Missä ja milloin te perheelliset lukutoukat luette (tai lukutoukkapuolisonne lukevat)
Kommentit (46)
Äänikirjoja kuluu täällä kanssa vaikka pyykkiä ripustaessa tai ruokaa laittaessa. Mutta useammin luen kyllä paperikirjoja. Meillä on olohuoneessa perinteisen sohvan asemesta matala sohvapöytä ja isoja tyynyjä lattialla, päivittäiseen rutiiniin kuuluu että mies laittaa teetä perinteisin "seremonioin", siemaillaan teetä, poltellaan vesipiippua ja köllitään tyynyillä toistemme kainalossa ja joko luetaan omia kirjoja tai sitten luetaan toiselle ääneen kirjaa, joka on "meidän" kirja. Telkkaria meillä ei edes ole, heivattiin se vintille kun tajuttiin jossain vaiheessa että se ei ole ollut kuukausiin kertaakaan auki.
Luemme koko perhe omissa sängyissämme ennen nukahtamista. Älypuhelimet pannaan pois viimeistään 21.30 ja sen jälkeen kirja käteen.
Itse luen myös iltaisin sohvalla. Emme katso juuri lainkaan telkkaria joten se sama aika käytetään lukemiseen minkä moni katselee ohjelmia.
Luen joskus kirjan päivässä, joskus vain muutaman kymmenen sivua.
Vierailija kirjoitti:
Yöllä. Työmatkalla junassa, bussissa, viikonloppuisin. Yleensä silloin kun muut ihmiset katsovat telkkaria ovat netissä jne...
No kylläpä nyt olet _parempi ihminen_ kuin "me muut"
Vessassa, lyhyt luku kerrallaan! Kun imetin, imettäessä (jos lapsi oli jo sulkenut silmänsä). Vähän liikaa myös esim. ruokapöydässä...
Lukutoukkaisuuteni on kärsinyt ruuhkavuosien aikana kovasti.
Sängyssä ennen nukkumaanmenoa lähinnä.
Romaanien lukeminen on tyssännyt melkein kokonaan.
Yritän vähitellen elvyttää.
Runoja luin illalla ja aamulla.
Luku kerrallaa romaanin lukeminen sopii minulle huonosti.
Eivät lähde tapahtumat elämään silmissä ja jos on paljon sivujuonia ja henkilöitä, ehtivät unohtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöllä. Työmatkalla junassa, bussissa, viikonloppuisin. Yleensä silloin kun muut ihmiset katsovat telkkaria ovat netissä jne...
No kylläpä nyt olet _parempi ihminen_ kuin "me muut"
Aika moni valittaa, kun ei ehdi mitään (vaikka lukea, liikkua ym.), mutta seuraavaksi alkaa selittää jotain Maajussille morsian juttua. Se on uskomaton määrä aikaa, mikä vapautuu kun luopuu television katselusta. Näin ainakin itse huomasin, vaikka en mielestäni edes niin kovin paljon katsonut televisiota. Edelleen voin katsoa jonkun satunnaisen leffan tai vaikka jonkun kehutun sarjan (käytännössä jostain suoratoistosta), mutta se rutiininomainen television edessä makaaminen on historiaa.
Miksi äänikirjojen kuuntelu ajatellaan jotenkin huonommaksi kuin lukeminen? "Lukeeko" sokea jotenkin huonommin kuin ne ketkä pystyvät lukemaan silmien avulla?
Vierailija kirjoitti:
Miksi äänikirjojen kuuntelu ajatellaan jotenkin huonommaksi kuin lukeminen? "Lukeeko" sokea jotenkin huonommin kuin ne ketkä pystyvät lukemaan silmien avulla?
Ei se huonommuus tuossa tarkoita moraalista huonommuutta. Vaan sitä, että kun on itse tottunut lukemaan, ei pääse ihan samalla tavalla kirjaan sisälle kuuntelemalla. Varsinkaan, jos samalla laittaa ruokaa tai pyykkää.
