Narsistinen isoäiti ja lapsenlapset.
En ole koskaan erityisemmin tullut toimeen äitini kanssa sillä hän on ollut aina kylmä minua kohtaan, mollannut, tylyttänyt, verrannut itseensä kaikessa ja ollut kaikkea muuta paitsi kannustava, tukeva ja rakastava. Minulla on nuorempia sisaruksia joita kohtaan on erilainen, paapoo heitä mennen tullen, kehuu heitä minulle ja vertaa heitä jatkuvasti minuun.
Ja siis asiaan. Olen sisaruksista ainoa jolla on lapsia. Lapset ovat nyt 4 ja 6-vuotiaat, ovat nähneet vanhempiani n. kerran kuussa tai kahdessa kun vanhempani ovat käyneet meillä kahvilla tai me olemme käyneet heidän luonaan. Tähän mennessä ovat olleet ihan ok lasten kanssa vaikkakin olen aistinut, että äitini ei oikein tykkää kun lapseni ovat vilkkaita toisin kuin sisarukseni olivat lapsina (itsekkin olen ollut aika vilkas) ja pyörittelee välillä silmiään niin kuin olisin kasvattanut lapset väärin. Lapset tykkäävät nähdä isovanhempiaan ja kyselevät usein koska tulevat taas kylään, mutta eivät varmaan vielä tiedosta, että ”kuvio” ei ole ihan perinteinen kun isovanhemmat asuvat lähellä, mutta silti kyläilevät muutaman kerran vuodessa eivätkä koskaan ole edes yökylään lapsia pyytäneet.
Jo esikoisen raskausaikana olin ajatellut, että nyt olisi se hetki kun pitäisi laittaa välit kokonaan poikki, mutta ei se sitten ”onnistunutkaan”. Nyt kun lapset alkavat olla noin isoja olen entistä enemmän alkanut miettimään, että onko tämä kuvio heille hyvästä? Entä jos äitini pikkuhiljaa alkaa ”myrkyttämään” heidänkin mielensä ja saa lapset tuntemaan itsensä huonoiksi niin kuin itse tunsin aikoinaan? Äitini itse pisti välit poikki vanhempiinsa ja isäni vanhempiin kun olin pieni (syytä en tiedä), ehdin nähdä mummejani muutaman kerran ja tähän päivään asti olen ikävöinyt heitä (ovat jo kuolleet). Tuntuu kuin joku ihme kirous kulkisi suvussani kun pistetään välejä poikki vanhempiin.
Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä, mitä te tekisitte tai onko jollain omakohtaista kokemusta tällaisesta tilanteesta?
Mainittakoon, että isäni kanssa minulla on ok välit, olen ollut ns. ”isin tyttö”, mutta hän on niin tossun alla etten viitsi edes aloittaa siitä avautumaan.
Kommentit (25)
PIdä välit mutta etäiset äläkä ikinä anna lasten olla ilman valvontaa isoäidin kanssa. Ole valpas.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään, äitisi ei ole narsisti, mutta ei vaan taida pitää sinusta, johtuisko isästäsi?
Mun mielestä jatkatte samaan tapaan kuin tähänkin asti, turhaa ennakoida, jos mitään ei tapahdukaan.
Aivan naurettavan typerä kommentti. Olisit jättänyt lähettämättä.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään, äitisi ei ole narsisti, mutta ei vaan taida pitää sinusta, johtuisko isästäsi?
Mun mielestä jatkatte samaan tapaan kuin tähänkin asti, turhaa ennakoida, jos mitään ei tapahdukaan.
Kyllä hän mielestäni on narsistinen, ylimieliseen sävyyn haukkuu muut ihmiset naapureista lähtien ja luulee olevansa parempi kuin muut ja heittäytyy marttyyriksi jos kaikki eivät tee niin kuin hän haluaa.
Millä tavalla isäni liittyisi siihen ettei äitini pidä minusta?
Minulla oli kanssa äiti, jonka kanssa oli vaikea tulla toimeen. Hän saattoi mullitella päiväkausia riitojen jälkeen. Lapselle se on todella raskas kokemus, tunnet itsesi hylätyksi. Hänelle oli tärkeää se, mitä ulkopuoliset meistä ajattelivat. Kun minulle tuli teini-iässä näppyjä hän vieraiden kuullen puheli niistä, ja siitä miten rumalta näytän. Hän tuntui olevan vihainen siitä minulle, että olin ruma.
