Olenko yliherkkä mies vai työpaikkakiusattu?
Ongelmana on ollut se, että eräs työkaveri (reilu 30 v mies) nykyään (nyt 5 vuoden jälkeen) puhuu jokseekin rumasti minulle ja on muutenkin ihan koko ajan äänessä jotain kailotten, kun pieni lapsi.
Kerran huusi ja karjui mun nimeä "***** prkleee , ***** ssaattnaaaaa" samalla kun teki töitä.
Duunin jälkeisissä liikunnoissa huuteli mulle, kuinka mun pitäs yrittää tosissani ja kuinka pettyny hän on minuun. Tän jålkeen ärähdin asiasta, mut hän sanoi ettei yritä ärsyttää tai mitään.
Välillä jutellaan ihan normi asioista, mut tää käytös muuten on usein tommosta, eikä sitä lopeta vaikka sanoin sillon asiasta.
Viimeeksi totes jo sit ite, että älä hermostu, kun höpisen itekseni. Mut en tiedä onko toi vaan sairasta kieroilua, vaan enkö vaan ymmärrä hänen luonnettaan ja ylitulkitsen asiat?
Haluaako hän mulle vaan pahaa, kun tietää kerta jo, että otan herkästi itseeni.
Vai eikö vaan kuitenkaan hän ymmärrä mitä aiheuttaa toisissa ihmisissä.
Tänäänkin kysyi multa yhtä juttua ja kun sanoin, että ei oo sitä, niin totes, että "voi prkl.... Voi prkl sun kanssas!!"
Pitääkö vaihtaa työpaikkaa vai kelaanko vaan liikaa?
Kommentit (39)
Tyhmä kuin saapas eikä muuta tapaa olla osaa. Opittu kotoa lapsena. Kysele taustoista
Olet jo sanonut suoraan eikä se tehoa. Seuraava askel on puhua tästä teidän esimiehenne kanssa tai ottaa yhteys työsuojeluun.
Työkaverisi ei näköjään hahmota miten työpaikalla pitää käyttäytyä. Se ei ole makuasia, vaan siitä on ihan säädökset ja lait, jotka on sun puolellasi.
Tyyppi on mulkku - ja luulee vaan olevansa vitsikäs ja tuntevansa sinut paremmin. Ei varmaan ees tajua että tuollaisesta vois joku loukkaantua.
Ja sinä taas.. No, taidat olla aika herkkähipiäinen. Yritä sivuuttaa koko tyyppi.
Ensi kerralla kun alkaa kiroilemaan sulle niin kävelet rahallisesti hänen luo ja puristat kiveksistä kerran kunnolla niin oppii yhdistämään kivun tuohon sinulle kirouluun. Parin kerran jälkeen ei varmasti tee enää mieli kiroilla :)
Kiitos vastauksista. Täs on vaan yks juttu, mikä hävettää itteäni.
Olin joskus vuosia sitten tosi sekaisin töissä ja sit kuulin jälkeenpäin, et tää tyyppi oli sanonut jotain loukkaavaa musta.
Sit pari vuotta sitten alettuani olemaan selvinpäin, niin aloin vihaamaan ylikaiken tätä tyyppiä ja samassa tilassa ollessani olin kuin en huomaisi häntä, enkä puhunut mitään, jos hän yritti jotain sanoa mulle. Koska mietin vaan sitä, kuinka mulkvisti hän on.
Joskus loin vihaisen katseen häneen yms. Asenteeni huokui varmasti hänelle, mutta en voinut sille mitään silloin, kun oli pää niin sekaisin muutenkin.
Nyt paremmilla mielillä eläessäni, oon miettinyt, että eipä ollu multakaan kovin kivaa käytöstä häntä, että oonpa itekin ollut hyvin ilkeä.
Muut kyllä tykkää musta aidosti täällä, niin mietin vaan, että miten suhtaudun tähän tilanteeseen! Koska en voi alkaa enään "antamaan takaisin" yhtä "ilkeesti", koska ei se johda mihinkään hyvään.
Eli unohdan vaan ja hyväksyn ja kestän sen mikä on?
