Voisiko vuosittain käydä jonkinlaisessa laaja-alaisessa terveystarkastuksessa mm. Syöpien poissulkemiseksi?
Olen mies eli mulla ei ole mitään näitä naisten kontrollijuttuja..
Mietin, että jos kävisi vaikka joka vuoden marraskuussa laajassa terveystarkistuksessa.
Jossa lääkäri tunnustelisi imusolmukkeet kaulalta, kainaloista, nivusista mm..
Sen lisäksi kuuntelisi huolella sydämen ja keuhkot..
Tutkisi lampulla silmän pohjat, kurkkaisi suuhun ja kurkkuun.
Tunnusteli vatsan seudun läpi ja tutkisi vielä peräaukon ja sitä kautta eturauhasen kunnon.
Tämän lisäksi voisi käydä ihon läpi etsien ihomuutoksia ja tarkastaa vielä sukuelimet..
Sen lisäksi voisi laittaa lähetteen laajaan verenkuvaan, keuhkojen röntgenkuviin (erityisesti tupakoivilla) sekä sydänfilmiin
Ja jos nämä kaikki olisivat kunnossa niin eikös se kertoisi aika pitkälle ja laajalle terveydentilan.
Ja jos tuommoiset tutkimukset tekisi kerran vuodessa niin mahdollinen sairastuminen havaittaisiin ajoissa.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen näitä yksityiselle kehottajia. Mä en ole saanut edes oireitani tutkitettua kunnolla, vaan maksanut tervehtimisestä satasen. Pitääkö näitä labroja ym. varta vasten pyytää vai mikä tämä juttu nykyään on? En enää kehtaa mennä lääkäriin kuin aivan akuuteissa vaivoissa tai uusimassa astmalääkkeiden reseptin. Hiljan eräs yksityinen lääkäri piti kantakalvontulehdusta psyykkisenä ongelmana ja käski mennä toiselle lääkärille, että hän ei voi enää tutkia.
Varaat ajan sitä terveystarkastusta varten. Akuutin vaivan vuoksi varataan yleensä 20 minuutin aika, eikä siinä ehdi hoitaa kuin sitä yhtä vaivaa.
Yleensä kai jos on joku perussairaus (niin kuin sinulla tuo astma), sen vuoksi käydään vuosittain kontrollissa. Eikös astmaatikkojen pidä vielä tehdä niitä puhalluksia ja viedä lukemat näytille? Samalla sitten toki arvioidaan lääkitykset ja uusitaan reseptit.
Vierailija kirjoitti:
Se joka kuolemaa pelkää, ajaa sitä takaa. Tästä kannattaa lähteä.
Ja joka tutkimuksia pelkää, ottaa suomalaisella geeniperimällä aivohalvauksen ja sydänperäisen äkkikuoleman riskin. Toki niiltä suurin osa työikäisistä välttyy, vaikka ei lääkäreissä kävisikään - ihan samoin kuin hyvin todennäköisesti pysyy hengissä vaikka autoilisikin ilman turvavyötä.
Jos on pätäkkää niin mikä estää? Julkisella et pääse ellet ole todistetusti riskiryhmässä, esim. aiempi syöpä.
Vierailija kirjoitti:
Voit käydä tutkimuksissa, mutta niistä on vain osittainen apu. Vaikka olisi syöpä, niin sitä ei välttämättä huomata. Lisäksi voi tulla turhia epäilyjä (erittäin yleistä) . Olen keskustellut miesten kanssa, jotka ovat olleet katkeria, kun työterveydestä on laitettu eturauhassyöpätutkimuksiin ja peloiteltu syövällä, vaikka mitään ei ole ollut. Itse olen käynyt mammografian jatkotutkimuksissa kuvissa olleiden vesirakkuloiden takia. Lisäksi olen käynyt vuosikausia kasvainkontrollissa. Kasvain on paikassa, jos sitä ei kannata poistaa ilman hyvää syytä. Omalla kohdallani on niin, että olisi helpompaa, jos tutkimuksia ei olisi ollenkaan.
No mikäs pakko sinun on niissä tutkimuksissa käydä, jos et halua? Ja ihmettelen näkökulmaasi, jonka mukaan epäily on "turha". Siksihän se on epäily, kun ei ole asiasta vielä varmaa tietoa. Tuskin työterveydessäkään on "peloteltu syövällä" vaan kerrottu asiallisesti, että valtaosa kohonneista PSA-arvoista nimenomaan ei liity syöpään, mutta riski on kohonnut ja vaatii lisäselvityksiä.
