Väsynyt äiti miettii: miksei suomessa osata hoitaa anoreksiaa?

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriöt ovat verrattavissa päihdeongelmiin. 

Niistä parantuminen on kuitenkin aina viime kädessä itsestä kiinni toisin monista muista psyyken sairauksista, joihin tehoaa vain lääkehoito jos sekään. 

Ei Suomessa eikä missään muuallakaan ole taikasauvaa käytettävissä, jolla paranemisen halu herätetään sairastuneessa. 

Ei valitettavasti vielä olekaan. Siitä ei kuitenkaan voi sairasta ihmistä syyttää, että hänen mielensä on niin solmussa, ettei ymmärrä omaa parastaan.

Ye jotka syyllistätte ap:ta, tiedättekö yhtään miten anoreksia puhkeaa? Se puhkeaa, kun murrosiän myötä kehoon kertyy rasvaa ja  tyttö alkaa pitää itseään älyttömänä läskinä, se puhkeaa kun  poikapuolinen luokkakaveri huutaa välitunnilla "Hannalla on iso perse!"  tai kun tyttö yksinkertaisesti näkee lehdissä ja telkkarissa miten laihoja mallit ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No parantumista ei tapahdu, jos potilaalla ei ole aikomustakaan yrittää päästä eroon sairaudestaan. Vai mitä siellä osastolla pitäisi tehdä? Heiluttaa taikasauvaa ja luoda potilaalle halua parantua? Osastoille haluaisi kovasti ihmisiä, jotka oikeasti haluavat toipua, mutta eivät mahdu sinne.

Tämä. Anoreksiaan ei ole mitään samanlaista "ihmelääkettä" kuin pikku-ukkojen näkemiseen. Halu parantua lähte potilaasta itsestä. Ilmeisesti tyttäresi on päättänyt haluta kuolla laihuuden tähden. Älä syytä siitä Suomen terveydenhuoltoa.

Miten julmia ihmiset voi olla? Syyllistää sairastunutta, jonka sairaus on luonteeltaan sellainen, ettei kykene näkemään muunlaista elämää ja omaa etuaan? Väittäisin, että lääkkeitä kyllä löytyy, mutta toistaiseksi ne ovat viellä lainsäädännön toisella puolella ja sen takia jääneet tutkimatta. Onneksi tähän on tulossa muutos.

Oma tyttö ei ole anorektikko, mutta pitää itseään lihavana kun ei mahdu koon xs/32 vaatteisiin. Harva 15v mahtuu !  

Vierailija kirjoitti:

Ye jotka syyllistätte ap:ta, tiedättekö yhtään miten anoreksia puhkeaa? Se puhkeaa, kun murrosiän myötä kehoon kertyy rasvaa ja  tyttö alkaa pitää itseään älyttömänä läskinä, se puhkeaa kun  poikapuolinen luokkakaveri huutaa välitunnilla "Hannalla on iso perse!"  tai kun tyttö yksinkertaisesti näkee lehdissä ja telkkarissa miten laihoja mallit ovat. 

Eli se puhkeaa ahdistuksesta, vääristyneestä minäkuvasta ja masennuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikessa säästetään, mikä vaatii ihmistyötä. Eivät muutkaan psyykkisesti sairaat saa riittävää apua.

(Esim äitini, jolla olut vakava masennus 25 vuotta. On vanhus. Oli ensin terapeutin johtama vanhuskerho 2 kertaa viikossa, jonne haettiin ja siellä kahviteltiin myös ja oli terapeutin johtamaa yhteiskeskustelua. Ensin lopetettiin kahvin tarjoaminen Sitten sitä oli enää yhtenä päivänä viikossa ja sitten lopetettiin kokonaan.)

Sitten vaatimaan veroäyreihin tuntuvia korotuksia, että ammattilaisten määrää voidaan loputtomasti kasvattaa. 

