Lue keskustelun säännöt.
Normaalipainoista kumppania toivovalla liian tiukat kriteerit?
27.08.2018 |
Onko tosiaan niin että normaalipainoista kumppania toivovalla on tiukat kriteerit? Miten tähän on tultu..? Ainakin omiin korviin kuulostaa aika hullulta
Kommentit (276)
Musta olis hauskaa jos sinne hakeutuisi morsioksi joku todella kaunis, hoikka ja siro, todella ihana ja hyväsydäminen nainen, joka kärsisi kuitenkin ruumiinkuvan häiriöstä. Maukka rakastuisi tulisesti ja tää mimmi olis ehdottomasti sitä mieltä että ei ikinä kelpaa kuitenkaan Maukalle ja jättää sen kun "sä sanoit haluavasi laihan naisen, enkä mä oo!".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JiiÄl kirjoitti:
Kyllä kriteerinä saa ja pitää olla normaalipainoisuus. Kukaan normaali mies ei voi kuvitella olevansa suhteessa jatkuvasti hikoilevan ja ähisevän läskivuoren kanssa.
Tässä katkera yksin jäänyt naisvihaaja mies vuodattaa nyt katkeruuttaa. Kannattaisi nyt tutkia omia ajatuksia ja miettiä syytä moiseen vihaan!
Vierailija kirjoitti:
Tätä keskustelua on ihan älyttömän kurjaa lukea ylipainoisena sinkkunaisena. Olen paljon laihduttanut, tällä hetkellä lievästi ylipainoinen, liikun melko paljon ja syön perusterveellisesti. Millä saisin pyyhittyä otsaltani tuon leiman, että oikeasti vain feikkaan ja istun sohvalla syömässä sipsiä, "mättämässä" hampurilaisia ja juomassa siideriä, eikä kenelläkään suomalaisella miehellä voisi olla keskusteluyhteyttä kaltaiseeni luuseriin? Ai niin, paitsi tietenkin feedereillä, koska ylipainoiseen ihastuva mies ei muuta voi ollakaan.
Maunosta viis, hänellä oli kriteerinsä ja niin näemmä formaattia seuraavillakin. Ehkäpä kuvitteli itsestään liikoja jos odotteli tuhansittain kirjepostia.
Ymmärrän, että on inhottava lukea näitä tekstejä, mutta ylipaino ei oikeasti ole kovin viehättävä asia ihmisessä. Ylipaino on elintasosairaus. Kaikki muu höpinä on tekosyiden etsimistä. Sotavuosina ei Suomessa paljon lihavia nähty, se niistä "lihavuusgeeneistä"...
Jos ylipainoa on, eikä se johdu mistään sairaudesta, niin yksinkertaisesti syöt liikaa kulutukseen nähden. Ei se oikeasti ole sen monimutkaisempaa. Elintavat kuntoon, niin ihan varmasti lähtee myös ylipaino. Unirytmi, ruokavalio ja liikunta.
Uusien elintapojen omaksuminen vaatii paljon itsekuria. Kannattaa ihan viitteellisesti alkaa seuraamaan ruokien kalorimääriä ja laittamaan vaikka kaikki syömiset ylös. Ja askelmittari käyttöön, jotta näet realistisen liikkumisen määrän. Ihmiset huijaavat itse itseään ja uskottelevat, että elintavat ovat terveellisemmät, kuin mitä ne ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se minustakaan ole tiukka kriteeri. Mutta ei ehkä olisi kannattanut sanoa ääneen?
Miksi ei? Miksi kaikki muut ominaisuudet saa luetella, mutta painoa ei saisi? Paino kuitenkin useimmiten kertoo paljon muutakin kuin ulkonäöllisen puolen. Miksi on vähemmän loukkaavaa toivoa eaim älykästä puolisoa? Älykkyydelle voi tehdä vähemmän kuin painolle.
