Omakotitalo Pornaisissa on virolaisperheen toteutunut unelma – Virolaiset ostavat Suomesta jo satoja taloja vuodessa
Virolaiset ovat ostaneet Suomesta viime vuosina enemmän kiinteistöjä kuin ketkään muut ulkomaalaiset. Tämä kertoo ruotsinsuomalaisiin verrattavissa olevan vähemmistön juurtumisesta maahan.
Vuosi sitten virolainen Kati Mihkelsaar seisoi asuntonäytöllä Pornaisissa sijaitsevassa keltaisessa omakotitalossa ja ilmoitti miehelleen Peeter Teesalulle, ettei lähde täältä enää minnekään.
Puisessa elementtitalossa on talviaamuisin lämmittävä takka ja pataruokien laittoon sopiva puuhella ja leivinuuni. Pihalla on kasvihuone, josta puskevat punertavat tomaatit.
Mihkelsaar, 35, ja Teesalu, 38, soittivat pankkiin ja tekivät kaupat.
Aiemmin he olivat asuneet vuokrakaksiossa ja -kolmiossa Vantaan Martinlaaksossa, sitten asumisoikeusasunnossa Vantaanlaaksossa. ”Virossa sanotaan, että unelmoi isosti, niin unelmat toteutuvat. Niin meille on käynyt”, Mihkelsaar sanoo.
Unelman jakavat muutkin. Viron kansalaiset ovat viime vuosina ostaneet Suomesta enemmän kiinteistöjä kuin muut ulkomaalaiset – samalla kun venäläisten kaupat ovat hiipuneet.
HS:n Maanmittauslaitokselta hankkimien tietojen mukaan virolaiset ostavat omakotitaloja Uudeltamaalta, etenkin Vantaalta. Viime vuonna virolaiset hankkivat Suomesta lähes 330 kiinteistöä, lähes kaikki asuintaloja.
Tie kohti Pornaisten keltaista taloa alkoi siitä, kun Teesalu kymmenisen vuotta sitten tuli Suomeen rakennusalan töihin. Hän seurasi isompaa virtaa: virolaisten muutto Suomeen lisääntyi, kun talouskriisi koetteli Eurooppaa. Työttömyys Virossa ponnahti.
Teesalu tuli torstaisin kotiin Põltsamaahaan Keski-Viroon ja lähti aina sunnuntaina takaisin. Mihkelsaar jäi yksin vauvan kanssa kotiin. Lapsi oppi ymmärtämään, että isä on olemassa, mutta lähtee välillä pois.
”Töihin reissaaminen on aika yleistä, mutta itse en oikein tykännyt siitä. Perhe piti saada Suomeen”, Mihkelsaar sanoo.
Kiinteistökaupat ovat vain yksi merkki virolaisten vahvasta juurtumisesta Suomeen, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Laura Assmuth Itä-Suomen yliopistosta. Hän on tutkinut Viron ja Suomen välistä liikkuvuutta ja Suomessa asuvia virolaisia perheitä.
Suomessa asuu Tilastokeskuksen mukaan yli 50 000 Viron kansalaista. Heidän määränsä on viisinkertaistunut 2000-luvulla, erityisesti sen jälkeen, kun Viro liittyi EU:hun vuonna 2004.
Katso HS:n hakukoneesta, kuinka paljon kiinteistöjä virolaiset ovat kotikunnastasi ostaneet.
Kommentit (4)
No, tuskin ainakaan leikkailevat suomalaisilta päitä tai joukkoistavat naisia.
Työteliäisyys kannattaa ja niin se tulisi ollakin!!!👍
Suomeen saa tulla vain jos on musta nahka tai osaa vääntää kepappia ja pitsaa.
Ei valkoisia miehiä tai naisia muista maista suomeen ettei iske alemmuuden tunne.
Vantaalta aloittivat myös Teesalu ja Mihkelsaar. Teesalu oli seilannut vajaat pari vuotta Suomen ja Viron väliä, ja Suomessa ollessaan hän asui raksamiesten kimppakämpässä. Mihkelsaar etsi Virossa netistä perheelle yhteistä asuntoa. Teesalu kävi näytöillä iltaisin.
Näin Martinlaaksosta löytyi vuokrakaksio, jonne Mihkelsaar muutti parin esikoisen, nyt 9-vuotiaan Karlin kanssa.
