Suomi on yhä luokkayhteiskunta ja vahvimmin se näkyy koulutuksessa

Vierailija kirjoitti:

http://thewireless.co.nz/articles/the-pencilsword-on-a-plate

Suosittelen lukemaan tämän ajatuksella. Olen itse ylemmän keskiluokkaisen perheen hyvin koulutettu lapsi hyvässä asemassa. Yksi kavereistani on lähihoitaja, hän on älykäs ja fiksu kaveri ja mietti lukion jälkeen lähtemistä yliopistoon. Kuitenkin hänen kotonaan oli aina paukutettu, että yliopisto on herrojen koulu ja luhistettu hänen uskonsa itseensä ja omaan pärjäämiseensä tässä asiassa. Lisäksi yhtään taloudellista tukea ei ollut mahdollista antaa, ei edes monien tuhansien eurojen arvoisiin lukiokirjoihin. Itse saman ikäisenä kävin preppaamassa kieliä ulkomailla kielikouluissa, lukemiseen kannustettiin, valettiin uskoa, että minä pääsen minne ikinä haluan, kunhan teen töitä. Kävin vain osan kesästä töissä, muun ajan opiskelin. Minulle maksettiin kallis valmennuskurssi, arvo melkein 3000 euroa, opiskeluaikana ei tarvinnut murehtia asunnonmaksuista yms

En ikinä olisi niin ylimielinen, etten tiedostaisi olevani etuoikeutettu ja etteikö minun tieni olisi ollut miljoona kertaa helpompi.

Entäs sitten lapsi, jota käytetään vaikka seksuaalisesti hyväksi ja jonka psyyke hajoaa tästä, masentuu ja putoaa kuiluun. Onko hänen oma syynsä, ettei hän pääse yliopistoon? Mikä trauma sitten riittää? Riittääkö koulukiusaaminen ja. vuosien trääkkääminen, vai onko tämänkin surkimuksen syy, ettei hän pääse yliopistoon?

 

Tekisi hyvää ihmisille havahtua omasta erinomaisuudestaan. Olemme vaarallisilla teillä, koska näin voidaan yhteiskunnan heikkoja syyttää omasta heikkoudestaan ja ''epäonnistumisestaan''.  Meritokraria on myytti

Vaikuttaa keksityltä sepustukselta.

Jos ei kotona vaadita läksyjen tekoa ja kokeisiin lukua, opettajaa haukutaan ja koulua arvostellaan. Niin mikä on lopputulos... akateeminen koulutusko?

Yliopistoon pääsee hyvin monenlaisella kotitaustalla, kun han tekee ne läksynsä kunnolla.

Jos tunnit kuluvat riehuessa ja opetusta haitaten, niin kenen on syy? Yhteiskunnanko?

Isovanhempani olivat pientilallisia, vanhemmillani opistotason koulutus, minulla ja veljelläni yliopistotason koulutus... kuten myös monella isän puoleisella serkullani. Yhtään ei tunnut mystiseltä luokkahypyltä 🙄

Vierailija kirjoitti:

Ei näytä ei. Meillä on suvussa tosi paljon duunariperheiden akateemisia lapsia, ainakin 6 ekojen serkkujen puolelta ja pikkuserkuissa en pysy perässä. Lisäksi muutama noiden vanhemmista on hommannut akateemisen tutkinnon.

Ai kun teillä on niin kaikilla on sitten?

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempani olivat pientilallisia, vanhemmillani opistotason koulutus, minulla ja veljelläni yliopistotason koulutus... kuten myös monella isän puoleisella serkullani. Yhtään ei tunnut mystiseltä luokkahypyltä 🙄

Olet päässyt hyppäämään akateemiseen luokkaan, mutta vasta kun vanhemmat ja isovanhemmat ja itse on akateeminen niin alkaa se navetan haju ja tehtaan lika olla hiljalleen pyyhkiytynyt pois. Omalla lapsellani alkaa vasta olla nyt kolmannen sukupolven akateeminen tausta, hänellä isovanhemmista kolmella neljästä yliopistollinen loppututkinto ja molemmilla vanhemmilla tietysti myös, anoppi on ainoa tässä kolmessa polvessa jolla on vain opistotasoinen tutkinto, seikka josta olen anoppia piikitellytkin.

Eipä taida maailmassa olla montaa maata, jossa luokkaerot ovat näin pieniä ja luokkamatkalle pääsee yhtä helposti. Itse asiassa tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat tulleet reippaasti alaspäin vanhempiinsa verrattuna, ainakin taloudellisesti.

OECD:n mukaan Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on nopeampaa kuin missään muualla. Jostain syystä tämä fakta ei kiinnosta esim. YLE:n toimittajia - kuulemma siellä on paljon “leipiintyneitä juntteja”, ja se kuuluu ja näkyy. Voisivat ottaa selvää mitä tässä maassa oikeasti tapahtuu.

