Missä ja milloin te perheelliset lukutoukat luette (tai lukutoukkapuolisonne lukevat)
Kommentit (46)
Päivällä kotona, kun mies on töissä ja mukulat koulussa. Illalla ennen nukkumaanmenoa.
Joka ilta ruoan jälkeen koko perhe lukee olkkarissa.
Olen perhepäivähoitaja ja luen hoitolasten päiväuniaikaan, jos ei ole mitään muuta tekemistä, esim. vasujen kirjoittamista. Lukiessa pysyn hyvin hereillä.
Lapset ovat molemmat varhaisteinejä niin luen heille ääneen. Luin toki heidän ollessaan pienempiäkin, mutta en omaan makuun sopivia kirjoja. Tällä kertaa luen lapsille ja itselleni Agatha Christien dekkaria. Eli vastaus itse kysymykseen: iltapäivällä/illalla, kun läksyt on tehty.
Joitain kirjoja tuli lomalla nautittua yhdeltä istumalta ihan itsekseenkin rannalla ja takapihalla.
Yöllä. Työmatkalla junassa, bussissa, viikonloppuisin. Yleensä silloin kun muut ihmiset katsovat telkkaria ovat netissä jne...
Vierailija kirjoitti:
Olen perhepäivähoitaja ja luen hoitolasten päiväuniaikaan, jos ei ole mitään muuta tekemistä, esim. vasujen kirjoittamista. Lukiessa pysyn hyvin hereillä.
Mitä ihmettä?!
Olet poikkeusyksilö.
Joka ilta on luettava vähintään 15 min, tosin jos on hyvä kirja, saattaa äkkiä vilahtaa tunti ja sitten väsyttää aamulla. Muuten arjessa ei ihan hirvittävästi ehdi lukea. Lomalla on suuri nautinto kun voi lukea koko kirjan kerralla. Tänä kesänä luin monta kirjaa riippumatossa. Seuraavan kerran lukumaratonia on tiedossa jouluna.
Luen aina ja joka välissä. Aamupalalla, töissä kahvi- ja lounastauolla, työmatkalla, kotona on monta kirjaa kesken ja luen aina pätkän kun on vähänkään aikaa. Illalla saatan lukea pari kolmekin tuntia. Mies lukee myös paljon, ja lapsetkin tykkää lukemisesta. Lapset on jo teinejä, joten ei niiden hoitamiseen aikaa kulu.
Äänikirjat ovat korvanneet lukemisen. Niitä kuuntelen kotitöiden ohessa. Lapsi viihtyy hyvin omissa leikeissään.
Illalla kun lapset nukkuu ja aamukahvia juodessa. Syötän ensin lapset ja pistän touhuu jtn omiaan hetkeksi ja otan kirjan ja kaffekupin käteen. Tosin istun siinä sen max 10 min ja sit alan päivähommiin.
Olen lopettanut television katselun täysin, joten illalla lapsen mentyä nukkumaan ehtii usein lukea jopa tunninkin. Lisäksi sitten vaikka aamupalalla, bussissa, aina kun joku sopiva hetki... Tulipa yksi aamu luettua puuroakin keittäessä, kun oli niin jännä kohta :). Olen myös löytänyt äänikirjat (juu, ei ole sama asia kuin lukeminen, mutta kompromisseja on tehtävä), joten voin vaikka yhdistää liikunnan ja lukemisen.
Vierailija kirjoitti:
Joka ilta ruoan jälkeen koko perhe lukee olkkarissa.
Hienoa! Jesssss! Tähän on pyritty vuosikymmeniä ja nyt edes yksi perhe tekee niin! Tv Ope
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat molemmat varhaisteinejä niin luen heille ääneen. Luin toki heidän ollessaan pienempiäkin, mutta en omaan makuun sopivia kirjoja. Tällä kertaa luen lapsille ja itselleni Agatha Christien dekkaria. Eli vastaus itse kysymykseen: iltapäivällä/illalla, kun läksyt on tehty.
Joitain kirjoja tuli lomalla nautittua yhdeltä istumalta ihan itsekseenkin rannalla ja takapihalla.
Aivan upeata! Lapselle lukemista ei saa lopettaa koskaan. Myös aikuiselle voi lukea ääneen. Minä luen automatkalla kuskille ääneen kirjaa ja sitten keskustelemme siitä. Tuo, että teillä on yhteinen lukuhetki perheen kesken on todella kallisarvoinen asia, siitä jää ainutkertaisia muistoja ja se rikastuttaa kieltä ja mielikuvitusta ja empatiakykyä. Hienoa!
Bussissa mennen tullen, ja illalla kun lapset on menneet nukkumaan. Mies osaa paremmin keskittyä lukemaan vaikka parivuotias leikkii vieressä. Minä en ole moista ikinä oppinut, harmi kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Olen lopettanut television katselun täysin, joten illalla lapsen mentyä nukkumaan ehtii usein lukea jopa tunninkin. Lisäksi sitten vaikka aamupalalla, bussissa, aina kun joku sopiva hetki... Tulipa yksi aamu luettua puuroakin keittäessä, kun oli niin jännä kohta :). Olen myös löytänyt äänikirjat (juu, ei ole sama asia kuin lukeminen, mutta kompromisseja on tehtävä), joten voin vaikka yhdistää liikunnan ja lukemisen.
Äänikirja mahdollistaa semmoisenkin kirjan "lukemisen", jota ei muutoin lukisi. Äänikirja myös vapauttaa sekä silmät että kädet tekemään jotain tylsää työtä.
Bussissa matkalla töihin ja illalla sängyssä. Työttömänä kotiäitinä ollessani säilytin yhtä kirjaa vessan kaapissa ja luin pari sivua silloin, kun oli pakko saada hetken hengähdystauko siitä, että kuusi kättä roikkuu helmassa tai tappelee keskenään. Lapset oppi jo pieninä, että vessaan äiti menee yksin ja siihen oveen ei koputella ellei ole oikeasti joku hätänä, niin saattoi vaan sanoa, että äiti käy nyt vessassa.
Kylvyssä pari kertaa viikossa ja joka ilta nukkumaan mennessä.