Lue keskustelun säännöt.
Mulla menee toistuvasti tilaisuuksia sivu suun kun en osaa toimia ajoissa. Ärsyttää ihan hitosti
17.08.2018 |
Miten tekisin itsestäni nopeammin prosessoimaan? Vai oonko mä vaan ylikuormittunut ja yritän tehdä liikaa, pitäisi päinvastoin vähentää valittavia asioita?
Mm. muutama hyvää kämppää, opiskelupaikka ja kivoja vapaa-ajanviettohetkiä on mennyt sivu suun suunnittelun puutteen takia. Ajattelen että päätän ja prosessoin sitten kun oon valmis, ja se ei opetuksen toistumisesta huolimatta mulle mene kaaliin, että muu maailma ei toimi mun rytmillä.
Kommentit (7)
Ehkä sun pitäisi panna kalenteriin näkyville, milloin ja mihin mennessä asiat pitää päättää. Jonkun opiskelupaikan kohdalla tietää deadlinet ihan tarkaan. Kämpän kohdalla tietää, että aikaa on tämän kämpän kohdalla tämä päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sun pitäisi panna kalenteriin näkyville, milloin ja mihin mennessä asiat pitää päättää. Jonkun opiskelupaikan kohdalla tietää deadlinet ihan tarkaan. Kämpän kohdalla tietää, että aikaa on tämän kämpän kohdalla tämä päivä.
Se on kyllä monesti ollut myös suuri siunaus, että olen harkinnut vähän pitempään. Yleensä joutuu asumaan sitten kuitenkin vuoden. Mutta joskus olen myös jälkeenpäin tajunnut, että totta kai olisi kannattanut muuttaa.
Joskus olen tehnyt autokaupat lennosta ja pienistä epäilysviboista huolimatta, ja joutunut vähän huijatuksi. Myös yhdessä paljon isommassa asiassa kerran mokasin tehden väärän päätöksen. En tiedä onko tästä jäänyt kammo, että epäonnistumista on vältettävä kaikin keinoin.
Lisäksi, vielä sitten kun onnistun vihdoin tekemään jonkun päätöksen, niin kadun sitä ja ajattelen, että se toinen vaihtoehto olisi sittenkin ollut parempi. Tänään katumisen aihe on se, että päästin lapseni hoitoon ja pois kotoa yöksi, koska meillä olisi ollut mukavaa viimeisenä lämpimänä viikonloppuna ja en taida sittenkään itse lähteä mihinkään iltamenoihin (olisi pitänyt alkaa valmistautua jo aiemmin, jos olisi halunnut mennä). Ongelma on siis tällaiset puoliksi saadut suunnitelmat; nyt on lapsenvahti, mutta itseäni en ole saanut lähtövalmiiksi ajatteleminen rientoihin, kun en priorisoinut ajoissa (ja älkää kivittäkö nyt siitä, usein olen viikonloput lapsen kanssa kotosalla). Tämä nyt ei ole mikään ykkösluokan huti kun kyse on vaan yhdestä viikonlopusta, mutta harmittaa se silti. Ap
Kyse on persoonallisuustyypin ja kotikasvatuksen yhteisvaikutuksesta. Sama vika täällä. Joudun muistuttamaan itseäni todella tiheästi siitä, että tehty on parempi kuin täydellinen, koska muuten en ikinä lopettaisi asioiden viilailua ja saisi mitään valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäätkö "vetvomaan" asiaa vielä päätöksen jälkeen? Itse kun teen päätöksen, se asia on päätetty enkä mieti enää jälkeen että jos ja jos. Pienemmissä päätöksissä, jos huomaan sen toisen vaihtoehdon olleen parempi, ohitan vain miettien "enskerralla sitten toisin". Toki isommissa päätöksissä punnitsen vaihtoehdot ja niiden hyvät ja huonot puolet ajan kanssa. Minulla päätöksenteossa lohduttaa ajatus, että kaikki vaihtoehdot sisältävät myös huonoja puolia ja riskin.
Ehkä mieheni on samantyyppinen kuin sinä? Hänen suustaan olen usein kuullut "ois pitänyt/ei ois pitänyt...". Voisiko se olla joku luonteenpiire, joka vaikuttaa? Mieheni on aika pessimistinen, itse taasen optimistinen.
nosto