Kaikki tämä eriarvoisuus ym. höttö kopioidaan maista, joissa se on todellinen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta tarkoittaa sitä ettei yhteiskuntaluokasta toiseen pysty liikkumaan helposti tai lainkaan. Varsinkaan ylöspäin. Suomessa se ei pidä paikkansa, sillä aivan yhtälailla duunarin lapset voi hakea ja päästä yliopistoon. Kukaan ei kysy perhetaustaa missään vaiheessa.

Juuri näin.

Viime viikolla nousi julkisuuteen tapaus, jossa Lentosotakoulun rehtorin sukulaiset olivat päässeet pääsykokeissa reputettuaan kouluun varsin erikoisen lisähakumenettelyn kautta. Pääesikunta tutkii tapausta.

Ja taistelulentäjä on sentään duunariammatti. Hyvin arvostettu, mutta silti.

Se, että tuollainen tapaus nousee julkisuuteen, kertoo mielestäni hyvää Suomen tasa-arvoisuudesta. Veikkaanpa, että monessa maassa tuo olisi ollut normijärjestely.

Niin, ketäänhän ei ole vielä edes syytetty tapauksessa, vasta tutkitaan, se pitää muistaa.

Ne sotilaslentäjät käyvät kylläkin yliopiston ja tutkintona on kandi ja maisteri sitten myöhemmin sen perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta tarkoittaa sitä ettei yhteiskuntaluokasta toiseen pysty liikkumaan helposti tai lainkaan. Varsinkaan ylöspäin. Suomessa se ei pidä paikkansa, sillä aivan yhtälailla duunarin lapset voi hakea ja päästä yliopistoon. Kukaan ei kysy perhetaustaa missään vaiheessa.

Ei, perhetaustaa ei kysytä mutta sillä on silti merkitystä. Pääsykokeet ovat toki kaikille samat mutta lähtökohdat niihin eivät ole. Kaksi tismalleen yhtä älykästä ja ahkeraa hakijaa voivat ihan eri asemassa keskenään jos toinen on rikkaasta perheestä ja toinen vähävaraisesta.

Esim. jollain kahden juristin lapsella on

"vähän" erilaiset mahdollisuudet päästä vaikka lääkikseen kuin jollain vähävaraisen perheen lapsella. Juristivanhemmat varmaan maksavat mielellään lapselleen ensin kalliin lukiokoulutuksen ja sitten siihen päälle vielä ylihintaisen valmennuskurssin (tai valmennuskursseja) mutta vähävarainen voi joutua hakemaan amispohjalta ilman mahdollisuutta mihinkään valmennuksiin.

Eipä ne juristien lapset lääkiksessä pärjää vanhempiensa ansioilla yhtään sen paremmin kuin minäkään duunariperhetaustalla. Itse täällä pitää kurssit suorittaa.

Ei missään koulussa pärjätä vanhempien ansioilla mutta ne ovat ratkaisevassa asemassa siinä vaiheessa kun niihin kouluihin haetaan. Kalliin valmennuskurssin käyminen nimittäin moninkertaistaa sisäänpääsymahdollisuudet ja vanhemmathan ne yleensä maksavat, harvalla nuorella itsellään on niihin varaa.

Siinä mielessä hakijat ovat eriarvoisessa asemassa vanhempiensa tulojen perusteella.

Miten niin "ratkaisevassa asemassa"? Ei kyllä ole. Sellaista tiedekuntaa ei Suomessa olekaan, johon pääseminen vaatisi oikeasti lahjakkaalta ja ahkeralta kalliiden valmennuskurssien käymistä. Kyllä niistä on hyötyä, mutta eivät ne missään ratkaisevassa asemassa ole. Samoin voi joku saada ratkaisevan motivaatioedun siitä, että kun elämässä on jo ennättänyt lapioida riittävästi paskaa, siistit sisätyöt hyvin palkatulla alalla motivoivat lukemaan sekä pääsykoekirjat kunnolla, että suorittamaan myös opinnot. Totta kai narkomaaniyksinhuoltajan huostaanotettu lapsi on eri lähtökohdissa kuin ehjän ja tasapainoisen perheen lapsi, mutta ei se kyllä tarkoita mitään luokkayhteiskuntaa. Yhtä lailla heikoilla voi olla perhettään tyrannisoivan johtajan lapsi.

Luokkayhteiskunnasta puhutaan silloin, kun jonkun esi-isäsi tekemiset satoja vuosia sitten määräävät väistämättä positiosi yhteiskunnassa. Suomessa säätykierto on hyvin poikkeuksellisen vapaata. Tämä selviää sekä vaikka juorukalenteria katsomalla, että huippuviroissa olevien poliitikkojen taustoja katsomalla. Kyllä valtakunnan huipulla olevat ihmiset ovat taustoiltaan yleensä varsin tavallisia, työväen ja keskiluokan kasvatteja.

