Lue keskustelun säännöt.
Kun kaksosraskaus on kaikkea muuta kuin iloinen yllätys :( Miten selvitä?
08.08.2018 |
Odotan mieheni kanssa kaksosia ja olen erittäin ahdistunut.
Tilanne on se, että pitkällisen harkinnan jälkeen päätimme, että yritämme lasta. Olin pitkään sitä mieltä, että en edes tahdo lapsia, mutta lopulta ajatukset muuttuivat siten, että yksi lapsi olisi ihan ok.
Ikää minulla jo 37v, mieheni muutaman vuoden nuorempi. Sain juuri toisen tutkinnon opinnot valmiiksi ja enää päättötyö kirjoitettavana ja harjoittelu. Tarkoitus olisi, että kun lapsi syntyy, pääsen sitten kuitenkin työelämään pian käsiksi. Olen vihdoin löytänyt oman alani ja palan halusta päästä tekemään töitä.
Sitten saimme tietää odottavamme kaksosia. Maailmani romahti. En ole ikinä halunnut useamman lapsen äidiksi, koen ajatuksen kuormittavana ja ahdistavana. Koen myös syyllisyyttä, että tunnen näin. Mies on onneksi tukena, mutta hänelle tämä oli enemmän iloinen yllätys.
Asumme miehen kotimaassa ja täällä mm. päivähoito maksaa maltaita. Pahimmassa tapauksessa joudun jäämään kotiin, kunnes lapset aloittavat koulun, sillä miehelläni on vakityö ja parempi palkka. Itse vasta aloittelen uutta uraa. Kahden pienen lapsen päivähoitokulujen kattamiseen tarvittaisiin jo aika iso palkka, jotta molempien kannattaisi käydä töissä. Pelkään, että tämä on kuolinisku myös työelämän kannalta. Yhden päivähoito olisi vielä ollut mahdollinen.
En näe tilanteessa onnea tai iloa, vain sen, miten paljon elämä vaikeutuu, joutuu vastaamaan kahden tarpeisiin, kustannukset nousevat, uhrauksia työelämän suhteen jne. Pelkään katkeroitumista, sillä en missään nimessä halunnut tätä ja pelkään menettäväni oman elämäni ja joutuvani luopumaan enemmästä kuin kuvittelinkaan . Yksi pahimmista peloistani oli monikkoraskaus:(
Ennen kaikkea en halua kahta lasta. Tuntuu hirveältä sanoa ja ajatella näin. Herään aamuisin ahdistukseen ja stressiin.
Kommentit (45)
No, jos ei osa-abortti ole vaihtoehto (ja kuulostaisikin ihan kamalalta vaihtoehdolta), niin ei auta kuin sopeutua ja miettiä ratkaisuja sitten sen mukaan kun tilanteet tulee vastaan.
Elämä vauvojen kanssa oi myös yllättää. Vaikka nyt olet tätä mieltä, mielipide voi myös muuttua. Tai olla muuttumatta. Mutta näin nyt tosiaan asia vaan ON, joko sopeudut ja etsit elämälle hyvän suunnan näin, tai sitten et. Mieti kumpi vaihtoehto tuo paremman tuloksen?
Isäkin voi jäädä kotiin lasten kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap rakas, ole kiitollinen! Lapsesi voisi olla down, sydänvikainen, raajaton. Tulet näkemään niin hienon elämän ihmeen ja uskomattoman ihmissuhteen muodostumisen sisarusten välillä! Ottaisin itse heti jos saisin!
T. Uraäiti (päällikkönä pörssifirmassa) jolla 4 lasta, viides ja vaikka kuudeskin toiveissa!
Mielestäni tilanteessasi on positiivista se, että saat yhdellä raskausajalla kaksi lasta. Vaikka sanoit haluavasi vain yhden lapsen, sen yhden kanssa voisi hyvinkin tulla vielä sisaruksen hankinta mieleen, vaikka vain miehelle. Ahdistukseen kannattaa hankkia keskusteluapua ettei se pahene tarpeettomasti.
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin kaksoset koska sit sais kaks lasta yhdellä raskaudella ja todnäk vielä sektionkin.
Sektion nyt saa, vaikka odottaisi yhtäkin.
Onko raskaus alkuvaiheessa? Itselleni on molemmissa raskauksissa käynyt niin, että ensimmäiset viikot kadun koko asiaa ja mietin sitä, miten elämä vaikeutuu, mutta sitten loppua kohden, kun vauva on muuttunut enemmän todelliseksi, ovat omat ajatuksetkin muuttuneet positiivisiksi.
Totta kai kaksosista on vaivaa, mutta sinuna alkaisin nyt keskittyä käytännön asioiden järjestelemiseen hermoilun sijasta. Elämä on tällaista, että yllätyksiä sattuu, ja niihin on sopeuduttava. Jos ajattelet asiaa vaikka kymmenen vuoden päähän, niin luulen että olet iloinen lapsistasi ja saanut myös työkuviot järjestettyä jollain lailla. Näin lähes kaikille käy.
