Lue keskustelun säännöt.
Kun kaksosraskaus on kaikkea muuta kuin iloinen yllätys :( Miten selvitä?
08.08.2018 |
Odotan mieheni kanssa kaksosia ja olen erittäin ahdistunut.
Tilanne on se, että pitkällisen harkinnan jälkeen päätimme, että yritämme lasta. Olin pitkään sitä mieltä, että en edes tahdo lapsia, mutta lopulta ajatukset muuttuivat siten, että yksi lapsi olisi ihan ok.
Ikää minulla jo 37v, mieheni muutaman vuoden nuorempi. Sain juuri toisen tutkinnon opinnot valmiiksi ja enää päättötyö kirjoitettavana ja harjoittelu. Tarkoitus olisi, että kun lapsi syntyy, pääsen sitten kuitenkin työelämään pian käsiksi. Olen vihdoin löytänyt oman alani ja palan halusta päästä tekemään töitä.
Sitten saimme tietää odottavamme kaksosia. Maailmani romahti. En ole ikinä halunnut useamman lapsen äidiksi, koen ajatuksen kuormittavana ja ahdistavana. Koen myös syyllisyyttä, että tunnen näin. Mies on onneksi tukena, mutta hänelle tämä oli enemmän iloinen yllätys.
Asumme miehen kotimaassa ja täällä mm. päivähoito maksaa maltaita. Pahimmassa tapauksessa joudun jäämään kotiin, kunnes lapset aloittavat koulun, sillä miehelläni on vakityö ja parempi palkka. Itse vasta aloittelen uutta uraa. Kahden pienen lapsen päivähoitokulujen kattamiseen tarvittaisiin jo aika iso palkka, jotta molempien kannattaisi käydä töissä. Pelkään, että tämä on kuolinisku myös työelämän kannalta. Yhden päivähoito olisi vielä ollut mahdollinen.
En näe tilanteessa onnea tai iloa, vain sen, miten paljon elämä vaikeutuu, joutuu vastaamaan kahden tarpeisiin, kustannukset nousevat, uhrauksia työelämän suhteen jne. Pelkään katkeroitumista, sillä en missään nimessä halunnut tätä ja pelkään menettäväni oman elämäni ja joutuvani luopumaan enemmästä kuin kuvittelinkaan . Yksi pahimmista peloistani oli monikkoraskaus:(
Ennen kaikkea en halua kahta lasta. Tuntuu hirveältä sanoa ja ajatella näin. Herään aamuisin ahdistukseen ja stressiin.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Minusta kannattaisi nyt rauhoittua ja keskittyä raskauteen ja omaan jaksamiseen. Kaksosilla on suuri riski syntyä keskosena.
Lisäksi oma arvomaailma muuttuu. Huomaat, ettei työura karkaa.
Ihme vähättelyä.
Kyllä minulla oli vastavalmistuneena ja tuoreena äitinä huoli urastani, vaikka lapsi tulikin. Halusin työelämään kiinni mahdollisimman pian. Ei se oma persoonallisuus ja muut kiinnostukset elämässä myöskään häviä.
Musta tuollaiset kaikkitietävät ja vähättelevät kommentit ovat typeriä. Sitä paitsi, jokainen muistakin kuin siivoojan, hoitajan tai kaupan kassan töistä tappelevat tietävät, että kyllä se työura ihan oikeasti saattaa karata jos ei ryhdy asialle ajoissa.
Ja jos se uusi ura on ap:lle tärkeä, niin eikö ennemminkin pitäisi tukea häntä, että voisi tehdä sitä samalla. Juuri tämän takia niitä lapsia ei tehdä, kun äidiksi tulevalle naiselle on varattu vain tietynlainen ahdas muotti, johon sitten istutetaan. Mistä sopii kiinnostua ja tykätä, mistä ei.
Mies toki saa toteuttaa isyyttään vapaammin. Tässäkin keskustelussa porukka juttelee kuin ap olisi yksin vastuussa lapsistaan. Isä on vaan joku sidekick.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi aloit yrittämään lasta jo nyt, jos et halua ja jos ei ole työpaikkaa? Jos teillä ei ole varaa päivähoitoon, sitten olet kotiäitinä. Naiset eivät ole tälle asialle mitään halunneet tehdä.
Elämää ei voi täysin hallita koskaan, usein se yllättää.
Ihmisille sattuu kauheitakin asioita, sairauksia, onnettomuuksia, vammautumisia ym.
Ymmärrän että kaksosraskaus on aluksi järkytys, mutta on kysymys kuitenkin uuden elämän syntymisestä ja pääosin iloisesta asiasta. Teidän täytyy nyt vain sopeutua, kohtalo on teille arponut nyt tällaisen tilanteen.
Varmaankin lapset synnyttyään valloittavat teidät ja tekevät teistä onnellisia vanhempia. Meillä on kaksoset ja täytyy myöntää, että etenkin ensimmäiset 2 vuotta olivat erittäin raskaita, kaikki mahdollinen apu on tarpeen.
Au pair tai lastenhoitaja voisi olla ratkaisu teille, jos haluatte jatkaa molemmat työelämässä. Mielesi voi kuitenkin muuttua kun saat vauvat syliisi, ehkä haluatkin hoitaa heitä itse mahdollisimman pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Elämää ei voi täysin hallita koskaan, usein se yllättää.
Ihmisille sattuu kauheitakin asioita, sairauksia, onnettomuuksia, vammautumisia ym.
Ymmärrän että kaksosraskaus on aluksi järkytys, mutta on kysymys kuitenkin uuden elämän syntymisestä ja pääosin iloisesta asiasta. Teidän täytyy nyt vain sopeutua, kohtalo on teille arponut nyt tällaisen tilanteen.
Varmaankin lapset synnyttyään valloittavat teidät ja tekevät teistä onnellisia vanhempia. Meillä on kaksoset ja täytyy myöntää, että etenkin ensimmäiset 2 vuotta olivat erittäin raskaita, kaikki mahdollinen apu on tarpeen.
Au pair tai lastenhoitaja voisi olla ratkaisu teille, jos haluatte jatkaa molemmat työelämässä. Mielesi voi kuitenkin muuttua kun saat vauvat syliisi, ehkä haluatkin hoitaa heitä itse mahdollisimman pitkään.
Läpä läpä taas tätä mielesi voi muuttua-sontaa... sain kuulla itse tuota, kun kerroin, että menen töihin kun lapsi 3kk ja mies jää kotiin. Ja niin tehtiin, ei mieli muuttunut.
Minusta kannattaisi nyt rauhoittua ja keskittyä raskauteen ja omaan jaksamiseen. Kaksosilla on suuri riski syntyä keskosena.
Lisäksi oma arvomaailma muuttuu. Huomaat, ettei työura karkaa.