Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset. Olen kadottanut itseni!
03.09.2018 |
Minulle aloitettiin vuosikausia syömäni Ketipinorin oheen Abilify-lääkitys n. 10 kk sitten. En ole saanut lainkaan somaattisia sivuoireita enkä muutenkaan ole kärsinyt lääkkeen vuoksi, ts. en tunnista itseäni haittavaikutuslistalta laisinkaan.
Tätä ei kuitenkaan listassa lue; olen kadottanut itseni.
Tavallisesti luonteeltani räiskyvä, olemukseltani jopa tilaavievä. Olen jo lapsena ollut menevä ja näkyvä, minua olisi kuvannut sana ”luokan pelle”. Aikuisena olen verrattain rauhoittunut, mutta olen silti aina ollut samalla tavalla persoonallinen. Olen puhelias ja supliikki. Minun täytyy pinnistellä pysytelläkseni taustalla, sillä rakastan olla keskipiste. Rasittavaa, tiedän, mutta se olen minä.
Nyt Abilify-lääkityksen aikana huomaan, että persoonani on laimentunut, kuin haihtunut. Oloni on ”valju” ja harmaa. Minun on todella vaikea saada suuni auki. En viihdy ihmisten luona vaan päin vastoin kärsin seurassa. Minulla ei muutenkaan ole paljon ystäviä (lue luonnekuvaukseni), ja nyt en voi nähdä edes niihä paria kappaletta, vaikka minulle niin tärkeitä ovatkin. En jaksa edes chattailla heidän kanssaan kuten aina ennen. En halua olla kenenkään kanssa missään tekemisissä, sillä sosiaalisissa tilanteissa olen aivan täydellisen lukossa.
En siis pysty puhumaan, olen menettänyt puhekykyni. Minun täytyy hikoilla, jotta saan tuotettua small-talkia. En osaa puhua edes säästä. Punastun ja ahdistun aina, kun olisi minun puheenvuoroni. Puhuminen on niin vaikeaa, että leuat kirjaimellisesti menevät lukkoon.
Kaikkein pahinta: en voi puhua edes avomieheni kanssa, ja nyt parisuhteeni on vaakalaudalla. Mies on saanut tarpeekseen hiljaisuudestani, ja uhkailee erolla. Arjesta kanssani on tullut ”vtun tyhjää” ja siltä minusta tuntuukin: olen tyhjä. Olen tyhjä, tylsä ja arvoton.
En väitä, että ”luokan pelle” olisi parempi, mutta haluan kuitenkin ottaa oman itseni takaisin, eli samalla sen ihmisen, johon mieheni rakastui.
Voiko tämä persoonallisuuden laimeneminen ja käyttäytymisen muuttuminen johtua Abilifysta? Olen aivan varma, että lääkäri sanoo että ei voi, koska kuvittelee että haluan lopettaa lääkityksen muista syistä, mitä ikinä nyt olisivatkaan. Onko kukaan muu kokenut tämän tai muiden lääkkeiden aiheuttavan persoonallisuuden muutoksia, jopa näinkin radikaaleja? Vai johtuuko tämä jostain muusta (mistä, sitä en tiedä)?
Kiitos avusta.
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkekokeilut on tuollaisia. Harvoin sopiva lääke tai annostus löytyy heti. Vaadi että lääkäri kuuntelee sua.
11, hienoa jos selviät ilman lääkkeitä ja löydät oman tien. On kuitenkin sairauksia, mihin jotkut tarvii lääkettä. Esim bipokaverini oli vaarallinen itselleen ja muille, mutta sopivan lääkkeen löydyttyä hän voi paremmin ja myös läheisten elämä on kohentunut.
Kiitos vastauksista. Puhun lääkärin kanssa. Yritän vaihtaa lääkkeen johonkin toiseen, tämä ei selvästikään ole minun lääkkeeni.
Ja lisäksi:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet unennäön vähenemistä lääkityksen aikana?
Minä en osaa vastata, sillä olen syönyt erilaisia lääkkeitä 15-vuotiaasta lähtien joten minulla ei oikein ole vertailukohtaa. Sanoisin kuitenkin, että olen suhteellisen ”vähäuninen”, eli harvoin pääsen aloittamaan tarinaa, että ”näin muuten unta, jossa...”