Mielenterveysogelmien hoitamattomuus ei todellakaan tuo säästöjä. Päin vastoin. Rahaa alkaa säästymään kun ihmiset ei ole varhaiseläkkeillä ja sairaslomilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No parantumista ei tapahdu, jos potilaalla ei ole aikomustakaan yrittää päästä eroon sairaudestaan. Vai mitä siellä osastolla pitäisi tehdä? Heiluttaa taikasauvaa ja luoda potilaalle halua parantua? Osastoille haluaisi kovasti ihmisiä, jotka oikeasti haluavat toipua, mutta eivät mahdu sinne.

Tämä. Anoreksiaan ei ole mitään samanlaista "ihmelääkettä" kuin pikku-ukkojen näkemiseen. Halu parantua lähte potilaasta itsestä. Ilmeisesti tyttäresi on päättänyt haluta kuolla laihuuden tähden. Älä syytä siitä Suomen terveydenhuoltoa.

Miten julmia ihmiset voi olla? Syyllistää sairastunutta, jonka sairaus on luonteeltaan sellainen, ettei kykene näkemään muunlaista elämää ja omaa etuaan? Väittäisin, että lääkkeitä kyllä löytyy, mutta toistaiseksi ne ovat viellä lainsäädännön toisella puolella ja sen takia jääneet tutkimatta. Onneksi tähän on tulossa muutos.

Kyllä. Tilanne on sama kuin masennuksessa. Odotamme markkinoiden avautumista - ne jotka jaksavat vielä kärsiä.

Valokuvamalli , joka on 180cm pitkä ja painaa 55 kg on mallitoimiston mukaan ylipainoinen- tälläisiä esikuvia sitten teinitytöillä ! :( 

Olisit vaan iloinen että tyttö on hoikka ap. Nykyään suurin osa teineistä on ylensyöneitä pullukoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin hhaluaisin kuulla missä päin maailmaa se anoreksian hoito on sitten paremmalla tolalla, ja jos ap sen tietää, niin eikö kannattaisi muuttaa sinne hoitoa saamaan?

Yksi syy lapsen sairastumiseen voi myös olla vanhempien asenne, jossa kuvitellaan että anoreksia on vain sairaus muiden joukossa, ja joka voitaisiin pillereillä parantaa, mutta lääkärit vain kiusaavat.

Psyk osastolla hoidetaan sairauksia jotka vaativat psyk osastoa. Se että teini on alakuloinen eikä syö kunnolla ei ole riittävä, koska sille ei voida tehdä tuossa vaiheessa osastolla mitään, vaan osasto vain pahentaa nuoren oloa. Nuori tarvitsee nyt ihan jotain muuta kuin oleilua ilman mitään tekemistä itsetuhoisten nuorten keskellä!! 

Te vanhemmat olette nyt jo pahasti myöhässä nuoren elämänkatsomuksen rakentamisessa, se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, kuten myös muu ennaltaehkäisevä, joka alkaa jo lapsuudessa. Ainoiksi vaihtoehdoiksi jää eri terapiamuodot, vertaistuki jo anoreksian selättäneeltä, sekä nuoren oma henkinen kasvu, ja sen tukeminen. 

Lehdessä joku mielisairas nainen kertoi saaneensa kunnollista apua vasta, kun oli tappanut ihmisen. Vankilassa sai kunnollista terapiaa. Sairaaloissa oli ollut lähinnä säilyttämistä.

Miksi on näin. Miksei tavallisessa mielisairaalassa saa yhtä tasokasta terapiaa kuin vankimielisairaalassa?

Mitä oikein yrität sanoa? Että kannattaa tappaa ihminen saadakseen hoitoa? 

Jos näin valitsee on varmasti ymmärrettävää, että hoito onkin sitten toista luokkaa ihan yleisen turvallisuuden nimissä. Jos nyt tuollainen edes joskus pois vankimielisairaalasta. 

