Olen kaunis ja pidetty nainen, mutta kotona äärettömän pahantuulinen

Vierailija kirjoitti:

Tarkistuta hormonit!

Mitenkäs ne tarkistetaan?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heippa.

Kuulostaa hieman tutulta. Ole paljon ihmisten kanssa töissä ja myötätuntoa on annettava joka päivä töissä niin paljon että kotona en vaan jaksa sitä kaaosta. Energia ei vaan riitä kotiin. Niin kuin joku kirjoitti jo aikaisemmin vanhemmistaan niin luulen att iso syy on se että kannan kotonakin isomman taakan kaikesta. Mies pitää aina käskyttää tekemään kotiaskareita ja sitten tuntuu siltä että minä olen se nalkuttaja...

Mies tekee mutta pitää aina olla delegoimassa ja pyytämässä. Lapset huutaa huomiota pitkän päivän päätteeksi ja lasten harrastukset vie voimaa...

Nyt tähän päälle vielä 3 viikkoa sitten tapahtuva vesivahinko kotona ja luulis että mies sais sen suhteen jotain aikaa...mutta ei...minun on soitettava kaikki vakutusasiat ja remppamiehet paikalle. Nyt täällä surisee jokin hel..tin kuivauslaite ja tuntuu että elään lentokoneessa kotona. Mies sitä mieltä että kakki kotona on ihan hyvin mutta itse en koe että saan sitä mielihyvää mitä olisin arvostanut kun töitä paiskin kovaa joka päivä. Koko päivä on yhtä työtä. Olen väsynyt ja luulempa että sinäkin olet. Kerään voimia pyytää apua ja kannustan sinua myös näin tekemään. Sekä psyykkiseen että kotiin ❤

Miehesi voi myös sanoa että kaikki on hyvin, vaikka todellisuudessa ei ole. Toisaalta miehet ovat yleensä vähempään tyytyväisiä, mitä tulee kotitöihin. Tai sitten miehesi on laiska tai vain sellainen kausi. Minä olen ollut samanlainen saamaton mies joskus kauan kauan sitten. Onko teillä yhteisiä harrastuksia tai jotain kodin ulkopuoleista toimintaa, missä toimitte yhdessä, ja mistä molemmat pitää. Keskustelkaa ja koittakaa löytää tuollainen niin moni asia helpottuu. Ehkä. Samainen eronnut mies ☺

Meillä ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa tehdä mitään yhdessä. Ja kun jotain ehdottaa niin häntä ei kiinnosta. Jotenkin luulin että tämä remppa vaan olisi ollut enemmän hänen heiniä kun muutenkin hoidan kaiken. Mieheni tietää että en viihdy kaaoksessa kotona mutta siltä tuntuu että hän ei panosta siihen. Mieheni on minusta laiska ja hemmoteltu. Minä taas olen paiskinut töitä koko elämäni ja en koe että on liian paljon vaadittu että kotona olisi hyvä olla kovan työpäivän jälkeen. Olen hoitoalalla ja myös sukulaiset kokevat että voivat aina minulta kysyä neuvoja ja aina ne neuvot näköjään ei ole sitä mitä haluavat kuulla ( niin kuin tänään kun isäni kysyi minulta neuvoja hänen dementia sairastavan sairaan äitinsä hoidossa, ehdotin ehdottomasti päivystystä mutta sain haukut neuvoistani) . Jotenkin vaan tuntuu että antaa koko ajan kaikkensa ja mielyttää kaikkia mutta ei vaam riitä 😢

Sinä koet että kotona on hyvä olla kun on siistiä ja miehesi kokee että kotona on hyvä olla kun saa rentoutua. Aika yleinen pulma. Nämä asiat kannattaa selvittää viimeistään ennen lapsia. En tarkoita että kumpikaan on väärässä tai oikeassa. Miehen näkökulmasta hän tekee vain pakollisen, koska ei ymmärrä että kaiken pitää olla niin kuin sinun mielestä pitää. Hän tekee vain pakollisen ja sekään eo tunnu hyvältä koska sinä hengität niskaan. Se voi olla myös syy että miehesi ei halua tehdä kanssasi mitään, koska hän olettaa että sinä loppupeleissä sinä päätät. Niinpä hän välttelee riitoja ja on rauhaksiin. Sinä taas kärsit siitä kun joudut komentamaan miestäsi tekemään pikkujuttuja ja loput saatkin tehdä itse? Lopulta kumpikaan ei halua enää nähdä eikä kuulla toista ja tulee ero. En tiedä mikä auttaa, mutta luulen että miehesi on tämän asian kanssa hukassa ja ahdistuu. Jos hän jollain tavalla tuntisi itsensä tärkeäksi, eikä käskytettäväksi, niin ehkä hän kunnioittaisi myös sinun tarpeita. Syyttely ei auta ketään. Koskaan, eikä missään.

Oletko suorittaja? Teetkö hiki hatussa kotona hommia, että koti näyttää täydelliseltä? Osaatko ottaa rennosti? Miksi lapset kiukuttelee? Teettekö perheenä mitään kivaa?