Ei noita nappuloita kannata vetää. Yksinkertaista.
Muista kirjata lääkekokeilu itsellesi ylös. Abilifyä käyttävistä joka kymmenes saa diabeteksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä sen näkee, miten eri lailla ihmisten elimistö reagoi lääkkeisiin. Minulla on aivan päinvastainen kokemus abilifysta: Olen näillä lääkkeillä tosi normaali. sellainen kuin olin ennen sairastumista. Olen siis tosi tyytyväinen abilifyyn. Minulla oli ihan muut lääkkeet, jotka saivat olon tuollaiseksi kuin te muut kuvailette tai vielä pahemmin, zombimaiseksi.
Uskon kuitenkin, että lääke voi vaikuttaa teihin niin kuin sanotte. Kannattaa varmaan yrittää lääkärin kanssa miettiä lääkkeen vaihtoa. Minua ainakin uskottiin, kun kerroin sen toisen lääkkeen zombivaikutuksesta, joten en usko, että tämä ilmiö on lääkäreille ihan vieras.
Vierailija kirjoitti:
Tässä sen näkee, miten eri lailla ihmisten elimistö reagoi lääkkeisiin. Minulla on aivan päinvastainen kokemus abilifysta: Olen näillä lääkkeillä tosi normaali. sellainen kuin olin ennen sairastumista. Olen siis tosi tyytyväinen abilifyyn. Minulla oli ihan muut lääkkeet, jotka saivat olon tuollaiseksi kuin te muut kuvailette tai vielä pahemmin, zombimaiseksi.
Uskon kuitenkin, että lääke voi vaikuttaa teihin niin kuin sanotte. Kannattaa varmaan yrittää lääkärin kanssa miettiä lääkkeen vaihtoa. Minua ainakin uskottiin, kun kerroin sen toisen lääkkeen zombivaikutuksesta, joten en usko, että tämä ilmiö on lääkäreille ihan vieras.
Sama jatkaa: joku sanoi unennäön vähentyneen abilifyn kanssa, mutta itse näen tosi paljon unia, olen aina nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeet ovat joillekin välttämättömiä ja sivuvaikutuksia on usein. On edesvastuutonta yllyttää lopettamaan, läheiseni on joutunut
4 kertaa sairaalahoitoon lopetettuaan psyykenlääkkeet omin päin.
Lopettakaa mieluummin koulu-, työpaikka- ja nettikiusaaminen ja ivallinen tai vitsaileva suhtautuminen mielenterveyden ongelmiin. Ne voivat napsahtaa itsenne tai läheistenne kohdalle joku kaunis päivä.
Mulla tuli Abilifystä ihmeen hermostunut olo, etenkin kun annostusta nostettiin 15 milliin, aloin pelkäämään kaikkea sosiaalista kanssakäymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on käytössä tuo Abilify, ollut koko meidän yhdessäolon ajan, eli en tiedä millainen on ollut ennen lääkitystä, mutta hänen kokemuksensa kuulostavat vähän samanlaisilta kuin sinun. Minun ja muutaman muun läheisimmän kanssa kyllä pystyy olemaan ns. oma itsensä, mutta vieraammassa porukassa tai uusien ihmisten kanssa on yleensä todella hiljainen ja ei oikein saa selkeästi aina asiaansa tuotua julki, takeltelee sanoissa ym. On pari kertaa lopettanutkin omin päin lääkityksen, koska kokee sen hidastavan niin paljon, mutta se on aina johtanut psykoosiin. Hän aina kertoo siitä, miten ennen oli niin vilkas ja sosiaalinen persoona ja hänellä riitti intoa tehdä kaikkea. Nykyään on hyvin rauhallinen ja pohdiskeleva ja väsyy helposti. Mieheni on kuitenkin ollut tähän lääkkeeseen tyytyväisempi kuin aikaisempaan, joka oli tehnyt hänet kuulemma aivan toimintakyvyttömäksi. Hänen kanssaan sosiaaliset tilanteet on välillä minullekkin raskaita, kun joudun avittamaan paljon keskusteluissa. Tuntuu myös ikävältä, kun ihmiset jotka eivät tiedä hänen sairaudestaan ajattelevat, että hän on vaan vähän vajaa.
