Kaupassa äiti osoitteli rapuja sormella ja selitti pikkutytölle niiden olevan "niitä rapuja"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravut keitetään elävinä, vaikka ne ovat eläviä ja tuntevia olioita ihan kuin me ihmisetkin. Ne voisi myös keittää kuolleina vaikkapa niskat taitettuina, mutta ihmiset haluvat niiden olevan tulipunaisia. Jos ne keitetään kuolleina ne ovat harmaita. Siispä laitetaan ne kiehuvaan veteen sätkimään, jossa ne kiehuvat kuoren sisällä kituen hirveissä tuskissa. Kai te tiedätte miten tuli polttaa ihmistä? Miten hirveitä palovammat ovat? Joka ikinen pieni rapu on kokenut sen. Kippis vaan ja otetaanpa uusi rapu ahnaille huulille..

Voi kyynel. Meneppä samalla kertomaan leijonalle että on julmaa raadella antilooppi hengiltä

Meillä ihmisillä on mahdollisuus valita. Leijonalla ei.

Antiloopin tuskainen kuolema on siis jotenkin vähäpätöisempi kuin ravun vaikka lopputulos on sama, molemmat kuolee ja päätyy ravinnoksi. Tekopyhää paskaa.

Kissaeläin ei raatele, vaan tuhoaa selkäytimen kulmahampaallaan taitavasti ja tarkasti puraisten. Lemmikkikissa leikkii saaliillaan, leijona harvemmin, mutta joskus tätäkin tapahtuu. Sanoisin, että elävältä keittäminen tuottaa suuremman tuskan, kuin hampaan saaminen niskaan ja siinä sivussa ehkä kynsien upottaminen kylkiin, mikä on taitavan saalistajan jäjiltä hetkessä ohi. Rapu ei pala hengiltä edes välittömästi, koska lämpö ei siirry sekunnin murto-osassa vitaalielimiin. Kaikkea tietysti voi yrittää oikeuttaa vaikka millä hölynpölyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, rapujen syöminen on aivan turhaa rituaalisyömistä. Olen itse lihansyöjä, mutta joku raja silti. 

Mutta menepä kyseenalaistamaan silti irl jonkun kaverin rapujuhlarituaalit, niin paskaa saat niskaan. Kuulemma rapu ei tunne mitään ja ihan nälkään täytyy syödä rapuja. 

Kuolleet eivät tosiaan tunne mitään ja rapu kuolee välittömästi kiehuvassa vedessä.

Onko tämä jotain jokamiehen mutuilua? Kuten on tuotu jo esille monesti, niin muutakin on sanottu. Miksi siis olet varma, että JUURI tämä sinun mielipiteesi on oikea? Juuri tämä on se ongelma, kun keskustelee ihmisten kanssa rapujuhlista ym., koska toinen osapuoli ei suostu edes avaamaan silmiään muille näkemyksille. 

Onko mielestäsi siis Sveitsi tehnyt ihan turhan päätöksen? Entä onko Crustaton mielestäsi turha?

Olemme samaa mieltä tosin siitä, että kuolleet eivät tunne mitään. Ainoa vaan, että ravut eivät ole kuolleita, kun ne laitetaan kiehuvaan veteen.  

Ei se ole minun mielipide, vaan fakta. Fakta, joka on helppo todeta laskemalla rapu kiehuvaan veteen.

Lisäksi tietysti se fysiologinen seikka että rapujen hermosto on niin alkeellinen että ”kipu” ilmenee todennäköisesti ennemminkin sellaisena ”jotain tapahtui” signaalina kuin sellaisena minä eläimiä antropomorfoiva hysteerinen vihervasuri kuvittelee.

Hah. Olen lapsena nähnyt, miten rapuja on tiputettu kiehuvaan veteen. Siellähän ne sätkivät. Miten siitä siis voi todeta tämän faktan? Siitähän voisi pikemminkin päätellä jotain muuta äkkiseltään. Minusta siitä ei voi todeta mitään suuntaan eikä toiseen. Sätkintä ei liity suoraan tuntemiseen.