Tästä on nyt monta kuukautta aikaa, kun Mauno telkkarissa itsestään ja kriteereistään kertoi, enkä minä kokonaan sitä jaksoa edes nähnyt, mutta mulle jäi sellainen mielikuva, että tämä "ylipainoiset ei sytytä" oli suunnilleen ainoa kriteeri/toivomus mitä hänellä naiselle oli. Toki saattaa olla että muistan väärin.
Pointti on kuitenkin siinä, että kun 36-vuotias kahden lapsen isä haluaa parisuhdetta ihan tositarkoituksella (ja vieläpä sillä oletuksella että nainen jättäisi oman elämänsä ja muuttaisi hänen luokseen maajussiksi), niin luulisi miehellä olevan ns. tärkeämpiäkin kriteereitä tulevalle kumppanille kuin ulkonäköön liittyvät asiat. Ei mikään parisuhde ulkonäön varassa pitkälle kanna, jos muuten homma ei toimi.
Toisekseen Maunon ikäisillä naisilla on usein kokemusta siitäkin, kuinka paino on herkkä vaihtelemaan. Kuinka esimerkiksi raskaudet, imetykset, pikkulapsiarki ja myös hormonitoiminta herkästi aiheuttaa painon nousua, eikä niitä kiloja sitten enää olekaan yhtä helppoa pudottaa kuin 25-vuotiaana ja lapsettomana oli. Tällöin normaalipainon vaatimus voi pelästyttää, laittaa miettimään, että mitä jos vielä lapsia tulisi ja paino nousisi raskauden aikana Maunon makuun liikaa? Tai entä jos en saisikaan raskauskiloja pudotettua Maunon mielestä riittävän nopeasti? Entä jos lapsiperhearki vie voimat niin, ettei aina jaksa panostaa painontarkkailuun? Maunon oma elämä vaikutti niin vauhdikkaalta, että hän tuskin paljoa ehtisi tyyliin koliikkivauvan kanssa valvomaan tai taaperon perässä könyämään.
Kyllä mulle ainakin olisi pienempi kynnys vastata sellaiselle miehelle, joka on toivonut puolisoltaan esim. älykkyyttä tai muuta vastaavaa pysyvämpää ominaisuutta kuin paino tai ulkonäkö yleensä. Silloin ei tarvitsisi miettiä tuleeko heti jätetyksi, kun oma ulkonäkö alkaa rapistumaan. En minä ainakaan haluaisi elää parisuhteessa jossa tällaisia asioita olisi tarpeen pelätä. Esimerkiksi älykäs, huumorintajuinen, empaattinen ja hyvä keskustelija minä voin olla vaikka painoa olisi muutama kilo liikaa ja silmäkulmissa harakanvarpaanalut, mutta jos toisen kiinnostus minuun on alunalkaenkin perustunut tärkeältä osalta ulkonäkööni, olen paljon heikommalla. Se ulkonäkö kun tuppaa muuttumaan vuosien varrella joka tapauksessa ja mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeampaa on ylläpitää samaa ulkonäköä kuin mitä nuorempana oli.
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan asiallinen toive. Olisin ehkä jättänyt sanomatta tuon "en viehäty ylipainoisista". Se tulee selville jo, jos toivoo normaalipainoista kumppania.
t. hoikka nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä keskustelua on ihan älyttömän kurjaa lukea ylipainoisena sinkkunaisena. Olen paljon laihduttanut, tällä hetkellä lievästi ylipainoinen, liikun melko paljon ja syön perusterveellisesti. Millä saisin pyyhittyä otsaltani tuon leiman, että oikeasti vain feikkaan ja istun sohvalla syömässä sipsiä, "mättämässä" hampurilaisia ja juomassa siideriä, eikä kenelläkään suomalaisella miehellä voisi olla keskusteluyhteyttä kaltaiseeni luuseriin? Ai niin, paitsi tietenkin feedereillä, koska ylipainoiseen ihastuva mies ei muuta voi ollakaan.