Ei kai terveyttä pitäisi jättää hoitamatta ja tutkimatta sen vuoksi, että potilaalla ei mahdollisesti ole resursseja käsitellä huolesta aiheutuvaa psyykkistä rasitusta? Oikeasti?
Täysin turhaa tuollainen tutkiminen. Lähtö tulee sitten kun tulee.
Parasta välttää itse niitä syöpäriskiä kohottavia riskitekijöitä. Eli ei tupakkaa, ei alkoholia, kasvisvoittoinen ruokavalio, kalaa 1-2 xviikossa, kohtuullista liikuntaa päivittäin, riittävästi yöunta. Liialta auringolta suojautuminen. Liuottimien, myrkkyjen välttäminen ja riittävä suojaus, jos niitä joutuu käyttämään. Radontarkastus, jos asuu riskialueella.
Ja seuraa itse terveyttään eli pyytää joku läheinen katsomaan iho välillä läpi tai käy näyttämässä Syöpäyhdistyksen ihotarkastuksessa. Jos tulee painonlaskua, yöhikoilua, imusolmukesuurentumia, suolentoiminnan tai virtsaamisen muutoksia, verta/veristä vuotoa jostain aukosta, kova patti johonkin, niin sitten hakeutuu tutkimuksiin eikä jää hautomaan kuukausiksi.
Syöpä tulee joka kolmannelle mutta useimmat paranee siitä hyvin. Ja taas jotkut syövät on vaan sellaisia, että ne tulee äkkiä ja leviää äkkiä eikä niitä pysty varhaisvaiheessa löytämään. Seulonnoilla löytyy paljon sellaisia poikkeavuuksia, jotka eivät oikeatsi ole merkityksellisiä mutta joiden tutkimus ja hoito voi aiheuttaa lisäongelmia. Esim. varmuuden vuoksi otetussa keuhkokuvassa löytyy oireeton keuhkonappula, jota tutkitaan.ja kuvataan tietokonekuvauksella (iso sädeannos, riski varjoainereaktioon) ja tehdään keuhkotähystys ja otetaan ehkä muutoksesta koepala (riski ilmarintaan ja keuhkoverenvuotoon). Nappulaa seurataan useampi vuosi, jos se kerran löytyy. Tai kuten äskettäin uutisoitu tapaus, jossa nelikymppisellä naisella oli jotain lievää rintakipuoireilua, eikä löytynyt mitään, mutta päätettiin varalta tehdä vielä sepelvaltimokuvaus. Siinä ei ollut ahtaumia mutta repesikin verisuoni. Ja sen jälkeen tulikin isot ongelmat, taidettiin päätyä sydänsiirtoonkin ja lopulta nainen kuitenkin kuoli komplikaatioihin.
Tai nykyään, kun jokainen valittaa kilpirauhasvaivoja ja terkkari ja työterveys lähettää kaikki nämä kilpirauhasen ultraan ja sitten löydetään pieniä kyhmyjä, joita joudutaan biopsoimaan ja seuraamaan ja joskus harvoin löytyykin joku pieni papillaarinen karsinooma, joka joudutaan leikkaamaan, kun se kerran on löytynyt. Ja leikkauksesta voi seurata mm. pysyvä äänen käheytyminen komplikaationa. Kilpirauhasen papillaariset syövät on yleisiä mutta valtaosa niin hyväennusteisia, että potilas olisi elänyt syövästään tietämättä loppuelämänsä. Ruumiinavauksissa papillaarisen kilpirauhassyövän fokuksia löytyy käytännössä lähes kaikilta avatuilta. Mutta kun se nyt kerran mentiin löytämään, se pitää hoitaa. Sama eturauhassyövän kanssa. Jos miehet eläisivät vähän yli satavuotiaiksi, kaikilla on eturauhassyöpä. Elinikään se ei useimmilla vaikuta mitenkään. Hoidot sen sijaan voi vaikeuttaa elämää suuresti.
Vierailija kirjoitti:
Parasta välttää itse niitä syöpäriskiä kohottavia riskitekijöitä. Eli ei tupakkaa, ei alkoholia, kasvisvoittoinen ruokavalio, kalaa 1-2 xviikossa, kohtuullista liikuntaa päivittäin, riittävästi yöunta. Liialta auringolta suojautuminen. Liuottimien, myrkkyjen välttäminen ja riittävä suojaus, jos niitä joutuu käyttämään. Radontarkastus, jos asuu riskialueella.
