Kuuluuko sh-opiskelijan muka tehdä harjoittelussa töitä näin?

Vierailija kirjoitti:

Huoks. Minäminäminäni asenteellako meet? Ota ite vastuu harjoittelusta, sulla on opettaja koululla, jolle voit mouruta, ellet ole saanut riittävästi huomiota. Työmaalla on esimies, jos ohjaajan kanssa ei synkkaa. Työmaat saati työntekijät eivät saa sentineuroa ohjaamisestasi, ja jos joka viikko on uusi riippakivi perässä, voi olla että juuri sinun kohdallesi osuu se hyvin turhautunut ohjaaja. Tämä koskee varmaan muitakin aloja kuin hoito-alaa.

Opiskelija ei ole yksikön keskipiste, vaan työtehtävät. Sairaalassa käsittääkseni potilas.

Toivottavasti en joudu ohjattavaksesi, eikä kukaan muukaan.

Vispis kirjoitti:

Niinpä niin. Itse olen siinä ohjaavassa osassa. Minkäänlaista korvausta en ole saanut siitä, että mukanani kulkee jatkuvasti kamalassa kiireessä ja paineessa joku kyselemässä. Päivät venyy ja omat menot jää menemättä, kun jäät tekemään esim. sellaisia konehommia vuoron jälkeen, joita et voi tehdä vuoron aikana, kun opiskelija keskeyttää ajatukset jatkuvasti puheellaan. Ymmärrän toki, että harjoittelut on tehtävä ja hyvä että opiskelijat ovat innostuneita ja kiinnostuneita alastaan, mutta olen jo ihan äärimmilleni venytetty työtaakkani alla, minulla ei ole aikaa eikö energiaa mihinkään ihmeelliseen opetustyöhön. Se on täysin korvauksetonta puuhaa ohjaajille ja niin, kyllä se wcssä avustaminenkin kuuluu hoitajan tehtäviin. Hyvä jos koet sen jo osaavasi niin hyvin, ettet siinä enää ohjausta tarvitse. Ehkä ohjaajasi on eri mieltä?

Jos opiskelijan harjoittelun tavoitteena on esimerkiksi lääkehoidon opetteleminen, niin 90% harjoitteluajasta vessa-avustajana ei todellakaan ole sitä oppimista.

Olen eri alalla, mutta tuli mieleeni pointti johon olen itse törmännyt. Esimiehet/yrittäjät ottavat mielellään ilmaista työvoimaa ja määräävät harjoittelijalle perehdyttäjän ja ohjaajan. Tämä ohjaajan pitäisi perehdyttää omalla työajallaan jolloin kaikki työt on tehtävä samalla kuten ennenkin. Usein tämä harjoittelija kuitenkin hidastaa ja sotkee työrutiinia ja lisää ohjaajan työtä. Meillä ei edes maksettu perehdyttäjälle mitään ekstraa niin ei oikein ollut motivaatiota siihen hommaan. Olen ollut sekä työntekijä että esimies ja tällaisen huomion tein useinkin. Olisin maksanut koulutusekstraa jos yqlempi taho olisi antanut.

Pahimmillaan harjoittelupaikat käyttävät opiskelijaa ilmaisena työvoimana ja opiskelijan huomauttaessa, ettei kuukauden vaipanvaihto ole harjoittelun tavoitteiden mukaista, otetaan yhteyttä kouluun, ehdotetaan harjoittelun hylkäämistä ja kerrotaan, että tällä on "asenneongelma" ja tämä on "sopeutumaton".

Vierailija kirjoitti:

Sähköasentajaksi opiskeleva nuorukainen teki harjoittelussa suurimman osan ajasta halkoja, leikkasi nurmikkoa, siivosi jne. Sähköasennuksiin liittyvää oli lähinnä, että piti hakea erilaisia tarvikkeita ja viedä työmaalle, missä ammattimiehet teki asennuksia.

Mitä olisi voinut tehdä? Kaikki pitää muutenkin tarkastaa erikseen ettei kiinteistö pala maantasalle. Ja pinta-asennukset näkyy asiakkaalle. Ei tulisi reklamaatiota kovin nopeasti.

Olen itsekin sh-opiskelija.

Minulla on onneksi käynyt hyvä tuuri ja olen aina löytänyt ihan mielettömän hyvän harkkapaikan ja ohjaajatkin aina sattuneet olemaan paikan parhaimmat tyypit! 👌

Minulle nimenomaan on aina sanottu, että en todellakaan ole "yksi työntekijöistä" vaan olen harjoittelija ja saan kaikessa rauhassa tutustua alaan ja olla mukana kaikessa missä vain haluan, oman fiiliksen mukaan.