Maunosta viis, hänellä oli kriteerinsä ja niin näemmä formaattia seuraavillakin. Ehkäpä kuvitteli itsestään liikoja jos odotteli tuhansittain kirjepostia.
Ymmärrän, että on inhottava lukea näitä tekstejä, mutta ylipaino ei oikeasti ole kovin viehättävä asia ihmisessä. Ylipaino on elintasosairaus. Kaikki muu höpinä on tekosyiden etsimistä. Sotavuosina ei Suomessa paljon lihavia nähty, se niistä "lihavuusgeeneistä"...
Jos ylipainoa on, eikä se johdu mistään sairaudesta, niin yksinkertaisesti syöt liikaa kulutukseen nähden. Ei se oikeasti ole sen monimutkaisempaa. Elintavat kuntoon, niin ihan varmasti lähtee myös ylipaino. Unirytmi, ruokavalio ja liikunta.
Uusien elintapojen omaksuminen vaatii paljon itsekuria. Kannattaa ihan viitteellisesti alkaa seuraamaan ruokien kalorimääriä ja laittamaan vaikka kaikki syömiset ylös. Ja askelmittari käyttöön, jotta näet realistisen liikkumisen määrän. Ihmiset huijaavat itse itseään ja uskottelevat, että elintavat ovat terveellisemmät, kuin mitä ne ovat.
Asia numero yksi: pyysinkö minä sinulta terveysvalistusta?
Asia numero kaksi: jätin kertomatta, että laihdutan edelleen, ja suhtaudun normaalipainon saavuttamiseen luottavaisin mielin. Siti sinä teit oletuksen siitä, että kertoessani olevani ylipainoinen nainen en todennäköisesti elä ollenkaan niin terveellisesti, kuin väitän eläväni. Kyllä: on todella kurjaa joutua ylipainoisena naisena perustelemaan valintojaan tai vakuuttelemaan kanssaihmisille, etten feikkaa eläväni terveellisesti.
Asia numero kolme: toivon ihan vilpittömästi, että parisuhdemarkkinoilla arvoani määrittelee muutkin asiat kuin vain kantamani kilomäärä. Enkä toisaalta halua tehdä koko tätä laihdutusprosessiani vain siksi, että kelpaisin kenelle tahansa, joka nyt vain keksii jotakin vaatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä keskustelua on ihan älyttömän kurjaa lukea ylipainoisena sinkkunaisena. Olen paljon laihduttanut, tällä hetkellä lievästi ylipainoinen, liikun melko paljon ja syön perusterveellisesti. Millä saisin pyyhittyä otsaltani tuon leiman, että oikeasti vain feikkaan ja istun sohvalla syömässä sipsiä, "mättämässä" hampurilaisia ja juomassa siideriä, eikä kenelläkään suomalaisella miehellä voisi olla keskusteluyhteyttä kaltaiseeni luuseriin? Ai niin, paitsi tietenkin feedereillä, koska ylipainoiseen ihastuva mies ei muuta voi ollakaan.
Maunosta viis, hänellä oli kriteerinsä ja niin näemmä formaattia seuraavillakin. Ehkäpä kuvitteli itsestään liikoja jos odotteli tuhansittain kirjepostia.
Älä hei ota itsees hyvä ihminen, ei kukaan ole sua henkilökohtaisesti kritisoimassa tai leimaamassa. Ja Maukkahan ei sua kiinnosta. Oot aika herkillä, toivottavasti itsetuntosi vahvistuu!
Kyllä mä tunnen monia ylipainoisia naisia, joilla on jopa ihan normaalipainoiset ja hoikemmat miehet. Suurimmalle osalle miehistäkin se on kiinni, mitä sieltä sisältä löytyy :) Ja eiköhän ne feederit ole poikkeustapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Tätä keskustelua on ihan älyttömän kurjaa lukea ylipainoisena sinkkunaisena. Olen paljon laihduttanut, tällä hetkellä lievästi ylipainoinen, liikun melko paljon ja syön perusterveellisesti. Millä saisin pyyhittyä otsaltani tuon leiman, että oikeasti vain feikkaan ja istun sohvalla syömässä sipsiä, "mättämässä" hampurilaisia ja juomassa siideriä, eikä kenelläkään suomalaisella miehellä voisi olla keskusteluyhteyttä kaltaiseeni luuseriin? Ai niin, paitsi tietenkin feedereillä, koska ylipainoiseen ihastuva mies ei muuta voi ollakaan.