Kipu siten kuin ihminen sen kokee tai "jotain tapahtui", sama se. "Jotain tapahtui" on silti liikaa. 

Jos ravut sätkivät niin vesi ei ole tarpeeksi kuumaa. Rapuja ei saa laittaa veteen liian montaa kerralla, sillä veden lämpötila laskee eivätkä ne kuole heti. Eli jos vesin on todella kiehuvaa, ravut kuolevat heti. En näe tässä mitään ongelmaa. 

Hummerit tapetaan ennen keittämistä varmaan siksi että hummeri on paljon isompi kuin rapu eikä kuolisi heti jos sen laittaisi elävänä kiehuvaan veteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on hipit ja viherpiipertäjät saaneet paljon pahaa aikaiseksi. Saa nähdä milloin ne keksii että perkeleen härkäpapu ja nyhtökaurakin on elävää ennenkuin julmasti revitään kasvualustastaan ihmisen ravinnoksi.

Sitä odotellessa: Helan går!

Et ymmärrä koko asiaa. Leimaat tämänkin "viherpipertäjä-vegaanien" asiaksi. Minä esimerkiksi syön lihaa: luomumunia, itse pyydettyä kalaa, riistalihaa. Silloin kun syön lihaa haluan olla varma, ettei se ole tehotuotettua ja kidutettua.

Siinä on iso ero syökö jotain kidutettua äyriäistä, häkissä rääkättyä porsasta vaiko munia omasta luomukanalasta.

Ne sun itse pyydetyt kalasi ja riistasi kärsii ihan samalla tavalla hetki ennen kuolemaansa kuin kiehuvaan veteen heitetty rapu joten en nyt lähtis kovin sädekehääni kiillottamaan.

Minäkin pyydystän itse rapuni joten ne ei sitten ilmeisesti ole tehotuotettuja eikä näin ollen kärsi

Jos tapat ne ennen keittämistä. Tapatko? Miksi sinulle on tärkeää, että ne ovat tulipunaisia kun ryystät niitä suuhusi`

Miten se tuntee vähemmän kipua jos tapetaan ennen keittämistä? Se kuolee hetkessä kiehuvassa vedessä ja kokee tuskaa hyvin lyhyen ajan, aivan kuten vaikka niskat nurin vääntämällä

Sinut tuomitaan kuolemaan ja saat valitta, rouskaistaanko pää irti kirveellä vai keitetäänkö sinut elävältä. Ihan nopeasti vaan tiputetaan kiehuvaan saaviin. Kumman valitset?

Saattaa olla vähän eroa laitetaanko sinne saaviin 100g painava vai 60kg painava. Ei kelpaa kovin hyvin vertailuksi. Ihan sama jos tapat sekä ahvenen että hirven vetämällä puukolla pään irti

Ahvenesta tulikin mieleeni.. en ymmärrä miksei niitä kaloja voi tappaa heti? Itseasiassa niitä ei usein tapeta ollenkaan vaan perataan elävältä ja jopa lapset katsovat kuinka se tapahtuu ja minä aikamies en pysty sitä seuraamaan...

Hyi, ei kai kukaan oikeasti tee noin? Minulle on ainakin jo lapsena opetettu että kalat pitää tappaa heti eikä jättää kitumaan. Perkaamista mekin kyllä mielenkiinnolla seurasimme. 

Vierailija kirjoitti:

USA:ssa on yleistä se, että hummereita on ruokakaupoissa akvaarioissa ja sieltä voi valita omansa syötäväksi. Omasta mielestäni ne hummerit ovat sympaattisen oloisia ja mieluummin haluaisin ison merivesiakvaarion, jossa pitäisin sellaista lemmikkinäni. Ei tulisi mieleenikään syödä niin hienoa eläintä, joka surmattaisiin takiani silmieni alla. Ja jossa ei myöskään ole edes kovin paljon syötävää.

Ai kilon painoisessa hummerissa ei ole paljoa syötävää?

Yleensä olen eläinten kiduttamista ym. vastaan, mutta tämä ketjun vaahtoaminen sai minutkin ärtymään. Varsinkin kun lopulta päädyttiin siihen että keittäminen on sittenkin se parhain ja nopein tapa.