Eli todellakaan AP ei pidä mennä niin kuin sinulla. Sinä olet harjoittelija, et työntekijä. Jos harkkapaikka ei pysty ohjaamaan sinua, niin he eivät ansaitse sinusta rahojakaan eikä se ole kenenkään etu, ei sinun eikä harkkapaikan. Eli itse jos olisin tuossa tilanteessa niin keskeyttäisin koko harkan.

Voin kertoa sulle AP, että hoitoalalla on ihan loistaviakin työyhteisöjä. Olen sen saanut nyt huomata moneen otteeseen! :)

Meillä on onneksi hyvät ohjaavat opettajat. Tulevat paikan päälle harkan loppupuolella ja tavoitteet ja niiden toteutuminen käydään läpi yhdessä harkkapaikan ohjaajan kanssa. Silloin aina varmistuu se, että kaikki tavoitteet saadaan täytettyä 😊

Itse olen viihtynyt harjoitteluissa. Mun puolesta koko koulu sais olla pelkkää harjoittelua. Siellä oppii tosi paljon ja ammatti-identiteetti kasvaa.

Perushoito on 1. Harkassa olennaista. Lopuissa harjoitteluissa tavoitteena EI OLE enää perushoito, vaan aivan muut asiat.

Jos harjoittelupaikka on kovin kiireinen, on harjoittelijan oltava itse aktiiviisempi oppimisensa suhteen, eikä ole se vessaan viejä kuukautta ja sitten valittaa.

Toisissa paikoissa ainakin meillä on välillä hyvin leppoisaa, välillä on kiire ja silloin tarvitaan oma aloitteellisuutta ja jos ei ole ensimmäisessä perushoidon harjoittelussa olettaa sitä sh-opiskelijalla olevan.

Näin lähihoitajana huomauttaisin, että potilaiden pyllynpesu ja suihkutus on kyllä osa potilaan seurantaa, joka taas liittyy suoraan lääkehoitoon. Pesutilanteessa näkee ihmisen ihon kunnon, mustelmat, petekiat, sieni-infektiot, liikerajoitukset, pakkoliikkeet jne.

Perushoitotilanteissa myös kommunikoidaan, jolloin mieliala ja kognitio tulee arvioitua.

Ne kaikki liittyy myös lääkehoitoon, sivuvaikutusten seurantaan ja potilaan arviointiin.

Jokainen sh opiskelija, joka tätä väheksyy, voi palata koulunpenkille oppimaan lisää ennen käytännön harjoittelua.

Vierailija kirjoitti:

Perushoito on 1. Harkassa olennaista. Lopuissa harjoitteluissa tavoitteena EI OLE enää perushoito, vaan aivan muut asiat.

Mikä ei tarkoita, että harjoittelija tekee vain "temppuja".

Vispis kirjoitti:

Niinpä niin. Itse olen siinä ohjaavassa osassa. Minkäänlaista korvausta en ole saanut siitä, että mukanani kulkee jatkuvasti kamalassa kiireessä ja paineessa joku kyselemässä. Päivät venyy ja omat menot jää menemättä, kun jäät tekemään esim. sellaisia konehommia vuoron jälkeen, joita et voi tehdä vuoron aikana, kun opiskelija keskeyttää ajatukset jatkuvasti puheellaan. Ymmärrän toki, että harjoittelut on tehtävä ja hyvä että opiskelijat ovat innostuneita ja kiinnostuneita alastaan, mutta olen jo ihan äärimmilleni venytetty työtaakkani alla, minulla ei ole aikaa eikö energiaa mihinkään ihmeelliseen opetustyöhön. Se on täysin korvauksetonta puuhaa ohjaajille ja niin, kyllä se wcssä avustaminenkin kuuluu hoitajan tehtäviin. Hyvä jos koet sen jo osaavasi niin hyvin, ettet siinä enää ohjausta tarvitse. Ehkä ohjaajasi on eri mieltä?

Kuuluuko harjoittelijan ohjaaminen työtehtäviisi vai eikö se kuulu?

Vierailija kirjoitti:

Näin lähihoitajana huomauttaisin, että potilaiden pyllynpesu ja suihkutus on kyllä osa potilaan seurantaa, joka taas liittyy suoraan lääkehoitoon. Pesutilanteessa näkee ihmisen ihon kunnon, mustelmat, petekiat, sieni-infektiot, liikerajoitukset, pakkoliikkeet jne.