Minulla on traumaattiset kokemuksia ja ihan ilman lääkitystä monet näistä kuvauksista tuntuvat hyvin tutuilta. Lapsena ja hetkittäin nykyäänkin olen iloinen ja seurallinen mutta yleensä helposti väsyvä ja sisäänpäinkääntynyt. Keskittyminen on vaikeaa. Onko tämä joku aivojeni oma suojamekanismi etten kokonaan sekoaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sulla aloitettiin Abilify, jos sulla kerran oli jo Ketipinor? Tästä puuttuu nyt jotain olennaista.
Juu. Lääke voi aiheuttaa. Myös trauma tai stressi. Joillakin joku muu vaikka alkoholi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miksi ketipinorin rinnalle määrättiin abilify???
Ehkä ketipinor ajetaan alas ja tilalle tulee pelkkä abilify jolloin olokin saattaa parantua?!
Kahden lääkkeen komboista voi tulla mitä ihmeellisimpiä oireita.
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ketipinorin rinnalle määrättiin abilify???
Ehkä ketipinor ajetaan alas ja tilalle tulee pelkkä abilify jolloin olokin saattaa parantua?!
Kahden lääkkeen komboista voi tulla mitä ihmeellisimpiä oireita.
Aloitus on vuodelta 2018.
Mutta ihan tavallista että on ketipinor ja joku muu antipsykootti, ketipinor on usein nukkumista varten. Mulla on 2 antipsykoottia ja 1 masennuslääke. (Kiitos paskat vanhemmat ja paska lapsuus)
Omalla tyttiksellä oli paljonkin oireita, ennenkuin sai oikean diagnoosin. (PTSD). Terapiassa olo vähentäny stressiä.ja sitä kautta oireita lääkkeistä, nyt haittavaikutyksina vain kuolaaminen
Jos sinua aloittaja helpottaa tämä tieto niin samoin käy ilman lääkkeitäkin samantyylisille persoonille kun tulee niitä ongelmia ja muutoksia.
Muista olla täysin rehellinen ja hyväksy nyt vain osasi, se helpottaa työtäsi tulevaisuuttasi ajatellen.
Älä ryhdy tilanteesi vuoksi kadehtimaan ketään tai olemaan töykeä ja ilkeä.
Sinun tehtäväsi nyt on huolehtia sisimmästäsi ja antaa maailman elää rauhassa. Pääset mukaan taas kun on aika.
Muista tehdä tarvittavat muutokset.
Et ole ainoa etkä yksin näiden kaikkien elämän asioiden kanssa.
Jaksamista!
Ota lääkepakkauksesta lääkkeestä kertova paperi, siinä selvitetään myös sivuvaikutukset. Ne merkitään harvinaisiksi, koska niitä ei tutkita. Ne ovat kuitenkin yleisiä.
Mihin tarvitset lääkettä tai kahta kun se tai ne on tehneet sinusta oudon? Totta kai psyykenlääke muuttaa aivotoimintaa, koska se poistaa jotain oireita. Mutta onko ihmisen normaali persoonallisuus oire tai sairaus? Ei varmaan ne ystäväsi tai avomiehesi jaksa jos olet muuttunut hiljaiseksi ja uuvahtaneeksi kun aikaisemmin olit elämäniloinen.
Hankkiutuisin noista lääkkeistä eroon psykiatrin valvonnassa hänen ohjeiden mukaan. Ei hän sinua kukaan voi pakottaa syömään lääkkeitä, joka tai jotka ovat sinulle liian voimakkaita kun et todellakaan mikään pakkolääkitystä tarvitseva ole. Miksi sitten syöt niitä? Ota vaikka miehesi tai joku ystävä mukaan tueksi sinne lääkäriin.
Jos tarttet dopaa äkkiä, polta hatsit kräkkiä. Jos mieli lentoon lähde ei, se viimeisenkin järjen vei.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa masennukselta.