Vierailija kirjoitti:

En itsekään viitsi syödä elävältä keitettyjä eläimiä, enkä myöskään pakkosyötettyjen hanhien maksaa. Kaviaarikin saadaan ryöstökalastetusta sammesta. Voin elellä ilman moisia "herkkuja". Joku raja pitää olla noissakin asioissa. Harva nykyään himoitsee norsunluisia tavaroitakaan, kun tietää, miten sitä norsunluuta (ja muutenkin luuta) saadaan, varsinkin kun kyseiselle materiaalille on saatu kestävämmät korvaajat. Ravut takaisin järveen ja hummerit mereen, kiitos!

Niin ja kaikki nuo ovat melko kalliita, joten siinäkin on hyvä syy olla ilman ;)

Selitä se tälle Buffalolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravut keitetään elävinä, vaikka ne ovat eläviä ja tuntevia olioita ihan kuin me ihmisetkin. Ne voisi myös keittää kuolleina vaikkapa niskat taitettuina, mutta ihmiset haluvat niiden olevan tulipunaisia. Jos ne keitetään kuolleina ne ovat harmaita. Siispä laitetaan ne kiehuvaan veteen sätkimään, jossa ne kiehuvat kuoren sisällä kituen hirveissä tuskissa. Kai te tiedätte miten tuli polttaa ihmistä? Miten hirveitä palovammat ovat? Joka ikinen pieni rapu on kokenut sen. Kippis vaan ja otetaanpa uusi rapu ahnaille huulille..

Voi kyynel. Meneppä samalla kertomaan leijonalle että on julmaa raadella antilooppi hengiltä

Meillä ihmisillä on mahdollisuus valita. Leijonalla ei.

Antiloopin tuskainen kuolema on siis jotenkin vähäpätöisempi kuin ravun vaikka lopputulos on sama, molemmat kuolee ja päätyy ravinnoksi. Tekopyhää paskaa.

Kissaeläin ei raatele, vaan tuhoaa selkäytimen kulmahampaallaan taitavasti ja tarkasti puraisten. Lemmikkikissa leikkii saaliillaan, leijona harvemmin, mutta joskus tätäkin tapahtuu. Sanoisin, että elävältä keittäminen tuottaa suuremman tuskan, kuin hampaan saaminen niskaan ja siinä sivussa ehkä kynsien upottaminen kylkiin, mikä on taitavan saalistajan jäjiltä hetkessä ohi. Rapu ei pala hengiltä edes välittömästi, koska lämpö ei siirry sekunnin murto-osassa vitaalielimiin. Kaikkea tietysti voi yrittää oikeuttaa vaikka millä hölynpölyllä.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä olen eläinten kiduttamista ym. vastaan, mutta tämä ketjun vaahtoaminen sai minutkin ärtymään. Varsinkin kun lopulta päädyttiin siihen että keittäminen on sittenkin se parhain ja nopein tapa.

Eihän päädytty! Äyriäisten tappamiseen on oma väline ja se on ainoa, jolla lopettamisen voi tehdä. Sveitsissä käytössä, milloin meillä määrätään siirymään tähän?

Eläinsuojeluyhdistyksen mukaan ainoa tuskaton tapa vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite. Laite tapaa äyriäiset nopeasti sähköllä.

Vierailija kirjoitti:

Ravut keitetään elävinä, vaikka ne ovat eläviä ja tuntevia olioita ihan kuin me ihmisetkin. Ne voisi myös keittää kuolleina vaikkapa niskat taitettuina, mutta ihmiset haluvat niiden olevan tulipunaisia. Jos ne keitetään kuolleina ne ovat harmaita. Siispä laitetaan ne kiehuvaan veteen sätkimään, jossa ne kiehuvat kuoren sisällä kituen hirveissä tuskissa. Kai te tiedätte miten tuli polttaa ihmistä? Miten hirveitä palovammat ovat? Joka ikinen pieni rapu on kokenut sen. Kippis vaan ja otetaanpa uusi rapu ahnaille huulille..