Maunosta viis, hänellä oli kriteerinsä ja niin näemmä formaattia seuraavillakin. Ehkäpä kuvitteli itsestään liikoja jos odotteli tuhansittain kirjepostia.
Miksi sinä sitten olet ylipainoinen jos muka omaat terveet elämäntavat ja syöt terveellisesti? Itsepetosta ilmassa, et taida edes anonyyminä uskaltaa myöntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä keskustelua on ihan älyttömän kurjaa lukea ylipainoisena sinkkunaisena. Olen paljon laihduttanut, tällä hetkellä lievästi ylipainoinen, liikun melko paljon ja syön perusterveellisesti. Millä saisin pyyhittyä otsaltani tuon leiman, että oikeasti vain feikkaan ja istun sohvalla syömässä sipsiä, "mättämässä" hampurilaisia ja juomassa siideriä, eikä kenelläkään suomalaisella miehellä voisi olla keskusteluyhteyttä kaltaiseeni luuseriin? Ai niin, paitsi tietenkin feedereillä, koska ylipainoiseen ihastuva mies ei muuta voi ollakaan.
Maunosta viis, hänellä oli kriteerinsä ja niin näemmä formaattia seuraavillakin. Ehkäpä kuvitteli itsestään liikoja jos odotteli tuhansittain kirjepostia.
Miksi sinä sitten olet ylipainoinen jos muka omaat terveet elämäntavat ja syöt terveellisesti? Itsepetosta ilmassa, et taida edes anonyyminä uskaltaa myöntää.
Luepa viesti 233.
Lihavuus on uusi normaali. Painon negatiiviset terveysvaikutukset alkaa jo ennen sitä 25 bmi:tä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai toiselta saa vaatia normaalipainoa, kunhan ei vaadi ylipainoista laihduttamaan normaalipainoiseksi vaan etsii sellaisen. En minäkään halua tupakoijaa tai päihteitä käyttävää, joten en halua sellaista kumppaniksi ja vaadi toista lopettamaan paheensa. Viikonloput iloisessa hiprakassa oleva viiniharrastaja löytää itselleen paremman puolison mitä minä olisin.
Jos nyt joku ketjuun kirjoittanut juo joskus alkoholia, niin minä tulen sitten heristämään etusormea ja antamaan vinkkejä, miten alkoholista pääsee eroon.
"Sotavuosina ei Suomessa paljon lihavia nähty, se niistä "lihavuusgeeneistä"..."
Kyllä nähtiin. Etenkin vanhemmat emännät maaseudulla, jossa ei kovasti puutetta nähty, olivat silloinkin yleisesti pulskia. Asia selviää helposti valokuvista. Viljaa, perunaa ja maitoa, siinä sen salaisuus. Lihaa ja rasvaa ei niinkään ollut tuhlailtavaksi asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ronkeli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ronkeli kirjoitti:
Viehätyn vain normaalipainoisista, pitkähiuksisita naisista, joilla ei ole tatuointeja. En tietenkään mainosta tätä oikeassa elämässä, ettei pidettäisi pinnallisena. En kuitenkaan ole koskaan seurustellut muiden kuin mieltymysteni mukaisten naisten kanssa. Miksi pitäisikään?
Ei tietenkään pidä, kunhan et sitten valita, jos sellaista ei sulle löydykään.
Huoli pois, aina on löytynyt. 😊
Onko niitä ollut montakin? Mihin ne joutuu kun aina pitää olla etsimässä uutta?