En pidä häneen enää nyt aikuisena yhteyttä. Pidin pitkää., mutta muutama vuosi sitten luovuin, kun tajusin ettei hän muutu.
Olet hienosti miettinyt teidän tilannettanne. Onneksi lapsillasi on sinut suojaamassa heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään, äitisi ei ole narsisti, mutta ei vaan taida pitää sinusta, johtuisko isästäsi?
Mun mielestä jatkatte samaan tapaan kuin tähänkin asti, turhaa ennakoida, jos mitään ei tapahdukaan.
Kyllä hän mielestäni on narsistinen, ylimieliseen sävyyn haukkuu muut ihmiset naapureista lähtien ja luulee olevansa parempi kuin muut ja heittäytyy marttyyriksi jos kaikki eivät tee niin kuin hän haluaa.
Millä tavalla isäni liittyisi siihen ettei äitini pidä minusta?
Kateellinen sun ja isän hyvistä väleistä? Olette samankaltaisia? Sisaruksesi ovat äitisi kaltaisia, ja siksi hän pitää heistä? Ja hyvin narsistiselta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään, äitisi ei ole narsisti, mutta ei vaan taida pitää sinusta, johtuisko isästäsi?
Mun mielestä jatkatte samaan tapaan kuin tähänkin asti, turhaa ennakoida, jos mitään ei tapahdukaan.
Kyllä hän mielestäni on narsistinen, ylimieliseen sävyyn haukkuu muut ihmiset naapureista lähtien ja luulee olevansa parempi kuin muut ja heittäytyy marttyyriksi jos kaikki eivät tee niin kuin hän haluaa.
Millä tavalla isäni liittyisi siihen ettei äitini pidä minusta?
Ei isäsi liitykään. Kommentoija on vain tämän palstan kroonisia miesvihaajia. Hän hermostui, kun et pysynyt narratiivissa, vaan kerroit kuvion, missä äiti on ns. huono vanhempi ja isä ns. hyvä vanhempi.
Ei ole epänormaalia, että lapset eivät ole mummolassa yökylässä, joten tuollaisia on turha miettiä. Seuraa, mitä mummo puhuu lapsille. Jos se tuntuu haitalliselta, tavatkaa vähemmän.
Mikä ihmeen kuvio? Jotain, mikä on omassa päässäsi?
Tuskin se pari kertaa kahvitteleva mummi ennättää mitään myrkyttämään, sinä sen sijaan omituisine vaatimuksinesi teet lapsille hallaa ihmettelemällä, että miksi ette koskaan mene yökylään.
Ja ihan tiedoksi: isovanhemmuuteen ei kuulu hotellin pitäminen lapsenlapsille. Suurin osa lapsista pärjää tässä elämässä varsin hyvin, vaikka ei ole koskaan ollut yökylässä isovanhemmilla. Mitä ei ole, sitä ei kaipaa!
Mieti ensin itsellesi selväksi mitä oikein haluat. Toisaalta olet pahoillasi kun ette ole yhteydessä, ei ole yökylämahdollisuutta, mutta sitten kuitenkin mietit pitääkö välit katkaista kokonaan.
Tunnet itse parhaiten äitisi toimintatavat, mutta ilmeisesti vielä ei ainakaan ole lapsille mitään pahaa tapahtunut. Jos lapset menettävät isoäidin, menee isoisäkin siinä samalla, joten mieti tarkasti onko se tarpeellista, kun kuitenkin näette vain pari kertaa vuodessa.
Hankalat sukulaisetkin voivat opettaa lapsille jotain, jos heitä ei vain päästä liikaa vaikuttamaan. Jos epäasiallista käytöstä on, siihen täytyy aikuisena puuttua ja katsoa korjaantuuko asia. Kun lapset kasvavat, he ymmärtävät kyllä jonkun tyypin olevan "vähän erikoinen". Noilla sanoilla olen ohjeistanut lapsia erään hankalan sukulaisen kohtaamiseen silloin kun on pakko hänet tavata. Näin on kuitenkin helpompi kuin kokonaan katkaista välit. Etäisen asialliset suhteet.