Suomessa on ihmisen menestyminen elämässään hyvin suuressa määrin omista ominaisuuksista kiinni, ei siitä, mitä sinun isäsi ja isoisäsi on tehnyt.  Tämä on hyvä ja tasa-arvoinen maa.

Yhteiskunnan syytä taas kaikki, vaikka varmaan missää muualla maailmassa ei ole asiat paremmin. Suomessa opiskelu on niin halpaa ja kaikille mahdollista, että valittaminen on ihan turhaa. Ihmisellä pitää itselläänkin olla vähän vastuuta menestymisestään.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan syytä taas kaikki, vaikka varmaan missää muualla maailmassa ei ole asiat paremmin. Suomessa opiskelu on niin halpaa ja kaikille mahdollista, että valittaminen on ihan turhaa. Ihmisellä pitää itselläänkin olla vähän vastuuta menestymisestään.

Jep jep, sano sitten kun olet omalla työlläsi elättänyt itsesi ja hommanut koulutarvikkeesi ja asuntosi.

Ottaa suoraan sanoen päähön kun kultalusikka perseessä syntynyt opiskelijakevari hehkuttaa juuri tuota opiskelu on Suomessa ilmaista.

Sitten isi ja äiti ostavat läppärit ja taskulaskimet. Ei tarvi hönen maksaa takuuvuokraa tai vuokraa kun asuu vanhempien asunnossa. Julistaa kovin sanoin että ”itse maksaa laskunsa” vesi, sähkö ja netti kuuluvat asuntoihin eli hän maksaa puhelinlaskunsa kun isi on ensiksi ostanut iPhonen.

Ihmettelee miksi meillä ei riitä kunnolla rahat ja mihin me oikein tuhlataan rahaa. Äitinsä tuo hänelle joka sunnuntai kaksi kassillista ruokaa.

Jep jep, kaikilla on samat lähtökohdat juu, ja sitä huutelevat sitten ylläolevat henkilöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan syytä taas kaikki, vaikka varmaan missää muualla maailmassa ei ole asiat paremmin. Suomessa opiskelu on niin halpaa ja kaikille mahdollista, että valittaminen on ihan turhaa. Ihmisellä pitää itselläänkin olla vähän vastuuta menestymisestään.

Jep jep, sano sitten kun olet omalla työlläsi elättänyt itsesi ja hommanut koulutarvikkeesi ja asuntosi.

Ottaa suoraan sanoen päähön kun kultalusikka perseessä syntynyt opiskelijakevari hehkuttaa juuri tuota opiskelu on Suomessa ilmaista.

Sitten isi ja äiti ostavat läppärit ja taskulaskimet. Ei tarvi hönen maksaa takuuvuokraa tai vuokraa kun asuu vanhempien asunnossa. Julistaa kovin sanoin että ”itse maksaa laskunsa” vesi, sähkö ja netti kuuluvat asuntoihin eli hän maksaa puhelinlaskunsa kun isi on ensiksi ostanut iPhonen.

Ihmettelee miksi meillä ei riitä kunnolla rahat ja mihin me oikein tuhlataan rahaa. Äitinsä tuo hänelle joka sunnuntai kaksi kassillista ruokaa.

Jep jep, kaikilla on samat lähtökohdat juu, ja sitä huutelevat sitten ylläolevat henkilöt.

Niin teinkin. Tai valtio maksoi kun sain opintotukea. Kävin myös kesätöissä, kuten kaikki opiskelukaverinikin.

Vierailija kirjoitti:

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Minusta tasa-arvoisen yhteiskunnan merkki on tasa-arvoiset mahdollisuudet. On sitten yksilön asia, miten niitä haluaa hyödyntää. Toki vanhemien kotoa antamalla mallilla ja kannustuksella on merkitystä, mutta valinta on kuitenkin aina viime kädessä yksilöllä itsellään.

Monista tämä asia vain on vaikea ja vastenmielinen ja on helpompi etsiä malkaa muualta kuin omasta silmästä.

Olipa kerran kolme perhettä, kaikille annettiin samanlainen pelto ja talo. Ensimmäisellä perheellä oli paljon rahaa, joten he ostivat laadukasta siemenviljaa ja kunnon auran. Toisella perheella ei ollut niin paljon rahaa, joten he ostivat tavallista siemenkauraa ja aurankin he hankkivat käytettynä. Mutta viimeisellä perheellä oli vain hyvin vähän rahaa, siksi laskivat tarkoin että riittää jos he ostavat huonompaa siemenviljaa ja kuokkivat pellon itse rakentamilla kuokillaan. Kevät meni, kesä kuluis ja niin viimein tuli syksy. Kuka heistä menestyi parhaiten ja sai mielestäsi suurimman sadon?

Se, jolla on viljavin maa, tosi tarina.