Minä luulin että niitä lyödään puukalikalla otsaan ensin.

https://www.kalatalo.fi/rapu/rapujen_keittoaika.htm

Ravun oikeaoppinen keittäminen on siis parempi tapa lopettaa rapu, kuin sen niskan katkaiseminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä olen eläinten kiduttamista ym. vastaan, mutta tämä ketjun vaahtoaminen sai minutkin ärtymään. Varsinkin kun lopulta päädyttiin siihen että keittäminen on sittenkin se parhain ja nopein tapa.

Eihän päädytty! Äyriäisten tappamiseen on oma väline ja se on ainoa, jolla lopettamisen voi tehdä. Sveitsissä käytössä, milloin meillä määrätään siirymään tähän?

Eläinsuojeluyhdistyksen mukaan ainoa tuskaton tapa vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite. Laite tapaa äyriäiset nopeasti sähköllä.

Keittäminen silti on toiseksi parhain vaihtoehto jos ei omaa tuollaista hienoa laitetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravut keitetään elävinä, vaikka ne ovat eläviä ja tuntevia olioita ihan kuin me ihmisetkin. Ne voisi myös keittää kuolleina vaikkapa niskat taitettuina, mutta ihmiset haluvat niiden olevan tulipunaisia. Jos ne keitetään kuolleina ne ovat harmaita. Siispä laitetaan ne kiehuvaan veteen sätkimään, jossa ne kiehuvat kuoren sisällä kituen hirveissä tuskissa. Kai te tiedätte miten tuli polttaa ihmistä? Miten hirveitä palovammat ovat? Joka ikinen pieni rapu on kokenut sen. Kippis vaan ja otetaanpa uusi rapu ahnaille huulille..

Voi kyynel. Meneppä samalla kertomaan leijonalle että on julmaa raadella antilooppi hengiltä

Meillä ihmisillä on mahdollisuus valita. Leijonalla ei.

Antiloopin tuskainen kuolema on siis jotenkin vähäpätöisempi kuin ravun vaikka lopputulos on sama, molemmat kuolee ja päätyy ravinnoksi. Tekopyhää paskaa.

Ihminen on sekasyöjä ja voi syödä kasviksiakin tai esim. maito- tai munaruokia, joita hankittaessa eläin ei kuole.

Kananmunasta kylläkin kehittyy eläin, joten kuoleehan siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kananmunasta kylläkin kehittyy eläin, joten kuoleehan siinä.

No ei tule kaikista kananmunista eläimiä, kuten kaikista munasoluistakaan ei tule lasta. Biologia?

https://www.hs.fi/tiede/art-2000002608875.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ravuista nauttiva ihan asiallisesti vastata tähän ketjuun ja kertoa, miksi hänelle on tärkeää se, minkä värinen rapu on ja miksi hänelle ei ole mitään merkitystä sillä, miten paljon eläin on kärsinyt kuollessaan?

Perinteisesti ravut on aina olleet punaisia. Jos järjestän rapujuhlat, haluan että kaikki myös näyttää kauniilta.

Tykkään ravuista vaikkei niissä paljoa syötävää olekaan. Se on perinteinen tapa meillä kerääntyä lomien jälkeen yhteen viettämään iltaa.

En osaa sanoa miksei ole merkitystä ravin kuolintavalla. Ei vaan kiinnosta.

Tässä nyt pyytämäsi rehellinen vastaus. En aio enempää selitellä enkä puolustella vaikka nyt alatkin syyllistämään.

1. Punaiset ravut on kauniita

2. Ei kiinnosta niiden kipu ja kärsimys

Voisit tatuoida otsaasi ettei kiinnosta toisten kipu ja kärsimys. :)

Sinä voisit tatuoida otsaasi idiootti.

Ohis. Tatulointi tuottaa tuskaa.