Suomeen muutettuaan Mihkelsaar työskenteli muun muassa assistenttina matkailua ja vientiä edistävän Enterprise Estonian Helsingin-toimistossa. Työt loppuivat vähän sen jälkeen, kun hän oli palannut kuopuksen Robertin, 2, kanssa vietetyiltä perhevapailta.
Teesalu oli työskennellyt suomalaisfirmassa asbestisaneeraajana, mutta hänen työnsä olivat loppuneet jo aiemmin. Hän perusti samalle alalle oman yrityksen, joka työllistää myös muita. Mihkelsaar työskentelee nyt samassa yhtiössä kotisiivousyrittäjänä.
”Rakennusalalla riittää aina kesäisin töitä ja siivouksia tarvitaan riippumatta siitä, onko kesä vai talvi. Vaikka meiltä molemmilta loppuivat ensin työt, olemme pystyneet elämään ja maksamaan laskut.”
Virolaisia tutkineen Assmuthin mukaan monet tänne asettuvat kokevat ansainneensa paikkansa siellä, minne ovat maksaneet jopa vuosikymmeniä veronsa.
Asunnon hankkiminen liittyy myös yhteenkuuluvuuden tunteeseen: sen ostamiseen ryhtyvät ajattelevat, että Virossa sijaitsevan alkuperäisen kodin lisäksi myös Suomi, jokin sen paikkakunta tai kaupunginosa on koti.
”Omistusasunnon ostaminen tai talon rakentaminen on yksi keskeinen unelma niin suomalaiselle kuin monelle virolaisellekin.”
Kaikki virolaiset eivät ole tulleet Suomeen jäädäkseen. Suomenlahden yli pendelöi jopa kymmeniä tuhansia tilapäisemmän työn tekijöitä, joiden perheet asuvat edelleen Virossa. Heidän määränsä ei ole vähenemään päin.
Toisaalta samalla kun maiden väliset elin- ja palkkatasot vähitellen lähenevät toisiaan, myös paluumuutto Viroon lisääntyy. Joillakin aloilla palkkaerot ovat kuitenkin Assmuthin mukaan niin valtavia, ettei takaisin kannata palata. On myös niitä, jotka ovat palanneet Viroon, pettyneet ja palanneet takaisin Suomeen.
”Ilmiö ei pelkisty pelkästään yhteen muuttovirtaan, vaan ihmiset tekevät yksilöllisiä ja perhekohtaisia ratkaisuja omasta elämäntilanteestaan riippuen.”
On myös turha kuvitella, että Suomi olisi virolaisille ainut ihannemaa, Assmuth sanoo. Hän ei usko, että muuttajien määrä kasvaa ikuisesti. Virossa on nykyään Suomea alhaisempi työttömyys.
”Suomeen muutto voi olla vain askel ulkomaantöiden uralla kohti esimerkiksi Norjaa tai Britanniaa. Toisaalta kulttuurinen läheisyys, kielten samankaltaisuus ja monenlaiset syntyneet siteet ja verkostot pitävät Viron ja Suomen välistä muuttoliikettä yllä ja kehittävät sitä molempiin suuntiin.”
Kun Pornaisissa kello lähenee arki-iltana kuutta, Teesalu ajaa kotitalon pihaan. Työmatka Helsingistä kestää runsaan tunnin, mutta häntä se ei haittaa.
”Työmaalla on aina meteliä. Autossa saan olla rauhassa”, hän sanoo. Teesalu on syntynyt ja kasvanut maaseudulla, ja Pornaisissa tuntuu melkein samalta.
Omakotitalo on merkki, ettei pari ole palaamassa lähiaikoina Viroon – vaikka sielläkin olisi Teesalun mukaan nykyään ”ihan hyvät liksat”. Ehkä sitten eläkkeellä.
Suomessa asuvat myös useat pariskunnan lapsuuden- ja nuoruudenystävät, joiden tarina on samankaltainen. Pornaisissa kotikadulla asuu myös toinen virolainen perhe.
”Kun olin muuttamassa Virosta, naapurini kysyi, että muistanko mitä olin sanonut jo kuusivuotiaana. Olin sanonut, että en jää Viroon, vaan muutan Suomeen. Itse olin jo unohtanut tämän”, Mihkelsaar sanoo.