Miksi sosoaalisten tilanteiden jälkeen alkaa noin 3-4 tunnin kulutta väsymys ja hirveä yksinäisyyden tunne?
Ensin sosoaalosessa tilanteessa tuntui kuin olison saanut aina vain yhä enemmän ja enemmän voimaa olla. Mutta nytten kun olen tilanteen jälkeen yksin, kaikki voimat on poissa ja tuntuu muutenkin horveän uuvuttavalta. Piti vielä illasta tiskata astiatkin, imuroida ja siivota kun tuntui siltä että voimaa olisi riittänyt hyvin ylikin, mutta en taidakkaan nyt jaksaa.
Kommentit (22)
Sama juttu. Yksinäisyys jotenkin korostuu kun kerta kerran jälkeen palaa sos.tilanteesta tyhjään kotiin yksin. Lohdutonta.
olet introvertti. se on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Yksinäisyys jotenkin korostuu kun kerta kerran jälkeen palaa sos.tilanteesta tyhjään kotiin yksin. Lohdutonta.
Juuri näin. Tiedän jo etukäteen, että kun tulen juhlista kotiin, masennus iskee. Monta kertaa alkaa itkettämään jo kotimatkalla ja saan nieleskellä kyyneleitä bussissa.
Vierailija kirjoitti:
olet introvertti. se on normaalia.
Luulin että introverteille nimenomaan sosiaaliset tilanteet ovat niitä kuluttavia ja yksinäisyys helpotus.
Minä itse koen aina sosiaaliset tilanteet järkyttävän hankalina paitsi perheen kanssa.
Tässä on tosin opittua. Nuorena ja lapsena olin hyvinkin sosiaalinen, mutta olen huomannut, etten miellytä toisia eivätkä he minua. Olisin sinut tilanteen kanssa, jos minun ei olisi pakko käydä töissä. Kukapa minut kuitenkaan elättäisi ellen itse. Pakko yrittää parhaansa ja näytellä jotakuinkin mukavahkoa henkilöä.
Samaostun jotenkin ap:seen. Haluaisin mieluusti jatkaa juhlissa, mutta juhlatkaan eivät kestä ikuisesti. Sosiaalisen tilanteen jälkeen iske lamaannus ja alakulo kun tajuan olevani taas yksin eikä ympärilläni ole enää muita ihmisiä joista saisin voimaa.
Vähän kuin ex-anoppi oli sitä mieltä että keikkalaulajien valitus väsymyksestä on ihan pelleilyä koska hän itse hoitajana vuodeosastolla joutuu valvomaa aamuun saakka.
Yritin joskus selittää että pelkästään yhden esitelmän pitäminen vie joistain ihmisestä voimat, tuollaisesta koko illan esillä olosta puhumattakaan mutta kuuroille korville kaikui.
Ja tosiaan on Ex-anppi 😂
3–4 tunnin kuluttua ruokailutilanteesta alkaa yleensä nälkä. Onko minussa jotain vikaa?
Haavoittuvuuskrapula tai introvertti luonne.
Voi olla monia syitä. Yksi yleinen on jos olet ihmistyyppi joka välittää (salaa) liikaa siitä, mitä muut ajattelevat sinusta. Se on uuvuttavaa, kun pitää olla varpaillaan.
Esim. itse en ole oikeasti oma itseni kuin ehkä neljän tuntemani läheisen ystävän/ihmisen kanssa. Muiden kanssa pitää vetää vähän roolia jos tapaa.
Introvertti. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat ja vievät kaikki voimat. Usein vie paljon aikaa, ennen kuin toipuu kokonaan sosiaalisten tilanteiden jälkeen ja jaksaa taas elääkin.
Erityisherkkä, introvertti, asperger
Minulle tarjottiin pitkään introverttiä luonnetta koska olin pitkiä aikoja yksin ja täysin omissa olpissani. Lopulta heräsin kuitenkin siihen että jotain oli pahasti vialla, yksinäisyys oli kuormittavaa ja voimiavievää. Se alkoi häiritä ja pahimmillaan vei ruokahalut ja yöunetkin. Lopulta selvisin että olenkin pohjimmiltani oikeasti ekstrovertti joka oli vasten tahtoaan ja täysin tietämättään uskoteltu luulemaan itseään inteovertiksi. Vaikka itse olen hyväksynyt tilanteen, on sen jälkeen jo kulunut useita vuosia ja minun on vieläkin vaikea saada ystäviäni ja sukulaisiani uskomaan siihen. Heidän mielestään olen yhä introvertti enkä voi muuttua ekstrovertiksi vain koska tahdon niin. Kuitenkin, tämä vääräluokitus on jättänyt pitkän ja parantunagtoman haavan elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olet introvertti. se on normaalia.
Luulin että introverteille nimenomaan sosiaaliset tilanteet ovat niitä kuluttavia ja yksinäisyys helpotus.
SIksi se väsymys sieltä tuleekin, pamahtamalla jopa! Kun se väsymys menee ohi, on se yksinäisyys taas ihan omaa normaalia. Olen introvertti, silti tykkään tavata ihmisiä, mutta aina sen jälkeen olen erittäin uupunut. Siksi en kovin usein poistu kotoa.
Mikähän minä sitten olen kun minulla tuntuu menevän päinvastoin? Sosiaaliseen tilanteeseen meneminen tuntuu työläältä, itse tilanne ok, mutta kotona yksin on energisoitunut olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olet introvertti. se on normaalia.
Luulin että introverteille nimenomaan sosiaaliset tilanteet ovat niitä kuluttavia ja yksinäisyys helpotus.
SIksi se väsymys sieltä tuleekin, pamahtamalla jopa! Kun se väsymys menee ohi, on se yksinäisyys taas ihan omaa normaalia. Olen introvertti, silti tykkään tavata ihmisiä, mutta aina sen jälkeen olen erittäin uupunut. Siksi en kovin usein poistu kotoa.
Minulla on kaksi kaveria, molemmat uupuvat sosiaalisten tilanteiden jälkeen. Toinen uupuu itse tilanteesta, toinen jupuu yksinomosta. Välillä on vaikeaa tunnistaa kumpi on kunpi, mutta lopulta sen huomaa kun introvertti on taas jalkeilla kun taas ekstrovertin uupumus vain syvenee ja pitkittyy. Silloin menen ja lohdutan ekstroverttiä jstävääni, kunnes hän taas pääsee jaloilleen. Aina en kuitenkaan boi olla hänen apunaan. Yksinäisyys ei ole vain introverttien ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän minä sitten olen kun minulla tuntuu menevän päinvastoin? Sosiaaliseen tilanteeseen meneminen tuntuu työläältä, itse tilanne ok, mutta kotona yksin on energisoitunut olo.
Av-mammojen harjoittaman käänteisen keittiöpsykologian perusteella olet kovanluokan ekstrovertti 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olet introvertti. se on normaalia.
Luulin että introverteille nimenomaan sosiaaliset tilanteet ovat niitä kuluttavia ja yksinäisyys helpotus.
Mulla introverttina tää sama. Yleensä yksinäisyyden tunne tulee siitä erilaisuuden tunteesta. Haluaisin olla niinkun muut, nauttia sosiaalisista tilanteista. Harmittaa väsymys ja erilaisuuden tunne. Nykyään tosin osaan suhtautua tähän jo paremmin.
1/5