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut mulkvistin kanssa samaan työpaikkaan ja jos siitä ei ole muuta haittaa, ei esim oikeesti sabotoi sun työtä, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Helpommin sanottu kuin tehty tietysti. Joillakin tyypeillä on toi tyyli. Pojan luokkakaverilla tapana jatkuvasti nälviä ja homotella parasta kaveriaan jne.
Totta. Ja eihän mulla oo oikeutta alkaa puristamaan toisia ihmisiä ja heidän käytöstä omaan muottiini.
Ja muutenkin asiaa miettineenä, niin eipä häntä voi liikaa syyttää huonosta käytöksestä, koska ei hän vaan tajua ja tiedosta / osaa ajatella asioita syvemmin. Jotkut ihmiset vaan ovat tuollaisia, ei kovin tietoisia itsestään ja muista.
Koitan anteeksi hänelle, vaikka se onkin yksi vaikeimmista asioista maailmassa ihmisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut mulkvistin kanssa samaan työpaikkaan ja jos siitä ei ole muuta haittaa, ei esim oikeesti sabotoi sun työtä, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Helpommin sanottu kuin tehty tietysti. Joillakin tyypeillä on toi tyyli. Pojan luokkakaverilla tapana jatkuvasti nälviä ja homotella parasta kaveriaan jne.
Totta. Ja eihän mulla oo oikeutta alkaa puristamaan toisia ihmisiä ja heidän käytöstä omaan muottiini.
Onko kauan siitä kun itse olit tyyppiä kohtaan tympeä? Hankala tilanne. Katso puoli vuotta? Koeta olla neutraali mutta jämäkkä. Jospa se siitä rauhoittuisi. Jos ei, keskustelu esimiehen kanssa? Siitä näkökulmasta että toivoisit itsellesi työrauhaa?
Oletko pyytänyt omaa osaasi anteeksi? Vihamielistä käytöstäsi häntä kohtaan ja selventänyt, että itselläsi oli vaikeaa, eikä liittynyt häneen?
Vasta kun oma puolesi pöydästä on puhdas, voit alkaa odottaa toiselta osapuolelta hyvällä syyllä järkevää käytöstä. Kiroilua ja solvaamista ei tarvitse sietää, mutta korjaa ensin oma osuutesi, ja puutu sitten vasta toisen osapuolen toimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut mulkvistin kanssa samaan työpaikkaan ja jos siitä ei ole muuta haittaa, ei esim oikeesti sabotoi sun työtä, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Helpommin sanottu kuin tehty tietysti. Joillakin tyypeillä on toi tyyli. Pojan luokkakaverilla tapana jatkuvasti nälviä ja homotella parasta kaveriaan jne.
Totta. Ja eihän mulla oo oikeutta alkaa puristamaan toisia ihmisiä ja heidän käytöstä omaan muottiini.
Onko kauan siitä kun itse olit tyyppiä kohtaan tympeä? Hankala tilanne. Katso puoli vuotta? Koeta olla neutraali mutta jämäkkä. Jospa se siitä rauhoittuisi. Jos ei, keskustelu esimiehen kanssa? Siitä näkökulmasta että toivoisit itsellesi työrauhaa?
Pahin on se, että ihan hyvissä väleissä oltiin ennen ku sekoilin ja kaikki tapahtui.
Viime vuonna olin ja nyt vasta ite alan voimaan hyvin.
Eikä se oo mitenkään joka päivä häiritsevää tms. Noi satunnaiset pienet tilanteet n. kerran pari päivässä vaan sekottaa mun ajatukset pahasti, kun mua on vähän kiusattu koulussa ennen pienenä.
Ja ollan nyt välillä juteltu ihan normaalistikin, niin ehkä kaikki kumpuaa kuitenkin itsestäni.
Kuulostaa ahdistavalta. Varmasti häiritsee sinua. Sitä en tiedä, onko kiusaamista. Voi olla, että kyseinen henkilö on esim. jotenkin sairas. Yrittäisin selvittää hänen taustojaan ja esim. puhua hänen kanssaan asiasta ensin.
