Lue keskustelun säännöt.
Onko muita jotka joutuu kiusallisiin tilanteisiin koska näyttää ikäistään nuoremmalta?
10.08.2018 |
Itse olen 22 ja usein luullaan siis paljon nuoremmaksi. Ihan siis alaikäiseksi. Monesti tinderissä miehet väittää, etten ole parikymppinen ja tekevät ilmoituksen profiilistani. Yhdellä työharjoittelupaikalla toinen samanikäinen harjoittelija ei voinut uskoa ikääni. Kysyi sitä ja kun vastasin, huusi että "22?!oikeastiko?oletko samanikäinen kuin minä?" Koen tämän todella kiusalliseksi. Olen nimittäin hyvin itsenäinen ja jo monta vuotta asunut yksin.
Kommentit (52)
Kyllä näen usein hämmästyneet katseet kun selviää että mulla on tietynikäinen lapsi, ihmisillä alkaa oikein raksuttaa päässä minkä ikäisenä olen mahtanut saada lapsen :) Ihan reippaasti yli 20 olin kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31 vuotias mökkinaapuri tililitti isälliseen sävyyn jotakin asiaa tyyliin: sitten kun sinä täytät kolmekymmentä niin ymmärrät että...
Olen 40 vuotias.
Joo. Työkaverit kommentoineet ikääni. Pahimmillaan haukuttu huijariksi. Ei oo kivaa. Olen tullut vähän araksi kertomaan ikääni.
Pari kertaa yhden mun harrastuksen parissa mua on pyytänyt treffeille aika paljon mua nuorempi mies. Poikasia mun näkökulmasta. Olen sitten kiittänyt nätisti päivän piristyksestä ja kieltäytynyt vedoten lastenhoidollisiin syihin - nuorukaisten ilme on ollut näkemisen arvoinen. Eivät ole koskaan palanneet asiaan :)
33-vuotiaana minulta kysyttiin papereita kun olin ostamassa marketista olutta. Sittemmin erittäin runsas oluen juominen on ilmeisesti tehnyt tehtävänsä eikä kyselyitä enää ole tullut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, olen 47v ja näytän nuorelta. Ongelma on lähinnä siinä, että olen duunissani pätevä johtaja, mutta ulkomuotoni ja olemukseni saavat minut näyttämään mukavalta nuorehkolta naiselta kivenkovan vuosikymmenten kokoemuksen omaavan ammattilaisen sijaan. Uskottavuuskysymys siis. :)
Haluaisin mielummin duunissa antaa heti sen "kova, kokenut tyyppi korkeassa asemassa" mielikuvan :D Mutta yksityiselämässä tykkään mielummin olla liian nuorekas kuin liian vanhan oloinen.
Tasapainottelua :)
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa yhden mun harrastuksen parissa mua on pyytänyt treffeille aika paljon mua nuorempi mies. Poikasia mun näkökulmasta. Olen sitten kiittänyt nätisti päivän piristyksestä ja kieltäytynyt vedoten lastenhoidollisiin syihin - nuorukaisten ilme on ollut näkemisen arvoinen. Eivät ole koskaan palanneet asiaan :)
Mukavasti tehty! Kaikilla ei riitä kanssaihmisten kunnioitus näin mukavaan toimintaan tilanteessa jossa toinen on laittanut itseään peliin.
T. 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tää kieltämättä noloa. Varsinkin töissä nykyään alkanut ärsyttää, kun pätevyyttä epäillään. Eikä tilannetta helpota, että viihdyn hyvin esim.pinkissä värissä ja se tekee entistä nuoremman näköiseksi.. Ehkä oman tyylin muuttaminen voisi vähän auttaa.
Ap
Olin 49v kun 12 vuotta nuorempi mies ihastui minuun. Mutta sitten kuuli ikäni. Niin ei sitten oikeastaan ollutkaan yhtään ihastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin että tässä puhuttaisiin paljon vanhemmista. No ei mulla paha, olen 35+ ja joudun aina ottamaan viralliset paperit jos haluan ostaa alkoholipitoisia virvokkeita.
Vierailija kirjoitti:
31 vuotias mökkinaapuri tililitti isälliseen sävyyn jotakin asiaa tyyliin: sitten kun sinä täytät kolmekymmentä niin ymmärrät että...
Olen 40 vuotias.
Kai sä sanoit ikäsi naapurille? Voin kuvitella hänen ilmeensä:D
Kurjaa sun ja muiden kannalta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kun näytän, kuulemma, ikäisiäni nuoremmalta eli voisin olla oma lapseni. Monet utelee ikääni kun vaikutan kypsältä ja järkevältä.