Vierailija kirjoitti:
Läskit tässäkin ketjussa takajaloillaan ulvomassa.
Miksi Maunon pitäisi ottaa ylipainoisilta naisilta edes sitä kirjettä vastaan? Pelkkää ajanhukkaa kaikille osapuolille.
Hänhän oli pettynyt kirjeiden vähäiseen määrään.
Siinä on jättänyt moni normaalipainoinenkin kirjeen lähettämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läskit tässäkin ketjussa takajaloillaan ulvomassa.
Miksi Maunon pitäisi ottaa ylipainoisilta naisilta edes sitä kirjettä vastaan? Pelkkää ajanhukkaa kaikille osapuolille.
Hänhän oli pettynyt kirjeiden vähäiseen määrään.
Siinä on jättänyt moni normaalipainoinenkin kirjeen lähettämättä.
Jep tyhmä ukko. Kyllä jokainen vähänkin naisten kanssa tekemisissä ollut mies tietää, ettei naisilta saa vaatia mitään ulkonäön suhteen! Sika-Mauno.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä keskustelua on ihan älyttömän kurjaa lukea ylipainoisena sinkkunaisena. Olen paljon laihduttanut, tällä hetkellä lievästi ylipainoinen, liikun melko paljon ja syön perusterveellisesti. Millä saisin pyyhittyä otsaltani tuon leiman, että oikeasti vain feikkaan ja istun sohvalla syömässä sipsiä, "mättämässä" hampurilaisia ja juomassa siideriä, eikä kenelläkään suomalaisella miehellä voisi olla keskusteluyhteyttä kaltaiseeni luuseriin? Ai niin, paitsi tietenkin feedereillä, koska ylipainoiseen ihastuva mies ei muuta voi ollakaan.
Maunosta viis, hänellä oli kriteerinsä ja niin näemmä formaattia seuraavillakin. Ehkäpä kuvitteli itsestään liikoja jos odotteli tuhansittain kirjepostia.
Ymmärrän, että on inhottava lukea näitä tekstejä, mutta ylipaino ei oikeasti ole kovin viehättävä asia ihmisessä. Ylipaino on elintasosairaus. Kaikki muu höpinä on tekosyiden etsimistä. Sotavuosina ei Suomessa paljon lihavia nähty, se niistä "lihavuusgeeneistä"...
Jos ylipainoa on, eikä se johdu mistään sairaudesta, niin yksinkertaisesti syöt liikaa kulutukseen nähden. Ei se oikeasti ole sen monimutkaisempaa. Elintavat kuntoon, niin ihan varmasti lähtee myös ylipaino. Unirytmi, ruokavalio ja liikunta.
Uusien elintapojen omaksuminen vaatii paljon itsekuria. Kannattaa ihan viitteellisesti alkaa seuraamaan ruokien kalorimääriä ja laittamaan vaikka kaikki syömiset ylös. Ja askelmittari käyttöön, jotta näet realistisen liikkumisen määrän. Ihmiset huijaavat itse itseään ja uskottelevat, että elintavat ovat terveellisemmät, kuin mitä ne ovat.
Nämä on kyllä hauskoja kirjoituksia. Jostain tornista huudellaan... Todellisuudessa valtaosa normaalipainoisista ei välitä siitä syömisestä ja sen laadusta yhtään enempää kuin lievästi ylipainoiset. Ei mitään eroa, toisella vaan vähän tehokkaamin ruokaa talteen ottava kone. Itse olen pomppinut "timmin" kunnon ja lievästi pullukan välimaastossa koko elämäni. Sen "timmin" kunnon ylläpitäminen minun geeneillä vaatii niin paljon, että ei yksinkertaisesti ole sen arvoista. Jatkuvaa kaloreiden laskemista, kieltäytymistä kahvipullista jne jotka ovat normaaleille ihmisille ihan arkipäiväinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läskit tässäkin ketjussa takajaloillaan ulvomassa.