Onko toi tyyppi sellainen että voisitte käydä ilmaa puhdistavan keskustelun?
Vierailija kirjoitti:
Oletko pyytänyt omaa osaasi anteeksi? Vihamielistä käytöstäsi häntä kohtaan ja selventänyt, että itselläsi oli vaikeaa, eikä liittynyt häneen?
Vasta kun oma puolesi pöydästä on puhdas, voit alkaa odottaa toiselta osapuolelta hyvällä syyllä järkevää käytöstä. Kiroilua ja solvaamista ei tarvitse sietää, mutta korjaa ensin oma osuutesi, ja puutu sitten vasta toisen osapuolen toimintaan.
En oo puhunut asiasta, koska se oikeestaan liittyi häneen ja hänen loukkaukseensa, jonka takia omassa pahassa olossani oli entistä vaikeampi sietää häntä.
Mut ehkä tää tästä kuitenkin selvenee.
Kun muillekin välillä perseilee samalla tavalla ja tölväisee jotain hauskaa puoliloukkaavaa.
Et hänen käytös ei siitä muuksi muutu, mut en ite enään osoita mitään negatiivista häntä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko toi tyyppi sellainen että voisitte käydä ilmaa puhdistavan keskustelun?
Vaikuttaa sellaselta, että ei ole.
Viimeeksi, kun avauduin ja siihen oli mahdollisuus, niin tyyppi ahdistui ja nopeesti vaihtoi puheenaihetta, vähän niinkun hämmentyneenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut mulkvistin kanssa samaan työpaikkaan ja jos siitä ei ole muuta haittaa, ei esim oikeesti sabotoi sun työtä, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Helpommin sanottu kuin tehty tietysti. Joillakin tyypeillä on toi tyyli. Pojan luokkakaverilla tapana jatkuvasti nälviä ja homotella parasta kaveriaan jne.
Totta. Ja eihän mulla oo oikeutta alkaa puristamaan toisia ihmisiä ja heidän käytöstä omaan muottiini.
Onko kauan siitä kun itse olit tyyppiä kohtaan tympeä? Hankala tilanne. Katso puoli vuotta? Koeta olla neutraali mutta jämäkkä. Jospa se siitä rauhoittuisi. Jos ei, keskustelu esimiehen kanssa? Siitä näkökulmasta että toivoisit itsellesi työrauhaa?
Pahin on se, että ihan hyvissä väleissä oltiin ennen ku sekoilin ja kaikki tapahtui.
Viime vuonna olin ja nyt vasta ite alan voimaan hyvin.Eikä se oo mitenkään joka päivä häiritsevää tms. Noi satunnaiset pienet tilanteet n. kerran pari päivässä vaan sekottaa mun ajatukset pahasti, kun mua on vähän kiusattu koulussa ennen pienenä.
Ja ollan nyt välillä juteltu ihan normaalistikin, niin ehkä kaikki kumpuaa kuitenkin itsestäni.
Jos ootte pystyneet välillä juttelemaan normaalisti ja aiemmin välit on olleet ok, koeta saada tuota normaalia juttelua lisääntymään ja yritä olla välittämättä niistä letkautuksista? Jos se onnistuu, niin luulis että aika parantaa välit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut mulkvistin kanssa samaan työpaikkaan ja jos siitä ei ole muuta haittaa, ei esim oikeesti sabotoi sun työtä, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Helpommin sanottu kuin tehty tietysti. Joillakin tyypeillä on toi tyyli. Pojan luokkakaverilla tapana jatkuvasti nälviä ja homotella parasta kaveriaan jne.
Totta. Ja eihän mulla oo oikeutta alkaa puristamaan toisia ihmisiä ja heidän käytöstä omaan muottiini.
Onko kauan siitä kun itse olit tyyppiä kohtaan tympeä? Hankala tilanne. Katso puoli vuotta? Koeta olla neutraali mutta jämäkkä. Jospa se siitä rauhoittuisi. Jos ei, keskustelu esimiehen kanssa? Siitä näkökulmasta että toivoisit itsellesi työrauhaa?
Pahin on se, että ihan hyvissä väleissä oltiin ennen ku sekoilin ja kaikki tapahtui.