Mä jouduin kerran kiusalliseen tilanteeseen alkaessani hieroa tuttavuutta tällaiseen mieheen. En tiennyt ikäänsä, mutta näytti kaksvitoselta. Sitten hänen koulutustaustansa alkoi tulla ilmi. Tiesin ennestään, että hänellä on yhden alan tohtorintutkinto, ja ajattelin, ettei se nyt ihan mahdotonta ole, sillä eräs ystävänikin suoritti opinnot 3 vuodessa ja siitä suoraan jatkoi tohtoriksi.
Sitten keskustellessa tuli ilmi, että hänellä on myös toisen alan maisterintutkinto. Kysyin jotakin "jaa sinä olet sitten oikein opiskellut?" ja hän vastasi, että juu, on suorittanut noin 50 op kokonaisuuksia lisäksi myös 4 muussa oppiaineessa "vuosien varrella" (????)
Mies oli 36. Minä 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 25 ja käytännössä kaikki olettavat minun olevan maksimissaan 18. Tämä aiheuttaa ongelmia työelämässä, sillä opiskelen lastentarhanopettajaksi ja teen opintojen ohessa sijaisuuksia. Töissä ammattitaitooni suhtaudutaan usein epäillen ja se ärsyttää. Usein nämä epäilijät ovat keski-ikäisiä, mutta joskus jopa omanikäisiäni tai minua nuorempia! Kun kerron ikäni, sitä ei meinata uskoa. Huomaan myös, kuinka joitakin vanhempia huolettaa jättää lapsensa "nuoren tytön vastuulle" jos olen esimerkiksi aamuvuorossa ensimmäisenä talossa vastaanottamassa lapsia. Jotkut vanhemmat ovat kyselleet, saavatko he varmasti jättää lapset vastuulleni, ja jonkun lapsen isä jopa kysyi kerran, olenko tet-harjoittelija!
Innolla valmistumista odotellen siis. Vanhemmat miettivät, että mikä homma tämä on, kun tet-harjoittelijan näköinen tyttö väittää olevansa lastentarhanopettaja.
Vierailija kirjoitti:
On tää kieltämättä noloa. Varsinkin töissä nykyään alkanut ärsyttää, kun pätevyyttä epäillään. Eikä tilannetta helpota, että viihdyn hyvin esim.pinkissä värissä ja se tekee entistä nuoremman näköiseksi.. Ehkä oman tyylin muuttaminen voisi vähän auttaa.
Ap
Joo, tyylin muuttaminen auttaa jonkin verran, mutta olemusta ei voi kätkeä kokonaan. Jos olet nuori tai nuorekkaan näköinen tilanteessa jossa ikä olisi etu, ei asialle oikein voi mitään ennen syvempää tuntemista vastapuolen kanssa. Ensivaikutelma ja seuraavatkin vaikutelmat ovat tärkeitä.
Minusta ei olisi oikein kätkeä persoonallisuuttaan, jos se vaikuttaa nuorekkuuden kuvaan negatiivisesti- on tärkeä olla oma itsensä. Ulkomuotoa on helpompi muokata ja opetella tietynlaista käytöstä, mutta loppujenlopuksi me kaikki annamme jonkinlaisen vaikutelman iästä kokonaisuudellamme. Joskus se on positiivinen asia, joskus ei.
Älä muuten mene siihen ansaan että pukeudut Miss Lemoniksi nutturoineen ja kynähameineen.
Terveisin seiska, se 47v :)
Vierailija kirjoitti:
Olin 49v kun 12 vuotta nuorempi mies ihastui minuun. Mutta sitten kuuli ikäni. Niin ei sitten oikeastaan ollutkaan yhtään ihastunut.
Etkä edes sanonut mitään tyypillistä "menes poikanen kotiisi" tai vastaavaa kuumaa ja kiinnostusta kasvattavaa kuten vanhemmat naiset yleensä?
Ap, sulle tuo voi olla kiusallista, mutta kun olet hiukkasen vanhempi niin voit vain olla kiitollinen tuollaisista tilanteista. Itse olen 35-vuotias ja viime kuukausien aikana olen ollut tosi otettu kun
-minulta kysyttiin papereita
-taxikuski kysyi et oliko tuo faijasi kun olimme heittaneet minua 8-vuotta nuoremman miespuolisen kaverini kotiin
-21 vuotias poika koitti baarissa pokata
Jep. Useamman kerran minulle on alettu kertoa millaista on, kun lapsi tulee teini-ikään. Ihan kiva kuulla, kun omat lapset on kuitenkin 15 ja 13.
Olen saanut lapset todella nuorena, olen nyt 32v, mutta näytän huomattavasti nuoremmalta. Monet hämmästelevät miten olen edes ehtinyt tehdä 2 lasta, saati että he ovat jo noin isoja.
Mieti mistä saisin uudet henkkarit sellaisella s-vuodella, että syntymäaika vastaa naamaani.
Samanlaista ollut. Ne tilanteet tulee vastaan kaikkialla. Tosi inhottavaa.