Miksi Maunon pitäisi ottaa ylipainoisilta naisilta edes sitä kirjettä vastaan? Pelkkää ajanhukkaa kaikille osapuolille.
Hänhän oli pettynyt kirjeiden vähäiseen määrään.
Siinä on jättänyt moni normaalipainoinenkin kirjeen lähettämättä.Jep tyhmä ukko. Kyllä jokainen vähänkin naisten kanssa tekemisissä ollut mies tietää, ettei naisilta saa vaatia mitään ulkonäön suhteen! Sika-Mauno.
Eikä miehiltä, joista monet ovat nuoria, keski-ikäisiä tai vanhoja sikamaunoja. MIKSI miehet ovat niin lihavia?
Kyse ei ollut siitä mitä Mauno sanoi vaan siitä että sanotut asiat ilmensivät kuulijalleen sosiaalisten tilanteiden tajun puutetta.
Tästä on nyt monta kuukautta aikaa, kun Mauno telkkarissa itsestään ja kriteereistään kertoi, enkä minä kokonaan sitä jaksoa edes nähnyt, mutta mulle jäi sellainen mielikuva, että tämä "ylipainoiset ei sytytä" oli suunnilleen ainoa kriteeri/toivomus mitä hänellä naiselle oli. Toki saattaa olla että muistan väärin.
Pointti on kuitenkin siinä, että kun 36-vuotias kahden lapsen isä haluaa parisuhdetta ihan tositarkoituksella (ja vieläpä sillä oletuksella että nainen jättäisi oman elämänsä ja muuttaisi hänen luokseen maajussiksi), niin luulisi miehellä olevan ns. tärkeämpiäkin kriteereitä tulevalle kumppanille kuin ulkonäköön liittyvät asiat. Ei mikään parisuhde ulkonäön varassa pitkälle kanna, jos muuten homma ei toimi.
Toisekseen Maunon ikäisillä naisilla on usein kokemusta siitäkin, kuinka paino on herkkä vaihtelemaan. Kuinka esimerkiksi raskaudet, imetykset, pikkulapsiarki ja myös hormonitoiminta herkästi aiheuttaa painon nousua, eikä niitä kiloja sitten enää olekaan yhtä helppoa pudottaa kuin 25-vuotiaana ja lapsettomana oli. Tällöin normaalipainon vaatimus voi pelästyttää, laittaa miettimään, että mitä jos vielä lapsia tulisi ja paino nousisi raskauden aikana Maunon makuun liikaa? Tai entä jos en saisikaan raskauskiloja pudotettua Maunon mielestä riittävän nopeasti? Entä jos lapsiperhearki vie voimat niin, ettei aina jaksa panostaa painontarkkailuun? Maunon oma elämä vaikutti niin vauhdikkaalta, että hän tuskin paljoa ehtisi tyyliin koliikkivauvan kanssa valvomaan tai taaperon perässä könyämään.
Kyllä mulle ainakin olisi pienempi kynnys vastata sellaiselle miehelle, joka on toivonut puolisoltaan esim. älykkyyttä tai muuta vastaavaa pysyvämpää ominaisuutta kuin paino tai ulkonäkö yleensä. Silloin ei tarvitsisi miettiä tuleeko heti jätetyksi, kun oma ulkonäkö alkaa rapistumaan. En minä ainakaan haluaisi elää parisuhteessa jossa tällaisia asioita olisi tarpeen pelätä. Esimerkiksi älykäs, huumorintajuinen, empaattinen ja hyvä keskustelija minä voin olla vaikka painoa olisi muutama kilo liikaa ja silmäkulmissa harakanvarpaanalut, mutta jos toisen kiinnostus minuun on alunalkaenkin perustunut tärkeältä osalta ulkonäkööni, olen paljon heikommalla. Se ulkonäkö kun tuppaa muuttumaan vuosien varrella joka tapauksessa ja mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeampaa on ylläpitää samaa ulkonäköä kuin mitä nuorempana oli.