Miksi ihmiset Helsingissä ovat niin juroja? Eron huomaa nopeasti kun vietää iltaa pienemmissä kaupungeissa.

Ihmiset ovat kiireellisiä, ja ovat tottuneet siihen että "seuraan tuppaantuvilla" on joku taka-ajatus kaveeraamisessa (pummaaminen, muu hyötyminen). Minustakin on alkanut tulla tällainen kyynikko :(

T.Helsinkiin nuorena aikuisena muuttanut

Helsinkiläiset ovat pinnallisempia, siitä se johtuu. Maakunnissa ei tarvii ihmisten vetää roolia ja kaikkien kanssa voi jutella. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat kiireellisiä, ja ovat tottuneet siihen että "seuraan tuppaantuvilla" on joku taka-ajatus kaveeraamisessa (pummaaminen, muu hyötyminen). Minustakin on alkanut tulla tällainen kyynikko :(

T.Helsinkiin nuorena aikuisena muuttanut

Tämä. Olin käynyt syömssä pari kertaa eräässä ravintolassa jota turkkilaiset pitivät. Olin ihan normaalisti hymyillyt tilattaessa, yksi yritti kassalla maksaessa small talkingia, johon vastasin mahdollisimman lyhyesti. En jatkanut siis toisen tekemää jutustelua. Lähtiessä kiitin kohteliaasti, siis sanoin kiitos.

Bussipysäkillä illalla yksi kebab-miehistä tarjosi korkkaamattoman pepsin kun sattumalta molemmat odotti bussia viereisillä pysäkeillä. Otin poikkeuksellisesti juoman vastaan kun janotti hirveästi (olin tullut hammaslääkärin iltavastaanotolta ja juominen jäänyt). Hymyilin ja ajattelin miten ystävällistä ja kohteliasta.

Mies hymyili ja alkoi vonkaamaan, että mitäs jos hän lähtisikin matkaani ja yöpymisi minun luonani.

Joo, tuntui kuin märkärätti olisi lyöty naamaan. Pettymys maailman hyvyydestä ja ihmisten ystävällisyydestä valui tunteisiin. Koin oloni likaiseksi. Minua oli loukattu. Tuimasti miestä silmiin katsoen vastasin Jäätävästi, että olen kunnollinen nainen, ja nousin juuri saapuneeseen bussiin.

Tuntui pahalta, että olin suostunut ottamaan sen hemmetin pullon vastaan. Mielummin olisin kuollut janoon kuin saanut toisen seksiehdotuksen kaupanpäällisenä. Vitu***i, että mies sai oloni halvaksi ja likaiseksi.

Minusta helsinkiläiset ovat paljon ystävällisempiä kuin sellaiset maalaiset jotka juttelevat kaikille. Helsinkiläisesten kanssa saa nopeasti laadukkaan keskustelun käyntiin. Mutta he eivät juttele jokaiselle vastaantulijoille koska ihmisiä on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat kiireellisiä, ja ovat tottuneet siihen että "seuraan tuppaantuvilla" on joku taka-ajatus kaveeraamisessa (pummaaminen, muu hyötyminen). Minustakin on alkanut tulla tällainen kyynikko :(

T.Helsinkiin nuorena aikuisena muuttanut

Tämä. Olin käynyt syömssä pari kertaa eräässä ravintolassa jota turkkilaiset pitivät. Olin ihan normaalisti hymyillyt tilattaessa, yksi yritti kassalla maksaessa small talkingia, johon vastasin mahdollisimman lyhyesti. En jatkanut siis toisen tekemää jutustelua. Lähtiessä kiitin kohteliaasti, siis sanoin kiitos.

Bussipysäkillä illalla yksi kebab-miehistä tarjosi korkkaamattoman pepsin kun sattumalta molemmat odotti bussia viereisillä pysäkeillä. Otin poikkeuksellisesti juoman vastaan kun janotti hirveästi (olin tullut hammaslääkärin iltavastaanotolta ja juominen jäänyt). Hymyilin ja ajattelin miten ystävällistä ja kohteliasta.

Mies hymyili ja alkoi vonkaamaan, että mitäs jos hän lähtisikin matkaani ja yöpymisi minun luonani.

Joo, tuntui kuin märkärätti olisi lyöty naamaan. Pettymys maailman hyvyydestä ja ihmisten ystävällisyydestä valui tunteisiin. Koin oloni likaiseksi. Minua oli loukattu. Tuimasti miestä silmiin katsoen vastasin Jäätävästi, että olen kunnollinen nainen, ja nousin juuri saapuneeseen bussiin.

Tuntui pahalta, että olin suostunut ottamaan sen hemmetin pullon vastaan. Mielummin olisin kuollut janoon kuin saanut toisen seksiehdotuksen kaupanpäällisenä. Vitu***i, että mies sai oloni halvaksi ja likaiseksi.

Kyllä suomalaiset naiset itse ovat täysin syypäitä siihen että muitten maitten miehet pitävät halpana ja likaisena. Aina kun löytyy rutkasti noita jotka lähtevät messiin. Noi akat sitten vielä haukkuvat suomimiehiä paskoiksi sillävälin kun karva käsi poikaystävä pettää minkä kerkee. En kyllä ole koskaan ymmärtänyt miksi nainen tekee itsestänsä naurunalaisen pellen tuolla tavalla hankkimalla latinon, lähi itäläisen tai afrikkalaisen miesystävän.