Mielestäni hän yritti sanoa, että tasokasta mielenterveyshoitoa pitäisi saada ajoissa tai olla saatavilla kaikille, jotka tarvitsevat, eikä ainoastaan niille, jotka tappavat ihmisiä, minkä taustalla on kaiketi aina myös jonkinlainen mielenterveysongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No parantumista ei tapahdu, jos potilaalla ei ole aikomustakaan yrittää päästä eroon sairaudestaan. Vai mitä siellä osastolla pitäisi tehdä? Heiluttaa taikasauvaa ja luoda potilaalle halua parantua? Osastoille haluaisi kovasti ihmisiä, jotka oikeasti haluavat toipua, mutta eivät mahdu sinne.

Tämä. Anoreksiaan ei ole mitään samanlaista "ihmelääkettä" kuin pikku-ukkojen näkemiseen. Halu parantua lähte potilaasta itsestä. Ilmeisesti tyttäresi on päättänyt haluta kuolla laihuuden tähden. Älä syytä siitä Suomen terveydenhuoltoa.

Miten julmia ihmiset voi olla? Syyllistää sairastunutta, jonka sairaus on luonteeltaan sellainen, ettei kykene näkemään muunlaista elämää ja omaa etuaan? Väittäisin, että lääkkeitä kyllä löytyy, mutta toistaiseksi ne ovat viellä lainsäädännön toisella puolella ja sen takia jääneet tutkimatta. Onneksi tähän on tulossa muutos.

Syylistämistä todeta, että sairastuneella on oma roolinsa ja vastuunsa omassa parantumisessa? Tai, että perheen rooli on suurempi, kuin esim. terveydenhoidon? Miten se tukee nuoren motivaatiota parantua, jos siellä kodissa haukutaan ettei kukaan pysty auttamaan sinua? Nuori on saattanut kokea asian toisin, kuin äiti. Mutta nyt äiti kertoo miten nuoren tulee kokea se apu, jonka hän saa.

Somekulttuuri lisää ulkonäköpaineita aivan helvetisti, kun kaikilla muillakin on Instagramissa litteä vatsa ja paksut huulet, itselläänkin pitää olla. Moni varmasti muokkaa kuviaan rankalla kädellä,  samalla kun filtterödään ihon virheet piiloon kavennetaan vyötäröä ja reisiä mutta osa kuvista voi olla ihan aitoja.  

90-luvulla tiedettiin tupakoinnin vievän ruokahalua pois, en  tiedä mitä hoikkana pysymis-keinoja nykyteineillä sitten on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin hhaluaisin kuulla missä päin maailmaa se anoreksian hoito on sitten paremmalla tolalla, ja jos ap sen tietää, niin eikö kannattaisi muuttaa sinne hoitoa saamaan?

Yksi syy lapsen sairastumiseen voi myös olla vanhempien asenne, jossa kuvitellaan että anoreksia on vain sairaus muiden joukossa, ja joka voitaisiin pillereillä parantaa, mutta lääkärit vain kiusaavat.

Psyk osastolla hoidetaan sairauksia jotka vaativat psyk osastoa. Se että teini on alakuloinen eikä syö kunnolla ei ole riittävä, koska sille ei voida tehdä tuossa vaiheessa osastolla mitään, vaan osasto vain pahentaa nuoren oloa. Nuori tarvitsee nyt ihan jotain muuta kuin oleilua ilman mitään tekemistä itsetuhoisten nuorten keskellä!! 

Te vanhemmat olette nyt jo pahasti myöhässä nuoren elämänkatsomuksen rakentamisessa, se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, kuten myös muu ennaltaehkäisevä, joka alkaa jo lapsuudessa. Ainoiksi vaihtoehdoiksi jää eri terapiamuodot, vertaistuki jo anoreksian selättäneeltä, sekä nuoren oma henkinen kasvu, ja sen tukeminen. 

Lehdessä joku mielisairas nainen kertoi saaneensa kunnollista apua vasta, kun oli tappanut ihmisen. Vankilassa sai kunnollista terapiaa. Sairaaloissa oli ollut lähinnä säilyttämistä.

Miksi on näin. Miksei tavallisessa mielisairaalassa saa yhtä tasokasta terapiaa kuin vankimielisairaalassa?

Miten tämä liittyi lainaamaasi tekstiini?? Vai oliko tämä lehdestä lukemasi nainen anorektikko?

