Tukahdutetut tunteet

Asia ei vaikuta herättävän keskustelua. Jatkan siis itse. Etsin hieman internetistä ja päädyin omaan lopputulokseen: tunteet on parasta kohdata sellaisenaan ja juuri silloin kun ne tulevat.

Koin juuri hiljattain pakahduttavan ahdistuksen aallon, ja sen sijaan että olisin syöksynyt oheistoimintaan, päätin kohdata sen ja kokea sen täysin. Kun makasin sängyllä, tuntui kuin minua olisi puukotettu miljoonalla puukolla jokaiseen ihohuokoseeni. Tunne oli sietämätön, mutta annoin sille lisää tilaa, otin sen läsnäolon huomioon täydellisesti.

Tunne nostatti negatiivisia muistoja ja sillä oli valtava energia. Se tuntui olkapäissä ja hartioissa. Annoin sen olla ja tarkkailin tunnetta ja sen tuottamia mielikuvia, kaunaa ja vihaa, menneisyyden hahmojen tuskaa. Kuin koiran haukuntaa. Aikanaan noin 10min päästä tunne alkoi laantumaan itsestään.

Tämä toimintatapa jättää kevyemmän olon jos vertaisi sitä siihen että peittäisi sen oheistoiminnalla tai yrittäisi kuvitella että tunnetta ei olisi.

-ap

...ja tuli vielä mieleen että on toiminnaltaan parempi ja halvempi kuin se 6- tai 12-pack kaljaa jonka normaalisti vielä muutama vuosi sitten olisin ”kietaissut vitutukseen”.

-ap

Hienosti kuvailit ja käsittelit ahdistustunteen. Minullekin nousee välillä tukahdettuja tunteita pinnalle ja ne roikkuvat mielessä aikansa takiaisina. Se tuntuu hirveän ahdistavalta, ei sille voi mitään.

6pack antaa hetken loman, ei paha.

Toi on mindfullnessia parhaimmillaan. Ollaan läsnä siinä hetkessä, hyväksytään tunteet ja tunnistetaan ne sen sijaan että yritettäisiin päästä niistä eroon. Maistellaan niitä ja hyväksytään se olotila, minkä ne tuo, tietäen, että se menee ohi.

Hienoa sinä! 

Hienoa! Luepas Susanna Purra - nimisen lääkärin kirja, kirjan nimi jo unohtui mutta nimellä löytyy. Siellä on juurikin tästä että tunteiden pitää antaa tulla oikein kunnolla vaikka sattuisikin.

Eipä niitä voinut mitenkään estää kun vyöryivät päälle kuin häkä kun törmäsin rakastamaani ihmiseen vuoden tauon jälkeen. Sain tietää että hänellä on uusi nainen ja jouduin hirveään tuskaan ja ahdistukseen. Nyt alkaa helpottaa, 2 kk siihen meni kun kärsin ja voin huonosti. Kai minä vieläkin rakastan häntä. Olin täynnä vihaa, raivoa ja kateutta uutta naista kohtaan. Mies oli johdattanut minua harhaan jan antanut ymmärtää että välittää minusta. Halusin tappaa hänet kun olin niin ahdistunut ja tuskissani. Mutta en voi mitään asialle, täytyy unohtaa ja elää omaa elämäänsä.

Up