Miksi miesopettajat opettavat poikien liikuntaa ja naisopettajat tyttöjä?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin se että koululaiset kokevat luontevammaksi näin.
Höpö höpö! Koululaiset oppivat pitämään asiaa luontevana vain jos tarjolla ei ole mitään muuta käytäntöä. Itse olen aina ollut liikuntatunneilla sekaryhmässä, ja opettajakin oli lähes aina mies. En koskaan nähnyt asiassa mitään epäluontevaa. Vasta joskus aikuisena kuulin, että monissa kouluissa on käytäntö, jossa sukupuolille on erilliset liikuntatunnit ja samaa sukupuolta oleva opettaja. En ole koskaan tajunnut sukupuolierottelua liikuntatunneilla.
Yksi näkökohta tähän eriytettyyn liikuntaan on se, että monesti pojat ovat fyysisesti vahvempia ja esim pelaaminen käy rajummaksi, joka varsinkin sille epäurheilulliselle porukalla käy liian rankaksi. Liikunnan pitäisi kumminkin olla innostavaa ja kannustavaa kaikille. Monesti myös ne kiinnostuksen kohteet liikunnan suhteen on erilaisia tytöillä ja pojilla. Tytöt esim pitävät joogasta, nykytanssista ja voimistelusta enemmän kuin pallopeleistä ja voimailusta. Toki poikkeuksia löytyy puolin ja toisin esim. Oma tuttäreni pelaa jääkiekko myös poikajoukkueessa.
Entäpä "epäurheilulliset" (sun sanavalinta) pojat? Hehän kärsivät kaikkein eniten tuosta kuvailemastasi tilanteesta?
Omat (sinänsä liikunnalliset) poikani jäisivät aivan taatusti jalkoihin, jos joutuisivat pelaamaan pallopelejä villin lännen säännöillä.
Hollantilainen ystäväni nauroi tikahtuakseen, kun kerroin että Suomessa tytöt ja pojat olivat kouluaikoinani eri liikuntaryhmissä. Kuulosti kuulemma aivan keskiaikaiselta.
Ja hän on muuten katolinen.
Äijä keskittyisi vain perseiden vahtaukseen, ahistaisi ja raiskailisi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli viidennellä ja kuudennella miesopettaja liikunnassa. Oltiin tytöt ja pojat sekaisin.
Paljon hauskempaa kuin naisopettajien vaihtoaskel-hyppy tamburiinin tahdissa!
Talvisin hiihdettiin ja tehtiin hiitoretkiä, luisteltiin. Jos oltiin sisällä niin temppuratoja voimistelusalissa ja muuta kivaa. Mitään häirintää ei ollut ollut mistään suunnasta, ei opettajalta tai pojilta. Sen enempää kuin tytötkään häirinneet poikia. Kaikki oltiin samaa porukkaa.
Liikunta oli mielekästä eikä kukaan yrittänyt lintsata. En todellakaan ymmärrä tätä nykyaikaa kun kaikki asiat seksualisoidaan. Ensimmäisenä on mielessä pelkkä tirkistely ja seksi. Oli sitten kyse vaikka niin perus luonnollisesta tapahtumasta kuin lapsen imetys! Mitä ihmisten aivoille on tapahtunut?
Kirjoitit juuri sellaisesta liikunnasta, jota minä olen opettanut koulussa vuosikymmeniä eri mieskollegojen kanssa.
Ja lapset ovat erittäin avoimia ja avarakatseisia. Me aikuiset istutamme heihin ennakkoluuloja ja ahdistusta omalla toiminnallamme.
Vierailija kirjoitti:
Äijä keskittyisi vain perseiden vahtaukseen, ahistaisi ja raiskailisi.
Opettaisi vain haaranapsausta ;-)
Näin se juuri toimii nykyään, toiminut jo vuosikymmeniä. Täällä taas kaiken alan asiantuntijat pauhaa, joilla on tietotaito omasta ja lapsen koulusta.
Olin opettajana jo mainitsemallasi 1980-luvulla ja meillä miesopen kanssa liikuntatunnit yhtaikaa. Pidettiin paljon 5-6lk. kanssa ns. sekaryhmissä kaikki pallopelit ja telinevoimistelut. Oppilaat tykkäsivät.
Liikunnassa on mitä mainioin tapa tutustua ja olla yhdessä, vähän töniä ja ottaa kontaktia toiseen sukupuoleen luonnollisesti. Siinä oppii hyväksymään kehittyvän kroppansa paremmin, kun on liikuntavaatteissa ryhmässä.
Oppilaat oppivat hyväksymään toisiaan eri näkökulmasta, kun huomataankin, että luokan nössö hikipinko onkin tosi sisukas säbän pelaaja.
Ja jos opet ovat taitavia ryhmäjaossa, saadaan liikunnalla ryhmäytymisessä ja kiusaamisen ehkäisemisessä ihmeitä aikaan.
Tuo kuukautisten mystiikka ja häpeä on ihmeellistä. Luulenpa, että miesopettajat ovat niistä hyvinkin tietoisia samoin valmentajat. Vai eikö ne miehet tiedä vaimonsa tai omien lastensa kuukautisista mitään? Kyllä minun perheessäni on pojatkin oppineet, että äidillä ja siskolla on menstruaatio, haloo!