Ja seuraa itse terveyttään eli pyytää joku läheinen katsomaan iho välillä läpi tai käy näyttämässä Syöpäyhdistyksen ihotarkastuksessa. Jos tulee painonlaskua, yöhikoilua, imusolmukesuurentumia, suolentoiminnan tai virtsaamisen muutoksia, verta/veristä vuotoa jostain aukosta, kova patti johonkin, niin sitten hakeutuu tutkimuksiin eikä jää hautomaan kuukausiksi.
Syöpä tulee joka kolmannelle mutta useimmat paranee siitä hyvin. Ja taas jotkut syövät on vaan sellaisia, että ne tulee äkkiä ja leviää äkkiä eikä niitä pysty varhaisvaiheessa löytämään. Seulonnoilla löytyy paljon sellaisia poikkeavuuksia, jotka eivät oikeatsi ole merkityksellisiä mutta joiden tutkimus ja hoito voi aiheuttaa lisäongelmia. Esim. varmuuden vuoksi otetussa keuhkokuvassa löytyy oireeton keuhkonappula, jota tutkitaan.ja kuvataan tietokonekuvauksella (iso sädeannos, riski varjoainereaktioon) ja tehdään keuhkotähystys ja otetaan ehkä muutoksesta koepala (riski ilmarintaan ja keuhkoverenvuotoon). Nappulaa seurataan useampi vuosi, jos se kerran löytyy. Tai kuten äskettäin uutisoitu tapaus, jossa nelikymppisellä naisella oli jotain lievää rintakipuoireilua, eikä löytynyt mitään, mutta päätettiin varalta tehdä vielä sepelvaltimokuvaus. Siinä ei ollut ahtaumia mutta repesikin verisuoni. Ja sen jälkeen tulikin isot ongelmat, taidettiin päätyä sydänsiirtoonkin ja lopulta nainen kuitenkin kuoli komplikaatioihin.
Tai nykyään, kun jokainen valittaa kilpirauhasvaivoja ja terkkari ja työterveys lähettää kaikki nämä kilpirauhasen ultraan ja sitten löydetään pieniä kyhmyjä, joita joudutaan biopsoimaan ja seuraamaan ja joskus harvoin löytyykin joku pieni papillaarinen karsinooma, joka joudutaan leikkaamaan, kun se kerran on löytynyt. Ja leikkauksesta voi seurata mm. pysyvä äänen käheytyminen komplikaationa. Kilpirauhasen papillaariset syövät on yleisiä mutta valtaosa niin hyväennusteisia, että potilas olisi elänyt syövästään tietämättä loppuelämänsä. Ruumiinavauksissa papillaarisen kilpirauhassyövän fokuksia löytyy käytännössä lähes kaikilta avatuilta. Mutta kun se nyt kerran mentiin löytämään, se pitää hoitaa. Sama eturauhassyövän kanssa. Jos miehet eläisivät vähän yli satavuotiaiksi, kaikilla on eturauhassyöpä. Elinikään se ei useimmilla vaikuta mitenkään. Hoidot sen sijaan voi vaikeuttaa elämää suuresti.
Juurikin näin. Hyväennusteisia syöpiä, jotka voitaisiin helposti hoitaa, kuten kilpirauhas- tai eturauhassyöpiä ei kannata edes seuloa saati hoitaa, ja niitä huonoennusteisia ei kannata edes hoitaa muuten kuin palliatiivisesti, varsinkaan jos kyseessä ei ole tuottava kansalainen (tätä voi perustella aina myös sillä, että potilaan fyysinen kunto on riittämätön raskaisiin hoitoihin ja siten vain heikentäisi elämänlaatua). Mitäänhän ei tietenkään kannata tehdä myös siksi, että siitähän voi seurata jokin komplikaatio (lisäpointsit perusteluina esimerkiksi tässä viestissä maininnasta, että joskus jossain jollekin näin on myös ihan oikeasti käynytkin), joilla potilaat kannattaa pelotella ja saadaan pelokkaimmat haluamasta hoitoa. Silkkaa säästöä yhteiskunnalle kaikki.
Tiivistettynä tutkimuksista siis röntgenkuvia ja tietokonetomografioita ei kannata ottaa, koska niistä tulee ionisoivaa säteilyä.
Mitään invasiivisia tutkimuksia kuten koepalan ottoa ja tähystystä ei kannata tehdä, koska niihin liittyy aina infektio- ja emboliariski.
Sitten kun olisi ultraääni- ja magneettitutkimuksia, joista ei ole yhtään mitään haittoja, ne ovat rahastusta tai todetaan ihan vaan turhia vaivoja.