Ala jututtaa paikallisia vanhempia ja kysele heiltä, kuinka ovat lastenhoidon saaneet järjestettyä. Tietysti mies myös hoitaa lapsia, kun on ollut heitä haluamassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AIna jos hankkiutuu raskaaksi niin pitäisi olla henkisesti valmis myös monikkoraskauteen. Jos ei ole niin ei kannata tehdä lasta ollenkaan.
Varsinkin, kun ap on jo 37v. Olen ymmärtänyt, että mitä vanhempi odottaja, niin mahdollisuuus monikkoraskauteen on suurempi kuin nuorempana.
Ymmärrän sua! En itsekään halua kuin yhden lapsen, koska en osaisi jakaa huomiotani kahdelle. Ja jos olisi kaksi lasta, toinen tulisi olemaan tärkeämpi.
Sama juttu eläinten kanssa. Siksi en aio hankkia meille tuon kissan kaveriksi toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin kaksoset koska sit sais kaks lasta yhdellä raskaudella ja todnäk vielä sektionkin.
No jaa, kaksoset syntyivät yleensä pienempinä kuin yksöset, ja hyvin usein vielä jonkun verran ennen aikojaan, joten synnytys voi olla huomattavasti helpompi. Miksi haluta sektiota, jos siihen ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä?
Mun kaksosten synnytys (alakautta) kesti kokonaisuudessaan vain neljä tuntia. B-lapsi syntyi yhdellä työnnöllä. Ja ensimmäinen synnytys oli mulle.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua! En itsekään halua kuin yhden lapsen, koska en osaisi jakaa huomiotani kahdelle. Ja jos olisi kaksi lasta, toinen tulisi olemaan tärkeämpi.
Sama juttu eläinten kanssa. Siksi en aio hankkia meille tuon kissan kaveriksi toista.
Tuo on yhtä typerää kuin "haluan poikavauvan, koska en osaisi olla tytön kanssa".
Joko olet idiootti tai sopeutumiskyvytön. Ehkä molempia. Älä lisäänny ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee osaabortti. Abortoitte siis toisen sikiön.
No ei semmoista ole olemassakaan.
On toki, mutta tuskin sitä kaksosraskauteen käytetään. Jos odottaisi vaikka kuutosia, niin riskit ovat niin suuret että osa-aborttia luultavasti suositellaan. Mutta ei kaksosraskaudessa todellakaan.
Kyllä käytetään myös kaksosraskauteen. Suomessa tosin kaksosten kohdalla tarvitsee lääketieteellisen syyn eli äidille liian riskialtis raskaus, toinen vauvoista vaikeasti vammainen tms.
Ulkomailla kyllä tehdään silloinkin jos ei ole muuta syytä kuin että haluaa vain yhden lapsen.
Ymmärrän hyvin ajatuksesi, minulle oli myös järkytys kun sain 34v. kuulla että on kaksoset tulossa, en ole koskaan halunnut kahta vauvaa yhtäaikaa koska olen nähnyt mitä helvettiä on kun on kaksi lasta pienellä ikäerolla. Ajattelin että me ollaan miehen kanssa liian vanhoja hoitamaan kahta vauvaa jne.
Mutta mulle on ollut yllätys se että kuinka helppoa kaksosten kanssa on ollut verrattuna siihen että olisi kaksi lasta pienellä ikäerolla. Jos kaksoset saa syntymästä asti opetettua samaan tahtiin ruokailun ja nukkumisen kanssa, se helpottaa elämää suunnattomasti. Meillä lapset oppivat sairaalassa rytmin ja kaikki meni hyvin sitten kotonakin.
Kaksoset oppii hyvin jakamaan kaiken, kun syöttää lusikalla puuroa niin joka toinen lusikallinen toisen suuhun, osaavat odottaa että se toinen lusikallinen menee aina sisaruksen suuhun ja yleensä syövät nätisti kun näkevät että toinen avaa suun ja nielaisee ja sitten on taas oma vuoro tehdä niin. Meillä kaksoset eivät koskaan herää siihen vaikka toinen yöllä huutaisi kuin palosireeni, eivät jostain syystä koskaan heräilleet yhtä aikaa, jos toisella on joku hätä niin toinen kyllä nukkuu ihan tyytyväisenä. Nyt isona on se vika että kun kerran palohälyytin hälyytti niin lapset eivät heränneet siihenkään. Kaksoset myös leikkivät paljon paremmin yhdessä kuin eri-ikäiset, erilaisessa kehitysvaiheessa olevat. Kaksosten kanssa liikkuminen oli hankalaa kun kuljetti heitä kaukalossa, jos oli yksin eli molemmissa käsissä kaukalo joka painaakin aika paljon, ei meinannut päästä liikkeiden ovesta kulkemaan, mutta toki vältin sitä liikkumista silloin mahdollisimman paljon.