Vierailija kirjoitti:

Helsinkiläiset ovat pinnallisempia, siitä se johtuu. Maakunnissa ei tarvii ihmisten vetää roolia ja kaikkien kanssa voi jutella. 

Just joo. Missään ei mietitä niin paljon miltä ulsopäin ”näytetään” ja millainen auto naapurilla on, kuin pienissä ja keskisuurissa kepulaisjunttiloissa.

Maalla taas ihmiset tuppautuvat väkisin juttusille ja tekevät tikusta asiaa. Se on sitä "ystävällisyyttä" ja "yhteisöllisyyttä". Tämä käytös ainakin on inhottanut äitiäni, joka on pikkupaikasta kotoisin.

 Helsingissä on kyllä ystävällisyyttä ja mukavaa tuntemattomienkin kanssa rupattelua, jos lähtökohtana ei ole se, että sitä voi harjoittaa ihan kenen tahansa vastaantulijan kanssa. Sitä edeltää pitempi tunnusteluvaihe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat kiireellisiä, ja ovat tottuneet siihen että "seuraan tuppaantuvilla" on joku taka-ajatus kaveeraamisessa (pummaaminen, muu hyötyminen). Minustakin on alkanut tulla tällainen kyynikko :(

T.Helsinkiin nuorena aikuisena muuttanut

Tämä. Olin käynyt syömssä pari kertaa eräässä ravintolassa jota turkkilaiset pitivät. Olin ihan normaalisti hymyillyt tilattaessa, yksi yritti kassalla maksaessa small talkingia, johon vastasin mahdollisimman lyhyesti. En jatkanut siis toisen tekemää jutustelua. Lähtiessä kiitin kohteliaasti, siis sanoin kiitos.

Bussipysäkillä illalla yksi kebab-miehistä tarjosi korkkaamattoman pepsin kun sattumalta molemmat odotti bussia viereisillä pysäkeillä. Otin poikkeuksellisesti juoman vastaan kun janotti hirveästi (olin tullut hammaslääkärin iltavastaanotolta ja juominen jäänyt). Hymyilin ja ajattelin miten ystävällistä ja kohteliasta.

Mies hymyili ja alkoi vonkaamaan, että mitäs jos hän lähtisikin matkaani ja yöpymisi minun luonani.

Joo, tuntui kuin märkärätti olisi lyöty naamaan. Pettymys maailman hyvyydestä ja ihmisten ystävällisyydestä valui tunteisiin. Koin oloni likaiseksi. Minua oli loukattu. Tuimasti miestä silmiin katsoen vastasin Jäätävästi, että olen kunnollinen nainen, ja nousin juuri saapuneeseen bussiin.

Tuntui pahalta, että olin suostunut ottamaan sen hemmetin pullon vastaan. Mielummin olisin kuollut janoon kuin saanut toisen seksiehdotuksen kaupanpäällisenä. Vitu***i, että mies sai oloni halvaksi ja likaiseksi.

Kyllä suomalaiset naiset itse ovat täysin syypäitä siihen että muitten maitten miehet pitävät halpana ja likaisena. Aina kun löytyy rutkasti noita jotka lähtevät messiin. Noi akat sitten vielä haukkuvat suomimiehiä paskoiksi sillävälin kun karva käsi poikaystävä pettää minkä kerkee. En kyllä ole koskaan ymmärtänyt miksi nainen tekee itsestänsä naurunalaisen pellen tuolla tavalla hankkimalla latinon, lähi itäläisen tai afrikkalaisen miesystävän.

Miten heidän kanssaan seurusteleminen eroaa suomalaisen miehen kanssa seurustelemisesta? En näe tilanteessa yhtään mitään eroa.

Minulla on ollut vain yksi suhde elämäni aikana. Suomalaismieheen. Suhteessa ei ollut mitään hurraamista.

En näe mitään eroa siinä, seurusteleeko joku ystäväni suomalaismiehen tai ulkomaalaisen kanssa. Tosin heidän seurustelukumppaninsa ovat yhtä hyvistä perheistä, kuin hekin.

En ole samaa mieltä.

Ihmiset on kiireisiä. Sitäpaitsi kun kaikenmoista hiihtäjää ja hullua liikkuu, niin ei sitä juuri uskalla katsoa muita päin tai tehdä tuttavuutta. Täällä kun voi saada helvetinmoisen ripityksen tai huutelua jos erehtyy jotain juoppoa katsomaan muka-pahasti.

Jos asuisit itsekin täällä niin tietäisit miksei hymyilytä. Räyhäävät nistit, juopot, muut epäkohteliaat ihmiset, asumisen kalleus, jatkuva kiire. No on täällä onneksi hyviäkin puolia mutta niin.

Ehkä ovatkin kylmempiä, mutta omasta mielestäni Helsingissä törmää helpommin oikeasti mielenkiintoisiin tyyppeihin. Olen kotoisin Lappeenrannasta, ja vaikka siellä ihmiset ovatkin rentoja, Helsingistä löytää helpommin kiinnostavia tyyppejä, joiden kanssa voi käydä oikeasti mielenkiintoista keskustelua.