Ja aina voi vedota siihen, että tutkimukset ovat potilaalle henkinen rasite ja hoito rasittaa fyysisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ei valtiota kiinnosta miesten terveys. Valtiolle optimaalinen tilanne on kun ihminen kuolee juuri eläkkeelle päästyä. Susta on saatu hyöty irti ja sua ei tarvita enään. Olet vain kulu erä.
Mistäköhän alapeukut? Totuushan tämä on, vaikka karu. Ei nyt tarkoiteta sitä, ettei ihmisinä enää tarvittaisi, mutta kyllä valtio ajattelee, että kuolkoot pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei valtiota kiinnosta miesten terveys. Valtiolle optimaalinen tilanne on kun ihminen kuolee juuri eläkkeelle päästyä. Susta on saatu hyöty irti ja sua ei tarvita enään. Olet vain kulu erä.
Kaikki massaseulonnat ovat teholtaan ja hyödyiltään kyseenalaisia. Ne ollaankin siksi lopettamassa. Itse en ole käynyt koskaan. Olen hakeutunut lääkäriin sairastuttuani, teepä sinä samoin. Varaat vain ajan. Toimitus on sama suokupuoleen katsomatta, valitset numeron ja painat vihreää luurin kuvaa.
Aikuisen, täysivaltaisen ihmisen oletetaan itse huolehtivan terveydestään hyvillä elämäntavoilla ja menemällä lääkäriin silloin kun oireita esiintyy.
Minun mieheni käy vuosittain nk. johtajatarkastuksessa työnantajan maksamana. Kestää yksityisellä pari tuntia mukaanlukien kuntotesti. Laajat verikokeet, prostatatunnustelu, luomien tarkastus, kuulo, näkö jne. jne.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä jaksaisi käydä joka vuosi terveystarkastuksessa, en edes viiden vuoden välein. Ehkä jostain nelikymppisestä lähtien voisi kymmenvuotistarkastus työterveydenhoitajalla. Monelta viisikymppiseltä mieheltä ei ole esimerkiksi veriarvoja tutkittu sitten peruskoulunaikojen. Tuossa tulisi ilmi ainakin korket verenpaineet sekä huolestuttavat kolestroli-, sokeri- ja maksa-arvot.
Lähestyn viittäkymppiä ja kävin perusteellisen tarkastuksen. Olen aika hyvässä kunnossa ja lääkäri suositteli jos ei mitään erityistä tule niin käydä parin vuoden välein tsekkaamassa veriarvot sun muut. Jos on jotain mitä kannattaa seurata niin sitten tsekkaa ne arvot vähän useammin.
Terveydestään huoltapitävää mollataan, tyypillistä. Tuollaisen laajan tarkastuksen hinta jaettuna kokonaiskustannuksiin, jos löydetään esim.alkuvaiheen parannettava syöpä,on mitätön verrattuna laajalle levinneeseen syövän hoitokustannuksiin Vaikka kaikkia syöpiä ei voitaisi havaita, niin ainakin jotain osviittaa se antaisi. Monet syövät lähettävät keuhkoihin, maksaan ja vatsaan etäpesäkkeitä. Vatsan ja maksan ultraaminen ei ole rakettitiedettä eikä keuhkojen kuvaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta välttää itse niitä syöpäriskiä kohottavia riskitekijöitä. Eli ei tupakkaa, ei alkoholia, kasvisvoittoinen ruokavalio, kalaa 1-2 xviikossa, kohtuullista liikuntaa päivittäin, riittävästi yöunta. Liialta auringolta suojautuminen. Liuottimien, myrkkyjen välttäminen ja riittävä suojaus, jos niitä joutuu käyttämään. Radontarkastus, jos asuu riskialueella.
Ja seuraa itse terveyttään eli pyytää joku läheinen katsomaan iho välillä läpi tai käy näyttämässä Syöpäyhdistyksen ihotarkastuksessa. Jos tulee painonlaskua, yöhikoilua, imusolmukesuurentumia, suolentoiminnan tai virtsaamisen muutoksia, verta/veristä vuotoa jostain aukosta, kova patti johonkin, niin sitten hakeutuu tutkimuksiin eikä jää hautomaan kuukausiksi.