Viime vuonna olin ja nyt vasta ite alan voimaan hyvin.Eikä se oo mitenkään joka päivä häiritsevää tms. Noi satunnaiset pienet tilanteet n. kerran pari päivässä vaan sekottaa mun ajatukset pahasti, kun mua on vähän kiusattu koulussa ennen pienenä.
Ja ollan nyt välillä juteltu ihan normaalistikin, niin ehkä kaikki kumpuaa kuitenkin itsestäni.
Jos ootte pystyneet välillä juttelemaan normaalisti ja aiemmin välit on olleet ok, koeta saada tuota normaalia juttelua lisääntymään ja yritä olla välittämättä niistä letkautuksista? Jos se onnistuu, niin luulis että aika parantaa välit.
Juu, näin mäkin luulen, et on paras!
Oon ihmetelly aiemmin, miten toiselle työkaverille yhtäkkiä vaan naama vihasena sanoo "painu vttuuun siitä!!" Ja taas sit normaalisti jatkaa puhetta.
Kerran yks toinen kysyi reissun jälkeen, et toitko tuliaisia?
Hän vastasi: "eihän tuliaisia tuoda, kun hyville tyypeille..... Ja tääl ei oo niitä.. hahhaha"
Et mitäs mieltä ootte tommosesta?
Vaan tuntuu, että vaikka välit jo tuntu paranevan joku aika sitten, niin silti vielä tommosta tapahtuu. Sit koko päivä menee ahdistavaks, kun kelaan ja kelaan noita asioita, alkaa mennä hermot.
Vai alkanko vaan tylysti haukkumaan laskiksi ja muumiksi joka päivä, kun vähän muistuttaa sellasta.
Aaarg, onkohan mun mielenterveys ihan kunnossa sittenkään?
Älä nyt ainakaan hauku tyyppiä vaikka hän varmasti sun hermoille käy. Se voi pahentaa noidankehää teidän välillä, ja sua alkaa stressaamaan se vain lisää.
Meillä on töissä yksi tyyppi, joka kohtelee mua kuin olisin ilmaa. Hyvin passiivisaggressivisesti. Se harmittaa joskus, mutta siitä huolimatta sanon hänelle "huomenta" vaikkei hän milloinkaan vastaa, ja laitan työasioissa asiallisia kohteliaita meilejä, vaikka ei niihinkään mitään vastaa. Vältän kaikkea muuta toimintaa hänen kanssaan, ettei hänen negatiivisuus tartu minuun. En ole koskaan tälle henkilölle edes käyttäytynyt ikävästi, hän ei vain näköjään voi minua jostain syystä sietää.
No, nyt sain mielenrauhan, kun sisäistin, että se mitä ihmiset musta täällä miettii ja suhtautuu, on loppupeleissä jotain, mikä on niin kaukana todellisesta ihanasta itsestäni ja se harmittaa, että nää asiat tapahtuivat. :(
Koska huumeiden käyttö oli aikamoista, mikä teki musta aika kuspään itestänikin ja mä vaan voin niin pahoin sillon.
Töissäkin kerkeisin olla ihan tillintallin monta kertaa ja sit sen jälkeen tosi ahdistunut, vihainen ja masentunut.
En minä sellainen oikeasti ole! Hittokun saisin vaan tulla uudestaan taloon, niin menis asiat pikkasen paremmin; nyt olen vaan itse keittänyt sopan itselleni.
Parasta antaa tuon tyypin olla ja muistaa se, että hän on mahdollisesti ilkeä vain tulle entiselle päihde-minälleni, enkä voi hänen mieleensä enää vaikuttaa.
Alan samaan aikaan pohtimaan ja järjestelemään tulevaisuuttani. :)
Olet joutunut mulkvistin kanssa samaan työpaikkaan ja jos siitä ei ole muuta haittaa, ei esim oikeesti sabotoi sun työtä, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Helpommin sanottu kuin tehty tietysti. Joillakin tyypeillä on toi tyyli. Pojan luokkakaverilla tapana jatkuvasti nälviä ja homotella parasta kaveriaan jne.