Siis sulla on oikeesti vikaa päässä ja pahasti.Oletko vähä-älynen ajatellut ottaa ajan hullujenhuoneelta,siellä sulle olisi tilaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravut keitetään elävinä, vaikka ne ovat eläviä ja tuntevia olioita ihan kuin me ihmisetkin. Ne voisi myös keittää kuolleina vaikkapa niskat taitettuina, mutta ihmiset haluvat niiden olevan tulipunaisia. Jos ne keitetään kuolleina ne ovat harmaita. Siispä laitetaan ne kiehuvaan veteen sätkimään, jossa ne kiehuvat kuoren sisällä kituen hirveissä tuskissa. Kai te tiedätte miten tuli polttaa ihmistä? Miten hirveitä palovammat ovat? Joka ikinen pieni rapu on kokenut sen. Kippis vaan ja otetaanpa uusi rapu ahnaille huulille..

Voi kyynel. Meneppä samalla kertomaan leijonalle että on julmaa raadella antilooppi hengiltä

Meillä ihmisillä on mahdollisuus valita. Leijonalla ei.

Mutta kaikkia meitä ei kiinnosta. Biologia on eliöiden muodostamaa jatkuvaa sotaa ja kamppailua. Onnekkaan, ja vahvat ja nopeat selviytyvät. Ne jotka kärsivät niin kärsikööt. Tämä on vain minun mielipiteeni, joten alapeukuillanne ei ole mitään merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on hipit ja viherpiipertäjät saaneet paljon pahaa aikaiseksi. Saa nähdä milloin ne keksii että perkeleen härkäpapu ja nyhtökaurakin on elävää ennenkuin julmasti revitään kasvualustastaan ihmisen ravinnoksi.

Sitä odotellessa: Helan går!

Et ymmärrä koko asiaa. Leimaat tämänkin "viherpipertäjä-vegaanien" asiaksi. Minä esimerkiksi syön lihaa: luomumunia, itse pyydettyä kalaa, riistalihaa. Silloin kun syön lihaa haluan olla varma, ettei se ole tehotuotettua ja kidutettua.

Siinä on iso ero syökö jotain kidutettua äyriäistä, häkissä rääkättyä porsasta vaiko munia omasta luomukanalasta.

Ne sun itse pyydetyt kalasi ja riistasi kärsii ihan samalla tavalla hetki ennen kuolemaansa kuin kiehuvaan veteen heitetty rapu joten en nyt lähtis kovin sädekehääni kiillottamaan.

Minäkin pyydystän itse rapuni joten ne ei sitten ilmeisesti ole tehotuotettuja eikä näin ollen kärsi

Jos tapat ne ennen keittämistä. Tapatko? Miksi sinulle on tärkeää, että ne ovat tulipunaisia kun ryystät niitä suuhusi`

Miten se tuntee vähemmän kipua jos tapetaan ennen keittämistä? Se kuolee hetkessä kiehuvassa vedessä ja kokee tuskaa hyvin lyhyen ajan, aivan kuten vaikka niskat nurin vääntämällä

Sinut tuomitaan kuolemaan ja saat valitta, rouskaistaanko pää irti kirveellä vai keitetäänkö sinut elävältä. Ihan nopeasti vaan tiputetaan kiehuvaan saaviin. Kumman valitset?

Saattaa olla vähän eroa laitetaanko sinne saaviin 100g painava vai 60kg painava. Ei kelpaa kovin hyvin vertailuksi. Ihan sama jos tapat sekä ahvenen että hirven vetämällä puukolla pään irti

Ahvenesta tulikin mieleeni.. en ymmärrä miksei niitä kaloja voi tappaa heti? Itseasiassa niitä ei usein tapeta ollenkaan vaan perataan elävältä ja jopa lapset katsovat kuinka se tapahtuu ja minä aikamies en pysty sitä seuraamaan...

Usein niiltä vielä revitään koukku kurkusta ja jätetään johonkin ämpäriin kuolemaan

Olen saanut niin monta kertaa veneessä raivarit tästä asiassa, että meillä on opittu ja miehen kaverit myös. Papitus joka ikinen kerta heti ensimmäiseksi ja väkäset painettu lyttyyn koukuista.

