Mitä te muut masentuneet teette päivisin?

Niitä päänsisäisiä solmuja pitäisi aukoa terapiassa, koska ne ovat niitä masennuksen aiheuttaneita juttuja. Eli syitä miksi asiat ovat menneet pieleen tai ne on ottanut niin raskaasti.

Aika paljon vaan makaan sängyssä. Katon telkkaria ja selaan nettiä.. Välillä yritän tehdä kotitöitä. Juoksen terapiassa, ja lääkärissä. Joskus kun enemmän voimia käyn lenkillä, nään ystäviä, ehkä käyn kaupungilla tai kaupassa.. Yritän tehdä asioita jotka tuo iloa, mutta kun sitä ei välillä mkkään tuo..

Itsellä krooninen kipu mikä on kyllä lopullisesti vienyt kaikki voimat ja uskon tulevaan.. Luulen että kaikki johtuu loppuunpalamisesta, ja nyt lopulta kroppa teki stopin ihan kokonaan. En tiedä toipuuko tästä enää koskaan.... Keho ja mieli ihan hajalla.. Lisäksi mulla on autoimmuunisairaus, mikä lisää kipua ja väsymystä..

Oon tässä aika usein miettinyt että onko tässä elämässä mitään järkeä enää.. haluan entisen elämän takaisin..

Tehdään töitä, juodaan viiniä ja odoteyaan että päivät kuluu.

Vierailija kirjoitti:

Tehdään töitä, juodaan viiniä ja odoteyaan että päivät kuluu.

Kännissä vapaa aika kuluu nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehdään töitä, juodaan viiniä ja odoteyaan että päivät kuluu.

Kännissä vapaa aika kuluu nopeammin.

Ja töissä kun on aktiivinen niin työaika kuluu nopeammin. En itseasiassa edes oikein tiedä että mitä tässä oikein odottelen.

Pelaan pelejä, katson leffoja/sarjoja, teen käsitöitä (virkkaus ja pienesti opettelen neulomaan tällä hetkellä)... Tätä siksi, että saan pidettyä ajatukset muualla, muuten ne jäisi kiertämään noidankehää ja ajatusten+tuntemusten sekamelska ja myllerrys on valmis.

Asunto on sekasorron vallassa, yritän hitaasti saada tätä näyttämään ihmisen asuttamalta.. jospa jossain vaiheessa saisin tämän ikuisen projektin valmiiksi.

Lisäksi käyn erilaisissa ryhmäterapioissa jokusen kerran viikossa, vaikka ihmiset pelottavat ja ahdistavat.

Masennusta olen sairastanut jo peruskoulusta asti, olen nyt 29 -vuotias. Kaksi ammattia alla ja koulut kävin hammasta purren.

Diagnooseina vakava masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko/vaikea ahdistus. Itsetuhoisuuttakin ilmenee, etenkin niinä hetkinä kun ajatukset pääsevät valloilleen liikaa ja tuntuu että tukehdun.

Sairasta, mutta fyysinen kipu helpottaa henkistä kipua

Käyn töissä ja jaksan juuri ja juuri tehdä pari työtehtävää päivässä. Onneksi työni on niin vähäpitoinen, ettei kukaan huomaa työtehoani vaikka se on etanan tasolla. Ja luulenpa ettei kukaan edes huomaa olisinko edes tässä työpisteeni äärellä. Ihailen noita muita "ylemmän kerroksen" väkeä, jotka juoksevat tukka putkella koko työpäivän saaden paljon aikaiseksi. Kotona mieluusti vetäytyisin vain peiton alle mutta minun pelastukseni on vahva puoliso, joka tsemppaa urheilemaan kanssaan.  Loppuajan elämästä mietin ja pohdin aivot savuten miksi minusta tuli näin synkkä ja masentunut ihminen, kun periaatteessa minulla on kaikki paremmin kuin hyvin. Ei minulla olisi oikeus käyttäytyä näin kun tiedän, että tuolla on paljon ihmisiä joilla on esim. rahahuolia tai muita sairauksia masennuksen päälle. Minä taistelen! Aion päästä eroon tästä harmaudesta! Toivon niiiin että me kaikki pääsisimme!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehdään töitä, juodaan viiniä ja odoteyaan että päivät kuluu.

Kännissä vapaa aika kuluu nopeammin.

Paitsi jos joutuu juoppoputkaan. Siellä aika hidastuu.

Tänään pitäisi olla siivouspäivä, on vähän levähtäny huusholli. Ensimmäinen koneellinen pyykkiä pyörimässä, pari satsia odottaa vielä. Sitten pitäisi viedä piharoskat, lenkittää koirat, imuroida, pyyhkiä pölyt, harjata koira, tiskikone tyhjätä ja täyttää sekä laittaa tavaroita paikoilleen.

Normaalisti mun arjen täyttää vaan saamattomuus kotona ja työt. En käytä alkoholia (tulee ihan hirveä olo, jonkun lasillisen voi joskus harvoin ottaa) enkä muita päihteitä ollenkaan. Lakkasin ottamasta ihmisiin yhteyttä, kun aiheutin vain konflikteja ja suututin muita. Eikä kukaan ole jäänyt kaipaamaan. Sattuihan se aikansa tosi pahasti, mutta näin se vaan menee.