Vierailija kirjoitti:
PIdä välit mutta etäiset äläkä ikinä anna lasten olla ilman valvontaa isoäidin kanssa. Ole valpas.
Silloin kun olen mennyt lasten kanssa vanhemmilleni on äitini halunnut viedä lapset leikkipuistoon (vaikka asuvat omakotitalossa jossa on iso piha) ja sanonut aina minulle ”jää sä tänne vaikka rauhassa katsomaan telkkaria”. Muuten tämän voisi kuvitella olevan hyvää hyvyyttä sanottua, mutta aistin miten hän ei vaan halua minua mukaan. Olenkin joka kerta mennyt mukaan ja tämäkös häntä tuntuu ärsyttävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PIdä välit mutta etäiset äläkä ikinä anna lasten olla ilman valvontaa isoäidin kanssa. Ole valpas.
Silloin kun olen mennyt lasten kanssa vanhemmilleni on äitini halunnut viedä lapset leikkipuistoon (vaikka asuvat omakotitalossa jossa on iso piha) ja sanonut aina minulle ”jää sä tänne vaikka rauhassa katsomaan telkkaria”. Muuten tämän voisi kuvitella olevan hyvää hyvyyttä sanottua, mutta aistin miten hän ei vaan halua minua mukaan. Olenkin joka kerta mennyt mukaan ja tämäkös häntä tuntuu ärsyttävän.
Jep. Minulla narsisti äitinä enkä todellakaan anna olla yhtään yksin lasten kanssa.
Köökkipsykologi diagnosoi. 😀 sitten kun eroat niin ex-mies tofetaan myös narsuksi. Cool!
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kuvio? Jotain, mikä on omassa päässäsi?
Tuskin se pari kertaa kahvitteleva mummi ennättää mitään myrkyttämään, sinä sen sijaan omituisine vaatimuksinesi teet lapsille hallaa ihmettelemällä, että miksi ette koskaan mene yökylään.
Ja ihan tiedoksi: isovanhemmuuteen ei kuulu hotellin pitäminen lapsenlapsille. Suurin osa lapsista pärjää tässä elämässä varsin hyvin, vaikka ei ole koskaan ollut yökylässä isovanhemmilla. Mitä ei ole, sitä ei kaipaa!
En ole kertaakaan kysynyt voisiko lapset mennä yöksi enkä ole lapsiakaan pyytänyt kysymään. Lapset itse ovat muutaman kerran kysyneet ”saadaanko jäädä yöksi” kun ollaan oltu kylässä viikonloppuna, jolloin molemmat osapuolet ovat voineet vedota siihen, että seuraavana päivänä on ollut työ/päiväkotipäivä. Vanhempani eivät ole edes silloin ehdottaneet, että katsotaan joku toinen kerta kun lapset ovat kysyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kuvio? Jotain, mikä on omassa päässäsi?
Tuskin se pari kertaa kahvitteleva mummi ennättää mitään myrkyttämään, sinä sen sijaan omituisine vaatimuksinesi teet lapsille hallaa ihmettelemällä, että miksi ette koskaan mene yökylään.
Ja ihan tiedoksi: isovanhemmuuteen ei kuulu hotellin pitäminen lapsenlapsille. Suurin osa lapsista pärjää tässä elämässä varsin hyvin, vaikka ei ole koskaan ollut yökylässä isovanhemmilla. Mitä ei ole, sitä ei kaipaa!
En ole kertaakaan kysynyt voisiko lapset mennä yöksi enkä ole lapsiakaan pyytänyt kysymään. Lapset itse ovat muutaman kerran kysyneet ”saadaanko jäädä yöksi” kun ollaan oltu kylässä viikonloppuna, jolloin molemmat osapuolet ovat voineet vedota siihen, että seuraavana päivänä on ollut työ/päiväkotipäivä. Vanhempani eivät ole edes silloin ehdottaneet, että katsotaan joku toinen kerta kun lapset ovat kysyneet.
