Miltä se tuntuu kun tapaa ihmisen jonka kanssa kemiat kohtaa?

Se on todella hienoa. Yleensä sen tietää kyllä heti. Juttua riittää ja huumori on samanlaista. Välillä näitä osuu kohdalle ja silloin huomaakin aina helposti sen että noiden muiden kanssa homma ei toimikaan.

Yhteisymmärrys. Ajatustenluku (lähes). Ei tarvitse kuin vilkaista toista ja nauraa jo samalle asialle kuin hän. Luottamus. Lämpö. Varmuus siitä, että tämä ihminen on erityinen.

Sanoo samat asiat kuin hän yhtä aikaa, eli ajatus kulkee samalla tavoin.

Se tuntuu melkein siltä kuin olisitte yksi ja sama henkilö. Osaatte lukea toistenne ajatuksetkin. Puhun nyt kyllä enemmän sielunkumppanuudesta kuin seksuaalisesta kemiasta. Molempia olen kokenut.

Keskustelu aiheesta kuin aiheesta on helppoa. Hiljaiset hetket tuntuvat myös luontevilta; ei ole pakottavaa tunnetta, että pitäisi keksiä jotain sanottavaa.

Yhdessäolo ja keskustelu niin luontevaa, ymmärtää toista puolesta lauseestakin. Siihen vielä kun lisää mielettömän seksuaalisen vetovoiman!

Hyvältä sekä luontevalta.

Kun se vetovoima on voimakas ja keskinäinen yhteisymmärrys ja huumori toimii, niin se on sitten siinä. Aika harvoin sellaista ihmistä tulee vastaan - onneksi mieheni kanssa on tämä yhteys.