Mitä ajattelet ihmisestä joka käy kahvilasta koska ei mukamas viihdy kotona yksin
Kaverini on siis työtön, olen kyllä kehottanut häntä toistuvasti hakemaan töitä ja lopettamaan kahvilassa käynnit. Kehotukset ovat kuitenkin menneet kuuroille korville ja tämä käy ramppaamassa joka aamu siellä kahvilassa. Perusteluksi tälle käytökselle ystäväni on sanonut ettei hän viihdy yksikseen kotona ja yksikseen kahvin juomine on tylsää. Kuulema kahvilassa on parempaa kun siellä on muitakin ihmisiä. Hirvittää vain ihan kauheasti se rahanmeno joka kaverilleni koituu noista kahvila käynneistä. Olen siis kyllä yrittänyt sanoa että hän vain säästäisi enemmän rahaa ja rahat riittäisi elämiseen paremmin jos tämä vain lopettaisi ne kahvilassa käynnit. Mutta ei, ei vain voi kuunnella järkeä.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Tämän on pakko olla väsynyt provo. Mitä helvettiä se kaverin kahvilassa istuminen sinulle kuuluu?
Kyllä, tosielämässä ihmiset eivät tuhlaa rahojaan kahvilassa.
En ajattele mitään. Olin itse samanlainen opiskeluaikoina kunnes sain mun kämpästä viihtyisämmän. Kävin siellä lähinnä nukkumassa ja lopun ajan istuin kirjastossa tai kahvilassa. Se kämppä oli aluksi tosi masentava. Kolkko, kylmä, ruma, harmaassa lattiassa jotain ihme keltaisia länttejä entisen asukkaan jäljiltä ja huonekalut nuhryiset muiden ylijäämät mutta opiskelijalla ei ole varaa valittaa, jos ilmaiseksi saa. Sit pienillä jutuilla tein siitä kämpästä sellaisen, että siellä viihtyy ja yhtäkkiä se yksin olo ei enää haitannut. Tein seinille jotain ristipistotauluja, virkkasin pöydälle liinan, tuoleille värikkäät pehmusteet, maalasin kirjahyllyn kylkeen kuvioita, virkkasin pari värikästä mattoa ja äiti osti mulle vihreät verhot ja muutaman kasvin.
Vierailija kirjoitti:
En ajattele mitään. Olin itse samanlainen opiskeluaikoina kunnes sain mun kämpästä viihtyisämmän. Kävin siellä lähinnä nukkumassa ja lopun ajan istuin kirjastossa tai kahvilassa. Se kämppä oli aluksi tosi masentava. Kolkko, kylmä, ruma, harmaassa lattiassa jotain ihme keltaisia länttejä entisen asukkaan jäljiltä ja huonekalut nuhryiset muiden ylijäämät mutta opiskelijalla ei ole varaa valittaa, jos ilmaiseksi saa. Sit pienillä jutuilla tein siitä kämpästä sellaisen, että siellä viihtyy ja yhtäkkiä se yksin olo ei enää haitannut. Tein seinille jotain ristipistotauluja, virkkasin pöydälle liinan, tuoleille värikkäät pehmusteet, maalasin kirjahyllyn kylkeen kuvioita, virkkasin pari värikästä mattoa ja äiti osti mulle vihreät verhot ja muutaman kasvin.
Ap:n kaverin siis kannttaisi hankkia itselleen mies, niin ei tarvitse yksikseen siellä kotona olla.
Höhlä, ei ole sinun asiasi mihin toinen pistää rahansa. Turhaan sinä vaivaat päätäsi sillä. Eivät kaikki ihmiset voi olla samasta puusta veistettyjä, meitä on täällä moneen soppaan.
Ap, ei ole asiallista ruveta ottamaan noin voimakkaasti kantaa toisen tapaan käyttää rahaa, jos hän ei ole sitä pyytänyt. Tilanne olisi eri, jos kaveri olisi avautunut vaikeasta rahatilanteestaan ja kysyisi, onko ap:llä ehdotuksia miten rahat saisi riittämään paremmin.
Maksaahan se kahvilassakäynti jonkin verran, riippuen ottaako tavallisen kahvin vai vaikkapa laten. Mutta on jokaisen itsensä arvioitavissa, minkä arvoiseksi arvottaa eri asiat. Jos nauttii hyvästä kahvilasta ja siitä että saa olla ihmisten keskellä, niin kuka voi väittää että enemmin ne rahat pitäisi käyttää johonkin toiseen, hyväksyttävämpään kohteeseen?
Eivät kaikki työttömät ole edes mitenkään pienituloisia. Työttömyyskorvausten lisäksi voi olla pääomatuloja tai sitten ihan vaan säästöjä aiemmilta vuosilta, joista ammentaa. Turha mennä tuputtamaan mitään asenteellisia neuvoja silloin kun niitä ei kysytä - eikä välttämättä edes tarvita. Työttömän taloudellinen tilanne voi työttömyydestä huolimatta olla ihan hyvä.