Jos asut maassa jossa päivähoitoa ei juuri ole, niin siellä varmaan lapset menevät kouluun jo 3-vuotiaina, joten ei se niin paha ole, ja aupair on hyvä ottaa Suomesta niin oppivat hyvin suomenkielen ennen koulua. Sulla on kuitenkin mahdollisuus päästä aika pian sitten hyväpalkkaiseen työhön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja ehdottomasti ap, mene fb:ssä monikkoperheiden ryhmään, sieltä saa hyviä vinkkejä ja vertaistukea. Et ole ongelmiesi kanssa yksin.
32
Huonomminkin voisi olla. Ajattele jos molemmat syntyisivät kehitysvammaisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit vielä saada keskenmenon, kokea kohtukuoleman, vauva/vauvat voi syntyä niin vaikeasti sairaina että kuolevat pian syntymän jälkeen jne. Monet viat ei edes näy tutkimuksissa etukäteen. Joten ei ole mitenkään itsestäänselvyys että saat kaksi lasta.
Elämä on. Päivä kerrallaan. Ehkä saat vielä keskenmenon niin olisitko sitten onnellinen?
Varo mitä toivot.
Niin jotkut haluaa vain yhden lapsen mutta ei saa sitä yhtäkään.
Joku saa aivosyövän 37v. ja kuolee pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee osaabortti. Abortoitte siis toisen sikiön.
No ei semmoista ole olemassakaan.
On toki, mutta tuskin sitä kaksosraskauteen käytetään. Jos odottaisi vaikka kuutosia, niin riskit ovat niin suuret että osa-aborttia luultavasti suositellaan. Mutta ei kaksosraskaudessa todellakaan.
Kyllä käytetään myös kaksosraskauteen. Suomessa tosin kaksosten kohdalla tarvitsee lääketieteellisen syyn eli äidille liian riskialtis raskaus, toinen vauvoista vaikeasti vammainen tms.
Ulkomailla kyllä tehdään silloinkin jos ei ole muuta syytä kuin että haluaa vain yhden lapsen.
Niin, tiedän kyllä että tehdään joissain erityistapauksissa Suomessakin. Aloituksesta vaan ei ilmennyt mikään sellainen erityistilanne. Ja senkin tiedän, että _joissain_ maissa (ei kaikkialla ulkomailla) rahalla tehdään vaikka sen takia että haluaa vain yhden lapsen.
Kannattaa kuitenkin huomioida oleellisesti suurentunut riski sille, että molemmat menee siinä samalla.
Jos asut maassa jossa päivähoitoa ei juuri ole, niin siellä varmaan lapset menevät kouluun jo 3-vuotiaina, joten ei se niin paha ole, ja aupair on hyvä ottaa Suomesta niin oppivat hyvin suomenkielen ennen koulua. Sulla on kuitenkin mahdollisuus päästä aika pian sitten hyväpalkkaiseen työhön?[/quote]
No, ei ole mikäli olen 3 vuotta kotona. Ja kyllä se on vähän paha, ei mulla ole kiinnostusta jäädä kotiin noin pitkäksi ajaksi, työuraa ajatellen ajatus myös hullu. Varsinkin kun olen vasta aloittamassa uudella alalla.
Aupair ei tule kyseeseen, sillä en ole kovin sosiaalinen luonne, enkä tahdo vieraita ihmisiä talouteemme asumaan. Lastenhoitajista en tiedä, mutta joku järjestelyhän tähän pitää keksiä. Paras olisi että mies olisi kotona, mutta se tuskin taloudellisesti onnistuu.
Ap
No tee abortti tai pistä toinen adoptioon? Miksi pitää tehdä asioista vaikeita, juttele rehellisesti miehen kanssa, yhdessä sitten mietitte ratkaisun. Voihan mies esim halutakin jäädä lasten kanssa kotiin, että sinä pääset töihin.
En toki olisikaan, asiaan vaikutti olennaisesti miehen halu saada lapsi. Toki itsekin halusin sitten, kun päätimme ryhtyä yrittämään. Mutta enemmän päätös syntyi järkisyistä kuin vauvakuumeesta. Mulle lapsettomaksi jääminen ei ehkä olisi ollut myöskään katastrofi.
Psykologia mä mietin itsekin.. Onhan mulla lähipiirissä työssäkäyviä naisia, joilla on lapsia. Mutta ei tässä maassa, täällä on jossain määrin perinteisempi meininki. Päivähoitojärjestelmän (tai sen olemattomuuden) syytä varmasti suurelta osin.
Ap
Ap