Turku vai Tampere? 2018

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole uutinen:

Alkuperäinen budjetti oli 67 miljoonaa, nyt 108 eikä kukaan osaa ennustaa, koska hanke saadaan valmiiksi ja mikä on lopullinen hintalappu. Jossain demokraattisessa maassa olisi virkamiesten ja päättäjien päät pölkyllä.

https://www.ts.fi/uutiset/5839067

Päinvastoin hyvä esimerkki siitä, kuinka turkulainen edunvalvonta tuo valtakunnantasolla jatkuvasti onnistumisia suhteessa Tampereeseen ja Pirkanmaahan, joka tuntuu jatkuvasti jäävän liikennemäärärahoissa mopen osille. Turun ja Helsingin välisen radan vuotuinen matkustajamäärä on hyvin pieni murto-osa verrattuna Helsingin ja Tampereen välillä junalla matkustaviin.

Miten Tampereesta aikoinaan kehkeytyi pienestä sisäsuomalaisesta taajamasta Suomen merkittävin teollisuuskaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaan kaupunki, miten Tampere haastoi jo vuoden 1900 tietämillä vanhat ja kunnianarvoisat kaupungit Turun ja Viipurin Suomen seuravaksi merkittävimmän kaupungin tittelistä? Häivähdyksiä näihin mielenkiintoisiin kysymyksiin tarjoaa Tampereen museokeskus Vapriikin valokuvanäyttely, jossa kerrotaan valokuvin tarinaa vanhasta Tampereesta ja kaupungin kehityksestä sekä kaupunkikuvan muutoksesta. Toki monelta osin kysymys on tuoreemmasta paikallishistoriasta. Turkulaisille sivistymisen paikka. 

"Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Turkuun matkustava helsinkiläinen saapuu lähitulevaisuudessa aivan erinäköiseen kaupunkiin kuin mihin on totuttu. Turku aikoo siirtää Kupittaan rautatieaseman uuteen paikkaan ja rakentaa ympärille kokonaan uuden, modernin kaupunginosan. Siitä kaavaillaan kaupungin toista keskustaa.

Turun kaupunki on budjetoinut hankkeeseen yhteensä hieman yli 153 miljoonaa euroa. Sillä on tarkoitus saada tehtyä infratyöt sekä uusi ammattikoulun kampus. Lisäksi alueelle on kaavailtu uutta uimahallia, kauppahallia sekä asunto- ja toimistorakentamista."

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009247351.html

Niinpä niin.

Yritysjohtajien mielestä Tampere on suurten kaupunkien ykkönen. Näin oli myös viime vuonna, selviää kuntien imago 2022 -tutkimuksessa. Suurilla kaupungeilla tarkoitetaan maan kuutta suurinta kaupunkia, joihin siis Turkukin lukeutuu niukin naukin. Tampere sai arvosanan 8,21 yritysporhoilta, kun taas Turun oli tyytyminen arvosanaan 7,57. Tampere saa kehuja mm. sijainnistaan, liikenteellisistä yhteyksistä, yritysmyönteisyydestä ja työvoiman saatavuudesta.

pienen pieni tiedonmurunen Tampereen joukkoliikenteestä: kaupungin joukkoliikenteen suosio on jatkanut kasvuaan. Matkustajamäärät ovat nousseet kymmenen prosenttia koronaa edeltävästä ajasta. Vaikka kaupunki on kasvanut jonkin verran, on kasvusta kiittäminen ennen muuta ratikkaa. Tämä lupaa hyvää lisää hyvää tulevaisuudessa, kun ratikkalinjoja rakennetaan lisää. Useimmat joukkoliikenteen linjat kulkevat myös keskustan kautta tai päättyvät sinne, mikä sekin on myönteinen signaali keskustan kehittymisen kannalta. Kaupunki kasvaa, tiivistyy, ja sen asukkaiden tavat kaupunkilaistuvat ja eurooppalaistuvat.

Viime aikoina on äänestelty taas valtakunnan kauneimmasta joulupuusta erinäisissä äänestyksissä. Vinkeällä tavalla on asiaa sivuavasta keskustelusta ponnahtanut esiin se seikka, että turkulaisille se ykköspuu on aina Turun Tuomiokirkon vieressä sijaitseva joulukuusi. Tänä vuonna se kylläkin rahdattiin Turkuun Mellilästä asti. Asiassa on sekin seikka, että tämä rikkumaton yksimielisyys jää sinne Varsinais-Suomeen. Tampere taas on innovatiivisempi, kun Keskustorille pystytettiin pihta joulupuuksi kuusen sijaan.

Joulukuusiperinne saattaa myös olla Tampereella Turkua vanhempi. Paikallisten tietolähteiden mukaan Suomen ensimmäinen sähkövaloin koristeltu kuusi 1894 pystytettiin Tampereelle. Joulukuusen historia ei juonnu kirkollisiin perinteisiin vaan osa vähitellen kehkeytyneen maallisen joulunvieton tunnusmerkistöä. Jo siksikin turkulaiset itsestäänselvyydet voidaan kyseenalaistaa hyvin perustein.

