Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tuore suhde, en uskalla luottaa mieheen/miehen tunteisiin
26.08.2018 |
Olemme vasta alkaneet seurustelemaan. Nyt takana 4kk. Olen 24v ja mies on 30v, tämä on minun ensimmäinen oikea seurustelusuhteeni, miehellä on ollut aiempia.
Seurustelu ja ihmissuhteet ovat olleet minulle aina vaikeita, en osaa päästää ihmisiä lähelle enkä ylläpitää suhteita. Olen aina itse se joka katkaisee tapailu- ja jopa ystävyyssuhteet, koska alkaa aina ahdistaa se suhteen syveneminen.
Nyt olen tavannut tämän ihanan upean miehen, jonka kanssa t u ntuu hyvältä ja pystymme keskustelemaan asioista, myös näistä mitä nyt kirjoitan. Haluaisin todella tämän suhteen onnistuvan ja kestävän.
Mutta! Pelottaa samalla aivan vietävästi. Pelkään sitä kun tunteeni syvenevät, ja jotenkin en pysty luottamaan miehen tunteiden kestämiseen. Mietin päivittäin sitä, että mies varmaan pian ihastuu johonkin muuhun tai vain kyllästyy minuun. Heti, jos mies vastaa johonkin viestiini lyhyesti tai vaikuttaa puhelimessa väsyneeltä ja "ei-innostuneelta", ajattelen, että nyt hän on tullut toisiin aatoksiin eikä haluakaan mitään tekemistä minun kanssani. Alan heti mielessäni etäännyttää itseäni miehestä näissä tilanteissa, tyyliin yritän ajatella että en minä häntä niin kauheasti rakastakaan enkä kaipaa jne...
Tämä ahdistus vaivaa minua tosi paljon. Olen puhunut miehen kanssa, ja hän on ymmärtäväinen ja sanoo vain, että minun ei tulisi murehtia olemattomia. Mikä on totta. Mutta miten hiljentää nämä kalvavat ajatukset? En haluaisi jauhaa tästä koko ajan miehelle, siksi kai nyt tänne kirjoittelen.
Koskaan ennen tätä en ole päästänyt ketään lähelleni, nyt kun olen, niin pelkään aivan hillittömästi että hän hylkää minut. Minulla on hyvä olla ainoastaan silloin, kun olemme yhdessä vaikka sängyssä makoilemassa ja hänen kädet ympärilläni tunnen, että hän on siinä eikä minnekään menossa.
Onko tällainen epävarmuus normaalia suhteen alussa tai ensi kertaa seurustellessa? Meneekö se ohi?
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan sama epävarmuus kuin ap:lla suhteen alussa. Uskoin miestä, hän vakuutteli eikä epävarmuudestani enää sitten puhuttu. Mentiin naimisiin. Aina sellainen epämääräinen epävarmuudentunne kalvoi. Että en riitä miehelle, olen korvike, mies ei rakasta.
Arvaa vain, kuinka maailmani romahti, kun tuo kalvava tunne olikin ollut oikea. Eli mies paukautti yhtäkkiä 17 yhteisen vuoden jälkeen, että hän on lähes alusta asti vain tyytynyt minuun ja haluaa erota nyt. Kiitti v***tusti. En tiedä, miten selviän tästä. Eli tuntemukseni olivatkin ikäänkuin tosia. Eikö ole kamalaa.Ihan kamalaa :( Tuntuu tosi pahalta puolestasi. Voimia <3 Olet hyvä ihminen juuri sellaisena kuin olet, vaikka tuo kokemus yrittää sinulle muuta uskotella.
Kiitos. En tiedä mitä teen. Kaikki olikin valhetta. Mistä voisin saada apua?
Terveyskeskus ja psykologi. Onko ystäviä, joille puhua.
Vierailija kirjoitti:
Just ku luin tämän, niin mies laittaa viestiä, että haluaa jutella vakavasti. En pysty edes hengittää.
31
Kiinnostaisi minuakin, mitä tälle kirjoittajalle ja suhteelle kuuluu.
Alue: Aihe vapaa
Traumaattinen ero on varsin pätevä syy hakeutua psykologin/terapeutin juttusille. Sinulla on todennäköisesti muitakin kokemuksia, joita voisi olla hyvä käsitellä. En ole varma käytännöstä, että kuinka terapiaan (ainakaan julkiselle puolelle) pääsee. Ehkä terveyskeskuksen kautta? Tietäisiköhän joku, joka on ollut itse terapiassa, paremmin? Voimia ja kaikkea hyvää jatkoon sinulle!! Muista pitää myös huolta itsestäsi pienin jutuin arjessa. Syödä terveellisesti, ulkoilla, levätä. Tehdä pieniä juttuja, mistä nautit.