Siten, että kyllä sitä psyykkistä tehokasta apua voitaisiin antaa kaikille psyykkisistä sairauksista kärsiville, mutta siyä tehokkainta apua ei anneta kuin lähinnä vangeille.

Eli keinot on, mutta rahassa säästetään.

Ihan samalla lailla myös anorektikkoa auttaisi, jos siihen kuntoutukseen satsattaisiin enemmän ihmistyötä.

Kun tässä yhteiskunnassa on paljon muutakin hoidettavaa kuin itse kuolemaan johtavan tien valinneet. Anorektikot eivät ole vähäjärkisiä. Usein päinvastoin koulussa erittäin hyvin menestyviä "kympin tyttöjä". 

Jokainen heistä tietää, että syömättömyys johtaa kuolemaan. 

Miten voisi estää ihmisten kasvamisen tämän kommentoijan tapaan epäinhimilliseksi ja ymmärtämättömäksi?

Vierailija kirjoitti:

Ye jotka syyllistätte ap:ta, tiedättekö yhtään miten anoreksia puhkeaa? Se puhkeaa, kun murrosiän myötä kehoon kertyy rasvaa ja  tyttö alkaa pitää itseään älyttömänä läskinä, se puhkeaa kun  poikapuolinen luokkakaveri huutaa välitunnilla "Hannalla on iso perse!"  tai kun tyttö yksinkertaisesti näkee lehdissä ja telkkarissa miten laihoja mallit ovat. 

Jos tytölle on tässä vaiheessa kehittynyt normaali itsetunto ja -luottamus, hän hyväksyy kehon muutokset osana elämää. Usein tietysti kipuilujen kautta, mutta ei järjestelmällisesti tuhoa itseään. 

Tuollaisten kundien huutelutkin osaa jättää omaan arvoonsa vaikka kavereiden kanssa puhumalla. 

Anoreksiaan sairastuneiden kotioloista on löydetty hyvinkin paljon yhteneväisiä piirteitä. 

Googlatkoon, joka ei usko. 

En kuitenkaan missään tapauksessa halua syyllistä ap:tä. Hän on varmasti toiminut parhaan ymmärryksensä mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No parantumista ei tapahdu, jos potilaalla ei ole aikomustakaan yrittää päästä eroon sairaudestaan. Vai mitä siellä osastolla pitäisi tehdä? Heiluttaa taikasauvaa ja luoda potilaalle halua parantua? Osastoille haluaisi kovasti ihmisiä, jotka oikeasti haluavat toipua, mutta eivät mahdu sinne.

Tämä. Anoreksiaan ei ole mitään samanlaista "ihmelääkettä" kuin pikku-ukkojen näkemiseen. Halu parantua lähte potilaasta itsestä. Ilmeisesti tyttäresi on päättänyt haluta kuolla laihuuden tähden. Älä syytä siitä Suomen terveydenhuoltoa.

Miten julmia ihmiset voi olla? Syyllistää sairastunutta, jonka sairaus on luonteeltaan sellainen, ettei kykene näkemään muunlaista elämää ja omaa etuaan? Väittäisin, että lääkkeitä kyllä löytyy, mutta toistaiseksi ne ovat viellä lainsäädännön toisella puolella ja sen takia jääneet tutkimatta. Onneksi tähän on tulossa muutos.

Syylistämistä todeta, että sairastuneella on oma roolinsa ja vastuunsa omassa parantumisessa? Tai, että perheen rooli on suurempi, kuin esim. terveydenhoidon? Miten se tukee nuoren motivaatiota parantua, jos siellä kodissa haukutaan ettei kukaan pysty auttamaan sinua? Nuori on saattanut kokea asian toisin, kuin äiti. Mutta nyt äiti kertoo miten nuoren tulee kokea se apu, jonka hän saa.

