtyy ”puumiksi” ja saalistaa nuoria kolleja. Kyllä minä vaan nyt 40-vuotiaana ymmärrän, että en ole ihan yhä haluttava, kuin 25-vuotiaana, mutta miksi se on niin vaikeaa useimmille? Puunataan itseä ja täytellään sieltä täältä ja lopulta näytetään vahanukeilta, joiden ripset törröttää ylipitkinä ja ikä näkyy silti. Tai pakenevan, harmaan hiusajan kanssa ajatellaan, että naisissa vika, kun ei ”sedän” lähentelyt kiinnostakaan.

Jos seksiä haluaa, oman ikäisistä kannattaisi ensin lähteä hakemaan. Hanska ja lelut on sitten sitä varten, jos ei saa niiltä, joilta haluaa. Ja aina kohteliaasti ja avoimena, kukaan ei kiihotu katkeruudesta ja vihasta!

Olen ilmoittanut viestisi asiattomaksi

Aijaa, miksi? Onhan siinä ehkä vähän ronskia kielenkäyttöä, mutta ei mitään henkilöönmenevää. Moder eivät näköjään puuttuneet. Ylläolevalle, joka sanoo laittautuminen vs. vapaaehtoistyö, no olkoon: ehkä minun makuni vain ei ole paljon laitetun puolella. Esim. runsas meikki ja erityisesti isot tekoripset aiheuttaa mielestäni sen, että on vaikea nähdä, miltä ihminen oikeastaan näyttää (ja se on aina mielestäni kivempi nähdä, kuin kosmetiikkaa). Mutta tietenkään tapa laittautua ei estä hyväsydämisyyttä!

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa ohjelma- If You're Not in the Obit, Eat Breakfast (2017)- niin saatte kuulla ja nähdä mitä oikeasti vanhat (yli 90 v.) kertovat miltä tuntuu vanheta ja olla vanha. Ihanan lohduttava ohjelma, ja vakuutti ainakin minut siitä, että vanhenemisessa ei ole mitään pelättävää. Itse olen vanhenemisen kynnyksellä, mutta tunnen olevani elämäni kunnossa pienistä ikääntymisen tuomista vaivoista huolimatta. Jotkut ihmiset eivät kestä vanhenemista, ja se ilmenee monenlaisina häiriöinä. Esim. korostunutta yliseksuaalista käyttäytymistä, jolla halutaan todistella, että ollaan vielä nuoria ja haluttavia. Valitettavasti ikävänä puolena on, että häiritään seksuaalisesti toisia ymmärtämättä sitä seksuaaliseksi häirinnäksi.

Kiitos vinkistä. Katsoin tuon dokkarin eilen, ja se oli ihana. ❤️ Toinen mainio ikäihmisestä kertova dokumentti on Iris, löytyy Netflixistä. Samainen Iris vieraili myös tuossa If tou’re not in the obit, eat breakfast -leffassa.