Syöpä tulee joka kolmannelle mutta useimmat paranee siitä hyvin. Ja taas jotkut syövät on vaan sellaisia, että ne tulee äkkiä ja leviää äkkiä eikä niitä pysty varhaisvaiheessa löytämään. Seulonnoilla löytyy paljon sellaisia poikkeavuuksia, jotka eivät oikeatsi ole merkityksellisiä mutta joiden tutkimus ja hoito voi aiheuttaa lisäongelmia. Esim. varmuuden vuoksi otetussa keuhkokuvassa löytyy oireeton keuhkonappula, jota tutkitaan.ja kuvataan tietokonekuvauksella (iso sädeannos, riski varjoainereaktioon) ja tehdään keuhkotähystys ja otetaan ehkä muutoksesta koepala (riski ilmarintaan ja keuhkoverenvuotoon). Nappulaa seurataan useampi vuosi, jos se kerran löytyy. Tai kuten äskettäin uutisoitu tapaus, jossa nelikymppisellä naisella oli jotain lievää rintakipuoireilua, eikä löytynyt mitään, mutta päätettiin varalta tehdä vielä sepelvaltimokuvaus. Siinä ei ollut ahtaumia mutta repesikin verisuoni. Ja sen jälkeen tulikin isot ongelmat, taidettiin päätyä sydänsiirtoonkin ja lopulta nainen kuitenkin kuoli komplikaatioihin.
Tai nykyään, kun jokainen valittaa kilpirauhasvaivoja ja terkkari ja työterveys lähettää kaikki nämä kilpirauhasen ultraan ja sitten löydetään pieniä kyhmyjä, joita joudutaan biopsoimaan ja seuraamaan ja joskus harvoin löytyykin joku pieni papillaarinen karsinooma, joka joudutaan leikkaamaan, kun se kerran on löytynyt. Ja leikkauksesta voi seurata mm. pysyvä äänen käheytyminen komplikaationa. Kilpirauhasen papillaariset syövät on yleisiä mutta valtaosa niin hyväennusteisia, että potilas olisi elänyt syövästään tietämättä loppuelämänsä. Ruumiinavauksissa papillaarisen kilpirauhassyövän fokuksia löytyy käytännössä lähes kaikilta avatuilta. Mutta kun se nyt kerran mentiin löytämään, se pitää hoitaa. Sama eturauhassyövän kanssa. Jos miehet eläisivät vähän yli satavuotiaiksi, kaikilla on eturauhassyöpä. Elinikään se ei useimmilla vaikuta mitenkään. Hoidot sen sijaan voi vaikeuttaa elämää suuresti.
Juurikin näin. Hyväennusteisia syöpiä, jotka voitaisiin helposti hoitaa, kuten kilpirauhas- tai eturauhassyöpiä ei kannata edes seuloa saati hoitaa, ja niitä huonoennusteisia ei kannata edes hoitaa muuten kuin palliatiivisesti, varsinkaan jos kyseessä ei ole tuottava kansalainen (tätä voi perustella aina myös sillä, että potilaan fyysinen kunto on riittämätön raskaisiin hoitoihin ja siten vain heikentäisi elämänlaatua). Mitäänhän ei tietenkään kannata tehdä myös siksi, että siitähän voi seurata jokin komplikaatio (lisäpointsit perusteluina esimerkiksi tässä viestissä maininnasta, että joskus jossain jollekin näin on myös ihan oikeasti käynytkin), joilla potilaat kannattaa pelotella ja saadaan pelokkaimmat haluamasta hoitoa. Silkkaa säästöä yhteiskunnalle kaikki.
Tiivistettynä tutkimuksista siis röntgenkuvia ja tietokonetomografioita ei kannata ottaa, koska niistä tulee ionisoivaa säteilyä.
Mitään invasiivisia tutkimuksia kuten koepalan ottoa ja tähystystä ei kannata tehdä, koska niihin liittyy aina infektio- ja emboliariski.
Sitten kun olisi ultraääni- ja magneettitutkimuksia, joista ei ole yhtään mitään haittoja, ne ovat rahastusta tai todetaan ihan vaan turhia vaivoja.
Ja aina voi vedota siihen, että tutkimukset ovat potilaalle henkinen rasite ja hoito rasittaa fyysisesti.
Taidat olla julkisen puolen lääkäri tai hoitaja, kun niin hyvin tiedät, mihin vedotaan, kun halutaan "säästää"? Näinhän se on. Terveysjärjestelmä lähtee nykyään siitä,mettä potilast ovat kallis, inhottava haitta, joita ei haluta sotkemaan valkoisia lattioita. Kaikki olisi hyvin, jos sairaalat ym.olisivat tyhjillään ja palkka juoksisi henkilökunnalle. Tämä ei ole vittuilua henkilökunnalle vaan päättäjille!
Se joka kuolemaa pelkää, ajaa sitä takaa. Tästä kannattaa lähteä.