Mielestäni keskustelun sävy ei ole ollut "todeta oma roolinsa ja vastuunsta", vaan syyllistävä. Kaikki tietävät, että psyykkinen työ on tehtävä itse aivan kuten salilla käyminen lihasten toivossa. Jos on sairaudentunnoton, se on toistaiseksi mahdotonta ja siitä on julmaa syyllistää potilasta. Tätä tarkoitin, pahoittelen, jos en osannut kirjoittaa selvästi.

Marilyn Monroe on nykymittapuulla lihava!  Pitäisi olla isot rinnat, mutta ohuet jalat ja ihan litteä vatsa. Kauneusihanne on epärealistinen, ja vääristynyt.  Monilla on jo sellainen ruumiirakenne, ettei kokoon xxs pääse millään ilveellä ! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin hhaluaisin kuulla missä päin maailmaa se anoreksian hoito on sitten paremmalla tolalla, ja jos ap sen tietää, niin eikö kannattaisi muuttaa sinne hoitoa saamaan?

Yksi syy lapsen sairastumiseen voi myös olla vanhempien asenne, jossa kuvitellaan että anoreksia on vain sairaus muiden joukossa, ja joka voitaisiin pillereillä parantaa, mutta lääkärit vain kiusaavat.

Psyk osastolla hoidetaan sairauksia jotka vaativat psyk osastoa. Se että teini on alakuloinen eikä syö kunnolla ei ole riittävä, koska sille ei voida tehdä tuossa vaiheessa osastolla mitään, vaan osasto vain pahentaa nuoren oloa. Nuori tarvitsee nyt ihan jotain muuta kuin oleilua ilman mitään tekemistä itsetuhoisten nuorten keskellä!! 

Te vanhemmat olette nyt jo pahasti myöhässä nuoren elämänkatsomuksen rakentamisessa, se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, kuten myös muu ennaltaehkäisevä, joka alkaa jo lapsuudessa. Ainoiksi vaihtoehdoiksi jää eri terapiamuodot, vertaistuki jo anoreksian selättäneeltä, sekä nuoren oma henkinen kasvu, ja sen tukeminen. 

Lehdessä joku mielisairas nainen kertoi saaneensa kunnollista apua vasta, kun oli tappanut ihmisen. Vankilassa sai kunnollista terapiaa. Sairaaloissa oli ollut lähinnä säilyttämistä.

Miksi on näin. Miksei tavallisessa mielisairaalassa saa yhtä tasokasta terapiaa kuin vankimielisairaalassa?

Miten tämä liittyi lainaamaasi tekstiini?? Vai oliko tämä lehdestä lukemasi nainen anorektikko?

Siten, että kyllä sitä psyykkistä tehokasta apua voitaisiin antaa kaikille psyykkisistä sairauksista kärsiville, mutta siyä tehokkainta apua ei anneta kuin lähinnä vangeille.

Eli keinot on, mutta rahassa säästetään.

Ihan samalla lailla myös anorektikkoa auttaisi, jos siihen kuntoutukseen satsattaisiin enemmän ihmistyötä.

Todella vaikea alkaa selittämään tyypille, joka ei ymmärrä mitä eroa on anoreksian sairastamisella ja psykoosilla jonka takia tapetaan toisia ihmisiä... Harhat voi saada lääkityksellä kuriin, mutta anoreksiaa ei. Enempää ratapölkkyä en viitsi alkaa käyttämään tähän, muta lupaan palata vastaamaan kun olet ensin itse selvittänyt alkeellisimmat jutut anoreksiasta ja psykoottisesta tilasta.

Minusta vaikuttaa, että sinulla on vaikeuksia ymmärtää keskustelua yleisellä tasolla. Ei pahalla.

T. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin hhaluaisin kuulla missä päin maailmaa se anoreksian hoito on sitten paremmalla tolalla, ja jos ap sen tietää, niin eikö kannattaisi muuttaa sinne hoitoa saamaan?

Yksi syy lapsen sairastumiseen voi myös olla vanhempien asenne, jossa kuvitellaan että anoreksia on vain sairaus muiden joukossa, ja joka voitaisiin pillereillä parantaa, mutta lääkärit vain kiusaavat.