Perushoitotilanteissa myös kommunikoidaan, jolloin mieliala ja kognitio tulee arvioitua.

Ne kaikki liittyy myös lääkehoitoon, sivuvaikutusten seurantaan ja potilaan arviointiin.

Jokainen sh opiskelija, joka tätä väheksyy, voi palata koulunpenkille oppimaan lisää ennen käytännön harjoittelua.

Sairaanhoitajana täytyy kyllä isosti peesata tätä. Aloittajan tilanne ei kyllä kuulosta ihan toimivalta, mutta huokaisen syvään joka kerta kuin sairaanhoitaja(-opiskelija) puhuu vähättelevästi "lähärien töistä" tai perushoidosta. Se on hyvää hoitoa kun sille pillerin jakajalla on aikaa myös arvioida lääkehoitoa. Ja lääkehoito on vain lääkehoitoa, hoito on paljon muutakin ja ne vessakäynnit on kuntoutustilanteita ja hoitosuhdetyöskentelyä. Pitäisi olla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin lähihoitajana huomauttaisin, että potilaiden pyllynpesu ja suihkutus on kyllä osa potilaan seurantaa, joka taas liittyy suoraan lääkehoitoon. Pesutilanteessa näkee ihmisen ihon kunnon, mustelmat, petekiat, sieni-infektiot, liikerajoitukset, pakkoliikkeet jne.

Perushoitotilanteissa myös kommunikoidaan, jolloin mieliala ja kognitio tulee arvioitua.

Ne kaikki liittyy myös lääkehoitoon, sivuvaikutusten seurantaan ja potilaan arviointiin.

Jokainen sh opiskelija, joka tätä väheksyy, voi palata koulunpenkille oppimaan lisää ennen käytännön harjoittelua.

Sairaanhoitajana täytyy kyllä isosti peesata tätä. Aloittajan tilanne ei kyllä kuulosta ihan toimivalta, mutta huokaisen syvään joka kerta kuin sairaanhoitaja(-opiskelija) puhuu vähättelevästi "lähärien töistä" tai perushoidosta. Se on hyvää hoitoa kun sille pillerin jakajalla on aikaa myös arvioida lääkehoitoa. Ja lääkehoito on vain lääkehoitoa, hoito on paljon muutakin ja ne vessakäynnit on kuntoutustilanteita ja hoitosuhdetyöskentelyä. Pitäisi olla!

Nimenomaan! Täällä toinen sh. Työvuosia on takana 15 ja olen 38v. Nuoresta tytöstä on tehty ja kokemus avaa kyllä silmiä. Työ on ensisijaisesti sitä perushoitoa. Siinä sitä huomaa onko kaikki ok vai eikö ole. Joskus on kamala esim. lääkärinkierrolla kertoa potilaan vointia pelkän kirjauksen perusteella jos ei itse ole yhtään ehtinyt potilaan kanssa jutella/olla. Jos kaikki aika menee lääkehoitoon/antibioottien kanssa sähläämiseen ja konehommiin ym. niin ikävä on hoitaa potilaita kunnei tiedä miten se käytäntö nyt oikeasti juuri tämän potilaan kohdalla toteutuu! Joten opiskelijat, älkää aliarvioiko perushoitoa! Sitä se työ pääasiassa myöhemminkin on esim. juuri vuodeosastoilla.

Vierailija kirjoitti:

Jos harjoittelupaikka on kovin kiireinen, on harjoittelijan oltava itse aktiiviisempi oppimisensa suhteen, eikä ole se vessaan viejä kuukautta ja sitten valittaa.

Toisissa paikoissa ainakin meillä on välillä hyvin leppoisaa, välillä on kiire ja silloin tarvitaan oma aloitteellisuutta ja jos ei ole ensimmäisessä perushoidon harjoittelussa olettaa sitä sh-opiskelijalla olevan.

Tämä kuulosti nyt lähinnä siltä, että opiskelija jää ihan oman onnensa nojaan, kun kenelläkään ei ole aikaa ohjaamiseen. Sitten kun kysyy jotain, niin saa vastaukseksi huokauksia ja silmien pyörittelyä, että kai sä nyt itsekin näet.

Olen ollut sairaanhoitajana jo useamman vuoden, mutta en tosiaan ilman asiallista perehdytystä pystyisi olemaan niinkään oma-aloitteinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin lähihoitajana huomauttaisin, että potilaiden pyllynpesu ja suihkutus on kyllä osa potilaan seurantaa, joka taas liittyy suoraan lääkehoitoon. Pesutilanteessa näkee ihmisen ihon kunnon, mustelmat, petekiat, sieni-infektiot, liikerajoitukset, pakkoliikkeet jne.