Tampereella järjestetään uuden vuoden kunniaksi näyttävä ilotulitus, jonka ennakoidaan keräävän jopa 25000 katsojaa keskustaan. Mahdetaanko Turussa pystyä samaan.

Vierailija kirjoitti:

Viime aikoina on äänestelty taas valtakunnan kauneimmasta joulupuusta erinäisissä äänestyksissä. Vinkeällä tavalla on asiaa sivuavasta keskustelusta ponnahtanut esiin se seikka, että turkulaisille se ykköspuu on aina Turun Tuomiokirkon vieressä sijaitseva joulukuusi. Tänä vuonna se kylläkin rahdattiin Turkuun Mellilästä asti. Asiassa on sekin seikka, että tämä rikkumaton yksimielisyys jää sinne Varsinais-Suomeen. Tampere taas on innovatiivisempi, kun Keskustorille pystytettiin pihta joulupuuksi kuusen sijaan.

Joulukuusiperinne saattaa myös olla Tampereella Turkua vanhempi. Paikallisten tietolähteiden mukaan Suomen ensimmäinen sähkövaloin koristeltu kuusi 1894 pystytettiin Tampereelle. Joulukuusen historia ei juonnu kirkollisiin perinteisiin vaan osa vähitellen kehkeytyneen maallisen joulunvieton tunnusmerkistöä. Jo siksikin turkulaiset itsestäänselvyydet voidaan kyseenalaistaa hyvin perustein.

Niinhän sitä kävi Moro-lehden perinteisessä joulupuu-äänestyksessä, että Tampereen joulupuu valittiin ylivoimaisella äänivyöryllä kauneimmaksi. Valinnassa olennaista ovat kuusen tai muun puun ulkoiset mittasuhteet ja sen valaistus, ei vieressä sijaitseva kirkko. 😁

Asutun alueen alueen ulkopuolella, paikoin suorastaan asuinalueiden välittömässä läheisyydessä, avautuvat Tampereella hienot ulkoilualueet. Niitä on lueteltu outdoorstampere.fi -sivustolla. Pyynikin kaikki tietävät, Kaupin ulkoilumahdollisuuksistakin kaiketi on kuultu, mutta on lukuisia muitakin. Esimerkkinä sopii  mainita Kintulammen ja Hervantajärven ulkoilualueet. Näiden tuntumaan pääsee helposti myös joukkoliikennevälineellä. Pirkanmaalainen kaunis luonto mahdollistaa monia aktiviteetteja: patikointeja, retkeilyjä, maastojuoksua, ruokailua luonnon helmass hoidetuilla nuotiopaikoilla, lukuisia uimapaikkoja, veneilyjä, melontaa ja niin edelleen. Turun läheisyydessä avautuvalla saaristomerellä on varmasti puolensa, mutta niin on järvilläkin, jos merikelpoisen aluksen varustaminen ei kiinnosta. Esimerkiksi Turun alueella olevaan Pähkinäisten saaren retkeilyalue on kaunis, mutta jo matkustamiseen sinne tuhrautuu aikaa melkoisesti.

Tampereella etenevät raitiotieverkon suunnittelulla Tampereen Lielahden ja Ylöjärven keskustan välille. Tampereen raitiotieprojektista ensimmäinen vaihe on ollut valmis runsaan vuoden, toinen vaihe on rakenteilla Lentävänniemeen. Kokonaisuudessaan se otetaan käyttöön vuoden 2025 alussa, noin kahden vuoden päästä. Kolmannen vaiheen suunnitelmat Tampereen Linnainmaalta Pirkkalan keskustaan ovat työn alla. Parin vuoden kuluessa on kolmannen vaiheen suunnitelmat määrä tuoda valtuustoihin päätettäväksi, jonka jälkeen rakennustyöt käynnistyvät välittömästä. Lielahden-Ylöjärven rakentaminen (noin kahdeksan kilometriä) on tarkoitus aloittaa vuoden 2029 tienoilla, jolloin kolmas vaihe on saatu valmiiksi.

Tätä kaikkea voipi peilata Turun raitiotiesuunnitelmien etenemiseen sitä taustaa vasten, että raitiotien rakentamista alettiin pohtia sekä Tampereella ja Turussa runsas 10 vuotta sitten suunnilleen samaan aikaan. Tampereella on näitä suunnitelmia ollut ennenkin, mutta esimerkiksi 2000-luvulla elätelty suunnitelma tukeutua rautateihin osoittautui toteutuskelvottomaksi.

Turun musiikkitalo on hyvä päivitys nykyaikaan. Akustisesti tai muulla tavalla se saattaa olla jopa parempi kuin esimerkiksi Tampere-talo, joka suunniteltiin jo alusta asti monikäyttöisemmäksi. Turkulaiset kyllä ovat jo joutuneet tyytymään mittaluokaltaan vaatimattomampaan taloon, että konserttisalit rakennetaan selvästi pienemmäksi. Tampere-talossa on kahden suurimman salin lisäksi paljon muutakin. Havitellut kansainväliset vieraatkin saattavat jäädä haaveeksi, vaikka Turussa satamansa takia sellaiseen haluavat uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Tampereella järjestetään uuden vuoden kunniaksi näyttävä ilotulitus, jonka ennakoidaan keräävän jopa 25000 katsojaa keskustaan. Mahdetaanko Turussa pystyä samaan.