Psyk osastolla hoidetaan sairauksia jotka vaativat psyk osastoa. Se että teini on alakuloinen eikä syö kunnolla ei ole riittävä, koska sille ei voida tehdä tuossa vaiheessa osastolla mitään, vaan osasto vain pahentaa nuoren oloa. Nuori tarvitsee nyt ihan jotain muuta kuin oleilua ilman mitään tekemistä itsetuhoisten nuorten keskellä!! 

Te vanhemmat olette nyt jo pahasti myöhässä nuoren elämänkatsomuksen rakentamisessa, se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, kuten myös muu ennaltaehkäisevä, joka alkaa jo lapsuudessa. Ainoiksi vaihtoehdoiksi jää eri terapiamuodot, vertaistuki jo anoreksian selättäneeltä, sekä nuoren oma henkinen kasvu, ja sen tukeminen. 

Lehdessä joku mielisairas nainen kertoi saaneensa kunnollista apua vasta, kun oli tappanut ihmisen. Vankilassa sai kunnollista terapiaa. Sairaaloissa oli ollut lähinnä säilyttämistä.

Miksi on näin. Miksei tavallisessa mielisairaalassa saa yhtä tasokasta terapiaa kuin vankimielisairaalassa?

Miten tämä liittyi lainaamaasi tekstiini?? Vai oliko tämä lehdestä lukemasi nainen anorektikko?

Siten, että kyllä sitä psyykkistä tehokasta apua voitaisiin antaa kaikille psyykkisistä sairauksista kärsiville, mutta siyä tehokkainta apua ei anneta kuin lähinnä vangeille.

Eli keinot on, mutta rahassa säästetään.

Ihan samalla lailla myös anorektikkoa auttaisi, jos siihen kuntoutukseen satsattaisiin enemmän ihmistyötä.

Kun tässä yhteiskunnassa on paljon muutakin hoidettavaa kuin itse kuolemaan johtavan tien valinneet. Anorektikot eivät ole vähäjärkisiä. Usein päinvastoin koulussa erittäin hyvin menestyviä "kympin tyttöjä". 

Jokainen heistä tietää, että syömättömyys johtaa kuolemaan. 

Miten voisi estää ihmisten kasvamisen tämän kommentoijan tapaan epäinhimilliseksi ja ymmärtämättömäksi?

En ole ymmärtämätön, kun ymmärrän, että yhteiskunnan taloudelliset resurssit ovat rajalliset. 

Oletko sinä valmis maksamaan n. 10 prosenttiyksikköä enemmän veroja siksi, että terveydenhuolto voisi toimia ideaalisti? Tai toisinpäin: lapsilla ei olisi koulukirjoja, katuja ei hoidettaisi (ihmiset kuolisivat liikenneonnettomuuksissa moninkertaisesti) jne. 

Ja silloinkin moni anorektikko kuolisi. 

Meidän täytyy tehdä valintoja

Minulla puhkesi anoreksia 12-vuotiaana, kun  halusin isot rinnat pois ja olla lapsi vielä. Olin lukenut että rinnat ovat rasvaa ja päättelin, että jos laihdutan nekin katoavat! Ja lihava en siis ollut, minulla on isän suvun puolelta hoikka mutta rintava ruuminrakenne, kun aloin laihduttaa olin  noin 158cm pitkä, 45 kiloinen ja D-kuppi.  Eivätkä ne rinnat edes pienentyneet kuin parilla numerolla!  Halusin ne kokonaan pois, olla ihan litteä. Lopulta olin letkuruokinnassa ja tahdonvastaisessa hoidossa, tosin minulla oli muitakin ongelmia kuten masennus ja viiltely joka sekin kyllä oli laihdutusjuttu, ajattelin että valutan painoa pois ...

Ripari, lukio, kaikki jäi väliin sairastelun takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin hhaluaisin kuulla missä päin maailmaa se anoreksian hoito on sitten paremmalla tolalla, ja jos ap sen tietää, niin eikö kannattaisi muuttaa sinne hoitoa saamaan?