Minulla on vanhaan jotenkin oudot lapset, koska eivät ole koskaan missään kysyneet, voivatko jäädä yökylään. Heidän kanssaan on kyllä reissattu, joten niin hotellit kuin maatilamajoitustyyppiset ratkaisut on tuttuja eli tietävät, että nukkua voi muuallakin kuin kotona. Mutta varmaan ap:n lapset ovat paremmin perillä siitä, mitä lasten kuuluu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mieti ensin itsellesi selväksi mitä oikein haluat. Toisaalta olet pahoillasi kun ette ole yhteydessä, ei ole yökylämahdollisuutta, mutta sitten kuitenkin mietit pitääkö välit katkaista kokonaan.
Tunnet itse parhaiten äitisi toimintatavat, mutta ilmeisesti vielä ei ainakaan ole lapsille mitään pahaa tapahtunut. Jos lapset menettävät isoäidin, menee isoisäkin siinä samalla, joten mieti tarkasti onko se tarpeellista, kun kuitenkin näette vain pari kertaa vuodessa.
Hankalat sukulaisetkin voivat opettaa lapsille jotain, jos heitä ei vain päästä liikaa vaikuttamaan. Jos epäasiallista käytöstä on, siihen täytyy aikuisena puuttua ja katsoa korjaantuuko asia. Kun lapset kasvavat, he ymmärtävät kyllä jonkun tyypin olevan "vähän erikoinen". Noilla sanoilla olen ohjeistanut lapsia erään hankalan sukulaisen kohtaamiseen silloin kun on pakko hänet tavata. Näin on kuitenkin helpompi kuin kokonaan katkaista välit. Etäisen asialliset suhteet.
Sepä se kun en haluaisi isääni katkaista välejä ja olisi aivan ihanaa kun häntä voisi nähdä ilman äitiä, mutta kun äiti ei päästä häntä minnekkään yksin. Äitini jopa vetosi ajokortittomuuteensa sillä, että hän ei tarvitse korttia kun hänellä on isäni kuskina. 😔 -AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ensin itsellesi selväksi mitä oikein haluat. Toisaalta olet pahoillasi kun ette ole yhteydessä, ei ole yökylämahdollisuutta, mutta sitten kuitenkin mietit pitääkö välit katkaista kokonaan.
Tunnet itse parhaiten äitisi toimintatavat, mutta ilmeisesti vielä ei ainakaan ole lapsille mitään pahaa tapahtunut. Jos lapset menettävät isoäidin, menee isoisäkin siinä samalla, joten mieti tarkasti onko se tarpeellista, kun kuitenkin näette vain pari kertaa vuodessa.
Hankalat sukulaisetkin voivat opettaa lapsille jotain, jos heitä ei vain päästä liikaa vaikuttamaan. Jos epäasiallista käytöstä on, siihen täytyy aikuisena puuttua ja katsoa korjaantuuko asia. Kun lapset kasvavat, he ymmärtävät kyllä jonkun tyypin olevan "vähän erikoinen". Noilla sanoilla olen ohjeistanut lapsia erään hankalan sukulaisen kohtaamiseen silloin kun on pakko hänet tavata. Näin on kuitenkin helpompi kuin kokonaan katkaista välit. Etäisen asialliset suhteet.
Sepä se kun en haluaisi isääni katkaista välejä ja olisi aivan ihanaa kun häntä voisi nähdä ilman äitiä, mutta kun äiti ei päästä häntä minnekkään yksin. Äitini jopa vetosi ajokortittomuuteensa sillä, että hän ei tarvitse korttia kun hänellä on isäni kuskina. 😔 -AP
Kannattaisi varmaan harkita psykoterapiassa käymistä. Äiti on vaikuttanut paljon elämääsi ja vaikuttaa edelleen, kun näitä mietit. Sitten pystyy helpommin suhtautumaan, kun on saanut itselleen selväksi asiat ja surrut ne asiat, joita ei ole vanhemmalta saanut. Tällaisten hankalien ihmisten kanssa toimii mielestäni vain se, että pitää tiukat rajat ja on tekemisissä hyvin vähän. Silloin he kunnioittavat enemmän, eivätkä käyttäydy niin huonosti kuin niitä kohtaan, jotka alkavat riidellä tai "selvitellä" asioita. Muiden elämään ei kuitenkaan voi vaikuttaa, isäsikin on valinnut tuon elämän aikoinaan, joten on aika epätodennäköistä, että se siitä juuri muuttuisi. Kenties voit joskus jutella puhelimessa isäsi kanssa rauhassa, samoin lapset, kunhan kasvavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kuvio? Jotain, mikä on omassa päässäsi?