Perushoitotilanteissa myös kommunikoidaan, jolloin mieliala ja kognitio tulee arvioitua.

Ne kaikki liittyy myös lääkehoitoon, sivuvaikutusten seurantaan ja potilaan arviointiin.

Jokainen sh opiskelija, joka tätä väheksyy, voi palata koulunpenkille oppimaan lisää ennen käytännön harjoittelua.

Sairaanhoitajana täytyy kyllä isosti peesata tätä. Aloittajan tilanne ei kyllä kuulosta ihan toimivalta, mutta huokaisen syvään joka kerta kuin sairaanhoitaja(-opiskelija) puhuu vähättelevästi "lähärien töistä" tai perushoidosta. Se on hyvää hoitoa kun sille pillerin jakajalla on aikaa myös arvioida lääkehoitoa. Ja lääkehoito on vain lääkehoitoa, hoito on paljon muutakin ja ne vessakäynnit on kuntoutustilanteita ja hoitosuhdetyöskentelyä. Pitäisi olla!

Nimenomaan! Täällä toinen sh. Työvuosia on takana 15 ja olen 38v. Nuoresta tytöstä on tehty ja kokemus avaa kyllä silmiä. Työ on ensisijaisesti sitä perushoitoa. Siinä sitä huomaa onko kaikki ok vai eikö ole. Joskus on kamala esim. lääkärinkierrolla kertoa potilaan vointia pelkän kirjauksen perusteella jos ei itse ole yhtään ehtinyt potilaan kanssa jutella/olla. Jos kaikki aika menee lääkehoitoon/antibioottien kanssa sähläämiseen ja konehommiin ym. niin ikävä on hoitaa potilaita kunnei tiedä miten se käytäntö nyt oikeasti juuri tämän potilaan kohdalla toteutuu! Joten opiskelijat, älkää aliarvioiko perushoitoa! Sitä se työ pääasiassa myöhemminkin on esim. juuri vuodeosastoilla.

Kaikki sairaanhoitajat eivät työskentele vuodeosastoilla. Itse työskentelen mielenterveyspuolella vastaanottotyyppisesti ja siellä ennen kaikkea sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Kliinistä työtä on todella vähän, perushoitoa ei lainkaan.

Minusta on ihan ymmärrettävää, ettei kaikkia opiskelijoitakaan "kiinnosta" pelkkä perushoito, jos omat mielenkiinnonkohteet ovat muissa asioissa.

Ymmärtäisipä sairaanhoitajatkin, etteivät kaikki halua valmistuttuaan tehdä töitä geiatrisilla vuodeosastoilla. Itse en ole ollut vuodeosastoilla muuten kuin harjoitteluissa.

Vispis kirjoitti:

Niinpä niin. Itse olen siinä ohjaavassa osassa. Minkäänlaista korvausta en ole saanut siitä, että mukanani kulkee jatkuvasti kamalassa kiireessä ja paineessa joku kyselemässä. Päivät venyy ja omat menot jää menemättä, kun jäät tekemään esim. sellaisia konehommia vuoron jälkeen, joita et voi tehdä vuoron aikana, kun opiskelija keskeyttää ajatukset jatkuvasti puheellaan. Ymmärrän toki, että harjoittelut on tehtävä ja hyvä että opiskelijat ovat innostuneita ja kiinnostuneita alastaan, mutta olen jo ihan äärimmilleni venytetty työtaakkani alla, minulla ei ole aikaa eikö energiaa mihinkään ihmeelliseen opetustyöhön. Se on täysin korvauksetonta puuhaa ohjaajille ja niin, kyllä se wcssä avustaminenkin kuuluu hoitajan tehtäviin. Hyvä jos koet sen jo osaavasi niin hyvin, ettet siinä enää ohjausta tarvitse. Ehkä ohjaajasi on eri mieltä?

Mauton vastaus. Olisit onnellinen että uusia tulokkaita alalle on. Opiskelijoilla usein myös se tuorein tieto.

Ite olin harjottelussa työntekijä niiku kaikki muutki..

Olihan se ihan mukavaa, mutta eipä ollu keltä kysyä, jos jotaki ei tienny.

Toisaalta, se valmisti mut näihin sisääheitto firmoihin, jotka pitää pienen perehytyksen, viskaa sut sisää ovista ja olettaa sun pärjäävän.

Minua ei juurikaan kiinnosta ns. perushoito, koska mielenkiinnonkohteet on muualla kuin vaippojenvaihdossa.