14-vuotias voimistelijatyttö alkanut rampata vaa'alla

Miksi heti verrataan alipainoa ylipainoon? Jos ei ole alipainoinen niin sitten on ylipainoinen. Siinä välissä on se normaalipaino. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peukku tuolle pattereiden poistamiselle. Valmentajan kanssa voi myös ottaa puheeksi.

Kapinaikäiselle ei auta hirveästi puhua ja vakuutella, mutta kuunnella aina kannattaa. Ja järjestää sille aikaa, että on "tarjolla" esim. treenien jälkeen kuuntelemaan.

Katso myös että ei skippaa aterioita, ettei tule "muuta menoa" ruoka-aikaan.

Ei skippaa, mutta syö lähinnä vaan kasviksia, raejuustoa, puuroa ja marjoja.

Kerrotko mikä tässä on vikana? Kuulostaa ihan hyvältä ja terveelliseltä.

Sivusta totean että ei sinällään mikään mutta urheilija ei noilla eväillä jaksa. Meillä sama tilanne vuosi sitten. Kannattaa keskustella nuoren kanssa avoimesti ja rauhallisesti, vaikka se voi olla vaikeaa. Patterien poisottaminen on hölmö idea. Se vain siirtää asian entistä enemmän piiloon. Kokemusta on nimittäin aiheesta eikä tie ole helppo. Miten onnellinen voikaan olla siitä, että näkee lapsensa syövän vaikka jäätelö ! Ja asiata mitään tietämättömien on tuohon turha huudella mitään.

Höpön löpön, kyllä jaksaa! Naisilla on joku kummallinen päähän pinttymä, että pitäisi oikeasti syödä se 2000 kaloria. Monen kulutus edes urheillessa ei ole lähellä tuota!

Kyse ei ole pelkistä kaloreista vaan kyse on tärkeistä suojaravinteista ja kehon rakennusaineista.

Etenkin kasvavalle kehittyvälle ihmiselle nämä ovat tärkeitä. Totta kai vähemmälläkin pärjää, mutta mistä sinä tiedät minkä kehityskohteen kasvavan kehon energiatalous jättää vähemmälle kun kaloreja aletaan rajata?

Nälkäkuolemaan ja terveellisen ruokavalion välillä on monta eri tasoa, vissisti on eroa esimerkiksi siinä oletko 50-vuotiaana terve ja liikuntakykyinen, vai jatkuvan sairastelun heikentämä osteoporoottinen käppyrä.

Vierailija kirjoitti:

Antaisitte ihmisten elää rauhassa - niiden nuortenkin.

Jos mun äiti olisi antanut mun elää rauhassa olisin kuollut anoreksiaan. Juuri 14 v olin itsekin kun sairastuin.

Vierailija kirjoitti:

Järjestä aikaa toisillinne ja kysy vain mitä kuuluu.

Komppaan. Tytön on nyt hyvin tärkeää saada tietää että olet läsnä ja sinulle saa kertoa, jos joku asia painaa mieltä, mutta liika urkkiminen voi jopa pahentaa asioita. Tarkkaile nyt tosiaan myös, että hän syö kunnolla ja jos huomaat, että tyttö selkeästi välttelee ruokaa tai käyttäytyy sen kanssa oudosti, ota silloin asia puheeksi. 

Yritä saada hankkimaan poikaystävä niin se sitten syöttää sille suklaata muotojen takia.