Viimeksi tänään miehen sisko sai ansaitun p*skaryöpyn niskaansa, kun jätti kalan sätkimään veneen pohjalle ja pisti ensiksi tupakaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta niinpä, perinteet on tosiaan yksi tärkeimmistä syistä syödä rapuja. Mikä on naurettavaa, koska kyseessä tuskin on elämänlaadun kannalta kovinkaan merkittävä perinne. 

Sinällään jännä, että esim. makaronivelliä ihmiset eivät syö innokkaasti perinteenä. Tai järjestä perunajuhlia. Vaan nimenomaan juhlat liittyvät eläviin, tapettaviin olentoihin. 

En ole koskaan ollut rapujuhlissa mitkä olisivat jollain tapaa pyörineet elävien rapujen tappamisen ympärillä. Epäilen että näitä esiintyy taas vain siellä Animalian propagandapläjäyksissä.

Täsmennetään silti varmuuden vuoksi: pointtina oli se, että loppukesästä/syksyllä järjestetään nimenomaan juhlia, joissa syödään entisiä eläviä olentoja.

Entä sitten?

Sitä sitten, että miksi näin? Mitkä kiksit ihmiset saavat juuri ravuista? Syöminen edellyttää kuitenkin sen tappamisen. Onhan näitä muitakin: sorsastus, hirvestäminen ym. ja näihin liittyvät bileet.

Ravut ovat hyviä, ja tapahtumana rapujuhlat ovat hyvin sosiaaliset ja mukavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, rapujen syöminen on aivan turhaa rituaalisyömistä. Olen itse lihansyöjä, mutta joku raja silti. 

Mutta menepä kyseenalaistamaan silti irl jonkun kaverin rapujuhlarituaalit, niin paskaa saat niskaan. Kuulemma rapu ei tunne mitään ja ihan nälkään täytyy syödä rapuja. 

Kuolleet eivät tosiaan tunne mitään ja rapu kuolee välittömästi kiehuvassa vedessä.

Onko tämä jotain jokamiehen mutuilua? Kuten on tuotu jo esille monesti, niin muutakin on sanottu. Miksi siis olet varma, että JUURI tämä sinun mielipiteesi on oikea? Juuri tämä on se ongelma, kun keskustelee ihmisten kanssa rapujuhlista ym., koska toinen osapuoli ei suostu edes avaamaan silmiään muille näkemyksille. 

Onko mielestäsi siis Sveitsi tehnyt ihan turhan päätöksen? Entä onko Crustaton mielestäsi turha?

Olemme samaa mieltä tosin siitä, että kuolleet eivät tunne mitään. Ainoa vaan, että ravut eivät ole kuolleita, kun ne laitetaan kiehuvaan veteen.  

Ei se ole minun mielipide, vaan fakta. Fakta, joka on helppo todeta laskemalla rapu kiehuvaan veteen.

Lisäksi tietysti se fysiologinen seikka että rapujen hermosto on niin alkeellinen että ”kipu” ilmenee todennäköisesti ennemminkin sellaisena ”jotain tapahtui” signaalina kuin sellaisena minä eläimiä antropomorfoiva hysteerinen vihervasuri kuvittelee.

Hah. Olen lapsena nähnyt, miten rapuja on tiputettu kiehuvaan veteen. Siellähän ne sätkivät. Miten siitä siis voi todeta tämän faktan? Siitähän voisi pikemminkin päätellä jotain muuta äkkiseltään. Minusta siitä ei voi todeta mitään suuntaan eikä toiseen. Sätkintä ei liity suoraan tuntemiseen.

Kipu siten kuin ihminen sen kokee tai "jotain tapahtui", sama se. "Jotain tapahtui" on silti liikaa. 

Muistat väärin tai valehtelet. Tai toki jos joku älykääpiö on kaatanut ison läjän kylmiä rapuja liian pieneen vesimäärään niin vituiksihan se sit menee. Eikä siinä ”jotain tapahtui” ole mitään liikaa, se on ihan omaa kuvitelmaasi.

Miksi siinä ei sinun mielestäsi ole liikaa?

Koska se rapu ei tunne minkäänlaista tarpeetonta tuskaa tai kärsimystä.