Yksi syy lapsen sairastumiseen voi myös olla vanhempien asenne, jossa kuvitellaan että anoreksia on vain sairaus muiden joukossa, ja joka voitaisiin pillereillä parantaa, mutta lääkärit vain kiusaavat.

Psyk osastolla hoidetaan sairauksia jotka vaativat psyk osastoa. Se että teini on alakuloinen eikä syö kunnolla ei ole riittävä, koska sille ei voida tehdä tuossa vaiheessa osastolla mitään, vaan osasto vain pahentaa nuoren oloa. Nuori tarvitsee nyt ihan jotain muuta kuin oleilua ilman mitään tekemistä itsetuhoisten nuorten keskellä!! 

Te vanhemmat olette nyt jo pahasti myöhässä nuoren elämänkatsomuksen rakentamisessa, se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, kuten myös muu ennaltaehkäisevä, joka alkaa jo lapsuudessa. Ainoiksi vaihtoehdoiksi jää eri terapiamuodot, vertaistuki jo anoreksian selättäneeltä, sekä nuoren oma henkinen kasvu, ja sen tukeminen. 

Lehdessä joku mielisairas nainen kertoi saaneensa kunnollista apua vasta, kun oli tappanut ihmisen. Vankilassa sai kunnollista terapiaa. Sairaaloissa oli ollut lähinnä säilyttämistä.

Miksi on näin. Miksei tavallisessa mielisairaalassa saa yhtä tasokasta terapiaa kuin vankimielisairaalassa?

Miten tämä liittyi lainaamaasi tekstiini?? Vai oliko tämä lehdestä lukemasi nainen anorektikko?

Siten, että kyllä sitä psyykkistä tehokasta apua voitaisiin antaa kaikille psyykkisistä sairauksista kärsiville, mutta siyä tehokkainta apua ei anneta kuin lähinnä vangeille.

Eli keinot on, mutta rahassa säästetään.

Ihan samalla lailla myös anorektikkoa auttaisi, jos siihen kuntoutukseen satsattaisiin enemmän ihmistyötä.

Kun tässä yhteiskunnassa on paljon muutakin hoidettavaa kuin itse kuolemaan johtavan tien valinneet. Anorektikot eivät ole vähäjärkisiä. Usein päinvastoin koulussa erittäin hyvin menestyviä "kympin tyttöjä". 

Jokainen heistä tietää, että syömättömyys johtaa kuolemaan. 

Miten voisi estää ihmisten kasvamisen tämän kommentoijan tapaan epäinhimilliseksi ja ymmärtämättömäksi?

En ole ymmärtämätön, kun ymmärrän, että yhteiskunnan taloudelliset resurssit ovat rajalliset. 

Oletko sinä valmis maksamaan n. 10 prosenttiyksikköä enemmän veroja siksi, että terveydenhuolto voisi toimia ideaalisti? Tai toisinpäin: lapsilla ei olisi koulukirjoja, katuja ei hoidettaisi (ihmiset kuolisivat liikenneonnettomuuksissa moninkertaisesti) jne. 

Ja silloinkin moni anorektikko kuolisi. 

Meidän täytyy tehdä valintoja

Perustelet kansantaloudella, mutta jätät mainitsematta sen tosiasian, että meillä jää päivittäin monta nuorta joko määräaikaiselle tai pysyvälle eläkkeelle - useimmat heistä mielenterveysongelmien takia eli monet täysin turhaan, mikäli asiaan olisi puututtu aiemmin. Sinäkin tiedät, että eläkkeelle jääminen ei ole ainoastaan menoerä eläkkeen osalta, vaan heiltä jää työurat tekemättä ja verot maksamatta.

Kyllä, minä olisin valmis maksamaan enemmän veroja, jotta yhteiskunnassa olisi kaikilla hyvä olla. En käsitä, miten joku toinen ei pidä tätä ensisijaisena. Toivoisin tosin, että täällä voittoa tekevät yritykset olisivat myös valmiita maksamaan ja että verojen keruu ja verovarojen käyttö optimoitaisiin nimenomaan lähtökohtana ihmisten hyvinvointi.