Ja toisekdeen jotkut lukijat ovat parempia kuin toiset. Välillä on äänikirja jäänyt kesken, kun lukija lukee sen "väärin. Liian nopeaan tai hitaasti, väärin äänenpainoin, liian värittömästi jne. Jne. Omassa päässä kuultu ääni on aina täydellinen, koska se vastaa täydellisesti omaa mielikuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi äänikirjojen kuuntelu ajatellaan jotenkin huonommaksi kuin lukeminen? "Lukeeko" sokea jotenkin huonommin kuin ne ketkä pystyvät lukemaan silmien avulla?
Ne luetaan aina niin hitaasti. Tai tietenkin puhuttu kieli on hitaampaa kuin luettu kieli, ainakin minulla. Tuntuu että aikaa menee hukkaan, kun tarina ei etene.
Kuuntelen Bookbeatista äänikirjoja työmatkalla, lenkillä, kotitöitä tehdessä, tallihommissa ja illalla sängyssä kuulokkeilla ennen nukahtamista. Lukunopeutta voi säätää, joten kuuntelen suomenkieliset kirjat 1,25 kertaisella nopeudella. Engalnninkieliset normalinopeudella ja ruotsinkieliset hidastettuna (ja silti tekee tiukkaa välillä). Aloitin käytön vuodenvaihteessa ja nyt on mennyt melkein 70 kirjaa.
Luen joka ilta sängyssä puoli tuntia tai tunnin ennen nukkumaanmenoa. Lapset ovat jo siinä vaiheessa siis unessa.
Töiden jälkeen kirjastohuoneen sohvalla, jossa saatan ottaa myös päiväunet. Matkoilla junassa tai lentokoneessa. Illalla omassa sängyssä.
Mahdollisuuksia lukea on edelleen. Pitää vain hyväksyä, ettei enää yhtäjaksoisesti pysty lukemaan tuntikausia, kuten ennen.
Olen tosi rasittava: luen ruokaa laittaessa, ruokaa tehdessä ja jopa löylyssä maaten.
Sen lisäksi luen yöt pitkälle aamuyöhön. Ja kaikki vapaa-ajat.
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi rasittava: luen ruokaa laittaessa, ruokaa tehdessä ja jopa löylyssä maaten.
Sen lisäksi luen yöt pitkälle aamuyöhön. Ja kaikki vapaa-ajat.
*ruokaa syödessä
Vaimo lukee joka paikassa. Nukkumaan menessä, päivällä ja aamulla. Sängyssä, sohvalla, autossa ja terassilla. 3-7 kirjaa viikossa. Itse en lue juuri lainkaan.
Silloin kun te älylaiteuskovaiset räpläätte puhelintanne tai tablettianne.
Luen lapsen nukahdettua, jos muilta hommilta ehdin. Usein en ehdi, koska sitten kun saa kaiken tehtyä, alkaa uni painaa. Lapsen syntymävuonna sain luettua yhden kirjan. Nyt lapsi on kolme, tähän mennessä olen tänä vuonna lukenut kaksi kirjaa. Ennen luin kymmeniä, jos en satoja kirjoja vuodessa.
Lapselle luetut kirjat tietysti asia erikseen. Luemme 2-4 kertaa päivän aikana. Yleensä noin 4 kuvakirjaa/päivä. Nyt on alettu lukea myös lyhyitä saturomaaneja.
Istun junassa 1h20min päivittäin eli työmatkalla tulee luettua ja illalla ennen nukahtamista. Lomilla sitten enemmän yhdeltä istumalta kirja kannesta kanteen.
Bussissa työmatkalla (matka kestää melkein tunnin suuntaansa), lasten mentyä nukkumaan ja lasten ollessa kavereiden luona tai tehdessä jotain muuta. Toki silloin kun lapset olivat taaperoita niin aikaa lukemiseen oli kovin vähän....