Tuskin se pari kertaa kahvitteleva mummi ennättää mitään myrkyttämään, sinä sen sijaan omituisine vaatimuksinesi teet lapsille hallaa ihmettelemällä, että miksi ette koskaan mene yökylään.
Ja ihan tiedoksi: isovanhemmuuteen ei kuulu hotellin pitäminen lapsenlapsille. Suurin osa lapsista pärjää tässä elämässä varsin hyvin, vaikka ei ole koskaan ollut yökylässä isovanhemmilla. Mitä ei ole, sitä ei kaipaa!
En ole kertaakaan kysynyt voisiko lapset mennä yöksi enkä ole lapsiakaan pyytänyt kysymään. Lapset itse ovat muutaman kerran kysyneet ”saadaanko jäädä yöksi” kun ollaan oltu kylässä viikonloppuna, jolloin molemmat osapuolet ovat voineet vedota siihen, että seuraavana päivänä on ollut työ/päiväkotipäivä. Vanhempani eivät ole edes silloin ehdottaneet, että katsotaan joku toinen kerta kun lapset ovat kysyneet.
Minulla on vanhaan jotenkin oudot lapset, koska eivät ole koskaan missään kysyneet, voivatko jäädä yökylään. Heidän kanssaan on kyllä reissattu, joten niin hotellit kuin maatilamajoitustyyppiset ratkaisut on tuttuja eli tietävät, että nukkua voi muuallakin kuin kotona. Mutta varmaan ap:n lapset ovat paremmin perillä siitä, mitä lasten kuuluu tehdä.
Meidänkin lapset ovat reissanneet paljon maailmalla ja ovat hyvin sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita joten varmaan mielellään haluaisivat jäädä yöksi, mutta tuon yökyläilyjutun ovat varmaan bonganneet jostain lastenohjelmasta tai kaverilta kuulleet kun eivät ole koskaan olleet yötä ilman vanhempia.
6v. juuri yks päivä oli mietteliäänä, että miksi ei olla käyty mummolassa pitkään aikaan (viimeeksi nähty heidät varmaan heinäkuun alkupuolella). Siitä tää mun pähkäily alkoikin kun esikoinen tuntuu jo pohdiskelevan, että jossain ”mättää”.
AP
Kokemuksesta sanoisin että n. 300 km on hyvä välimatka tuollaiseen isoäitiin. Meillä ei vaivaudu ainakaan noin pitkää matkaa tulemaan kylään, vaikka aina on puhumassa että tulee käymään. Tämäkin tavallaan tyhmää koska lapset luulee, että tulee oikeasti, ei siis ole rahasta eikä kunnosta kiinni tämä tuleminen ja puhuu vaan lapsille tätä, ei koskaan kun me vanhemmat ollaan kuulemassa. Yrittää myös lasten kautta saada meidät muuttamaan lähemmäs, on jo kysellyt minulle työpaikkaa paikkakunnalta jne. vaikka ei olla todellakaan muuttamassa. Haluaisi vaan hallita meidän elämää, siksi pysyn kaukana
Ei lasten tarvitse olla mummolassa yökylässä. Monet ihmiset haluavat omat lapset kasvatettuaan nukkua yönsä rauhassa. Varsinkin jos lapsia on tullut tehtyä useampi kuin yksi, niin johan siinä saa yökylähotellia pitää tasapuolisuuden nimissä itsensä väsyksiin, jos siihen hommaan lähtee.
Pitäkää kuulkaa ne lapset vaan ihan kotonanne yötä.
Ensinnäkään, äitisi ei ole narsisti, mutta ei vaan taida pitää sinusta, johtuisko isästäsi?
Mun mielestä jatkatte samaan tapaan kuin tähänkin asti, turhaa ennakoida, jos mitään ei tapahdukaan.