Minusta ei tullut koskaan mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä minusta. Tosin en ole koskaan mitään suuria tavoitellutkaan. Olen aina halunnut olla kirjastovirkailija ja se olen. Kutsumusammatti, jolla nippa nappa elättää itsensä. Onneksi osasin sentään valita miehen oikein niin ei tarvitse elää kädestä suuhun.

Ootko ihan tyhmä? Tulihan sinusta jotain, kirjastovirkailija. Se on paljon se. Ja lisäksi kävi melkosen hyvä tuurikin, rikas mies. Joten suu tukkoon.

Eihän se ole nykyään mitään. Pienipalkkainen naisvaltaisen alan ammatti ja työ, ei lääkäri, juristi tai pörssihai. Elämä arvotetaan rahassa ja ihmisen arvo mitataan sen mukaan. Humanistit on helvetistä.

Ei minustakaan. Ei työtä, ei perhettä, ei ystäviä.

Minustakaan ei tullut mitään. Pitkälti syytän asiasta vanhempia ja koululaitosta. Vanhemmat eivät kertaakaan keskustelleet kanssani tulevaisuudestani ja koulujen opinto-ohjaus oli pelkkä vitsi. Eipä sitä tule teininä pohdittua, että mitä sitä tekisi isona, jos ei sitä kukaan aikuinen edes vaivaudu kysymään. Tai kertomaan, että se mitä teininä teet tai jätät tekemättä koulussa tulee vaikuttamaan koko loppuelämän.

Ei minustakaan. Mutta olen saanut hyvää seksiä ja tulen saamaan sitä vielä lisää.

M42

Mulle jäi tunnelma, että vanhemmat hoitivat velvollisuudentuntoisesti, mutta ilman rakkautta ja tunnetta. Siskolle tuli lahjakkuus, vanhemmat kyselee häneltä ja on kiinnostuneita. Mä jäin työkyvyttömyyseläkkeelle, mun isä ei koskaan kysynyt sanaakaan työstä eikä nyt henkisestä ja fyysisestä voinnista. Ei ole epäkohtelias, mutta olen vaan ilmaa, sama äidin kanssa. Usein vaikeaa jaksaa elää. Usein ihmetellyt, miksi edes hankkivat minut.

No mitä tai miksi olisi pitänyt tulla?

Musta tuli jotain. Osaan vaikka mitä. Olen laaja-alainen ihminen. Osaan ajatella ja hakea tietoa monipuolisesti. Vaikka millä kielillä. Taitelija kaupan päälle. Noh, toiset saa toiset ei.

Minusta tuli paras itseni versio ja tulee aina vaan parempi. I <3 myself. Me <3

Ei mustakaan ulkoisesti tullut. Työttömyyttä ja pätkäduuneja vain, ei koulutusta. Mutta väitän olevani keskivertoa iloisempi, onnellisempi ja enemmän läsnä lapsilleni. Toiset arvostaa ulkoista menestystä, toiset henkistä.

Vierailija kirjoitti:

Ei minustakaan ☺

Mut mul on pitsaa ja karkkii ja on vapaapäivä ja otin just nokoset. Enkä oo kuolemansairas. Et sekin plussa.

Hyvää lauantaita kaikille mussukoille.

Samoin sulle, pupuliini. ;-)

EI minustakaan. Jos asioihin ois puututtu ajoissa, niin ois voinut jopa tulla jotain.

Ei kannata kadehtia Madonnaa. Se on myynyt sielunsa belsebuubille ja roikkuu epätoivoisesti nuoruudessa leikkauttamalla naamaansa vähän väliä. Ei ole kauaa kun se instassa vaikeroi yksinäisyyttään.