Turussa järjestetään peräti kaksi ilotulitusta uutena vuonna. ( ilmeisesti tänä vuonna ei Varissuolla ole ilotusta)

Ensin on lapsille Kupittaalla kello 18 ja myöhemmin perinteinen ilotulitus vuoden vaihteessa Samppalinnanmäeltä.

Ps. Pietari Brahe järjesti Suomen ensimmäisen ilotulituksen Turussa vuonna 1648.

Tampereella Keskustorin joulutori on saavuttanut uuden kävijäennätyksen. Siellä on käynyt jo 200 000 vierailijaa paikallismedian tietojen mukaan. Bussillisia vieraitakin on käynyt ihmettelemässä Tampereen joulutunnelmaa.

Tampereen Hämeenkadulle pystytetyt valoverhot osana täkäläisiä valoviikkoja on varmaankin melkoinen ihme turkulaisille pällisteltäväksi. Valoverhoille voidaan muodostaa erilaisia, vaihtuvia erivärisiä kuvioita. Energiaystävällisempääkin kuin takavuosikymmenten valokuviot.

Kun Suomen sisäistä muuttoliikettä tarkastelee kuluvan vuoden tammi-syyskuulta, Pirkanmaa pärjäsi parhaiten Suomen maakunnista. Muuttoliike oli yli 2800 asukasta muualle. Muuttoliike kulki nimenomaan Tampereen kaupunkiseudulle. Tilastossa hyväksi kakkoseksi ylsi Varsinais-Suomi runsaalla 1000 asukkaalla, mutta jälleen hävittiin selvästi kilvoittelijalle. Uudenmaan väesrönkasvu taas on perustunut tänä vuonna muuhun kuin kotimaiseen muuttovoittoon. Näin sitä voi henkseleitä paukutella Tampereella.

Tämän asian Tampere häviää Turulle selvästi, mutta silti asia on mainitsemisen arvoinen, sillä Tampere on sisukkaasti pitänyt oman päänsä. Nimittäin Tampereellakin julistettaan paikallisesti joulurauha. Sitähän Turunkin erittäin pitkä perinne on, perimmiltään paikaillinen perinne, josta on 20. vuosisadalla tehty mediavälitteisenä laajempi perinne kuin onkaan.

Tampereella on merkittävää tietokonesiruosaamista. Tampereen yliopisto on yksi EU:n tunnustamista sirualan tutkimuskeskuksista. Siinä se on laatuaan ainoa Suomessa. Taustalla on myös monia yksityisiä yrityksiä, kuten varsinkin Nokia mutta myös Intel ja Microsoft.

Tampere-Pirkkala on ollut tänä vuonna matkustajamäärältään viidenneksi vilkkain lentokenttä maassamme. Huippuvuosista jäädään kylläkin kauaskin ja edelle menee muun muassa Kittilä. Mikä on ilahduttavaa on se, että Turku jää taakse. Sikäläinen ilakointi aiheella jäikin kananlennoksi. Ilahduttavan käänteen Tampere-Pirkkala sai tänä vuonna Air Balticin kansainvälisistä lentoyhteyksistä, kun Finnair haluaisi lopettaa jopa Tampereen ja Helsingin välisen lentoyhteyden.

Tampereella on pidetty "hurjana" uutista siitä, että Suomen korkeimman rakennuksen titteli menetetään Kirkkonummelle lähitulevaisuudessa, kun sinne rakennetaan erään tehtaan yhteyteen kaapelitorni, joka pistää vajaat parikymmentä metriä paremmaksi. Tampereella on pohdittu (tuskin aivan vakavasti), josko nykyinen Näsinneulan masto voidaan korvata korkeammalla, jotta turkulaisille mainitseminen arvoinen titteli säilyisi kaupungissa. Noh, kaapelitorni ei kuitenkaan ole aivan sama asia kuin yleisölle avoin näkötorni laadukkaalla ravintolalla.

Vaikka asia ei ole aivan varma, uskotaan Tampereella kuvattavan vuonna 2023 kaksi Hollywood-tuotantoa. Lisäksi on kerrottu yhdestä ruotsalaisesta tv-sarjan kuvauksista ja parista muusta kansainvälisestä tuotannosta. Tampereen Pyhäjärvessä sijatseva Viikinsaari saattaa hyvinkin saada kunnian toimia kuvausten pitopaikkana. Muun muassa. Tampereen panostukset kansainvälisten tuotantojen houkuttelemiseksi kaupunkiin alkavat kantaa hedelmää. Sillä on varmaankin melkoisen kitkerä sivumaku monen turkulaisen mielestä.