Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kommentit (12925)
Yrsa Sigurdardottir: Löydän sinut. Tykkäsin kovasti Yrsan edellisestä sarjasta mutta tämä sarja ei edelleenkään oikein imaise mukaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antti Tuuri : Suuri Asejuna Pietarista
Kirja perustuu tositapahtumaan kun sisällissodan alussa tammikuussa 1918 Lenin lahjoitti junalastillisen aseita jotka Eino Rahja kuljetutti junaa johtaen Helsinkiin ja Tampereelle.
Hienosti Tuuri on päässyt matkan yksityiskohtiin, asemien kuvaukset, punaiset, valkoiset ja venäläiset sotajoukot, kova pakkanen ja eoävarmuus sotatilanteesta. Kirja on kuin Eino Rahjan päiväkirjasta.
Tuurilla on samantapainen kirja 'Suuri Viljajuna Siperiasta'. Se kirjakin perustuu ihan tositapahtumiin, Siperiasta Omskista käytiin ostamassa junakuorma viljaa ja tuotiin Suomeen.
Sisällissodassa, Vapaussodassa ja Kapinassa (valitse oikea muoto) oli paljon erikoisia tapahtumia, kuten esimerkiksi tässä asejunassa naiskomppaniat! 4-/5
Vierailija kirjoitti:
Antti Tuuri : Suuri Asejuna Pietarista
Kirja perustuu tositapahtumaan kun sisällissodan alussa tammikuussa 1918 Lenin lahjoitti junalastillisen aseita jotka Eino Rahja kuljetutti junaa johtaen Helsinkiin ja Tampereelle.
Hienosti Tuuri on päässyt matkan yksityiskohtiin, asemien kuvaukset, punaiset, valkoiset ja venäläiset sotajoukot, kova pakkanen ja eoävarmuus sotatilanteesta. Kirja on kuin Eino Rahjan päiväkirjasta.
Tuurilla on samantapainen kirja 'Suuri Viljajuna Siperiasta'. Se kirjakin perustuu ihan tositapahtumiin, Siperiasta Omskista käytiin ostamassa junakuorma viljaa ja tuotiin Suomeen.
Sisällissodassa, Vapaussodassa ja Kapinassa (valitse oikea muoto) oli paljon erikoisia tapahtumia, kuten esimerkiksi tässä asejunassa naiskomppaniat! 4-/5
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Emme ole vieläkään käyneet sisällissodan kaikkia näkökulmia läpi.
Itsellenkin vasta kävi ilmi tässä muutama vuosi sitten, kun sisällissodan jälkeisen valtiorikosylioikeuden asiakirjat digitoitiin nettiin, että oma isosisoisäni (äidinäitini isä) oli ollut pahamainseisella Suomenlinnan vankileirillä ja siis syytettynä valtiorikoksesta. Perheessä ei ole koskaan puhuttu asiasta.
Nyt on kesken Kaliane Bradleyn Aikaministeriö. Luin juuri loppuun Esko Valtaojan uusimman: Maailmankaikkeudesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Radclyffe Hall : Neiti Ogilvy löytää itsensä
Aina sitä löytyy kirjastosta itselle outoja mutta lopulta hyviä kirjoja, nyt tällä kertaa Hallin kolmen novellin kirja. Aikakautena on Ensimmäinen maailmansota ja siitä aina 20-luvulle. Kolme erilaista kertomusta ihmiskohtaloista, kaikki oli sellaisia kertomuksia että jättivät miettimään ihmistä ja hänen ajatuksiaan jaa tietysti heidän kohtaloitaan. 4/5
Malin Stehnin Onnea vaan.
Oli ihan hyvä.
Nyt aloitin Virginie Grimaldin Hyvä elämä.
Iida Turpeisen Elolliset herätti kyllä ajatuksia mutta ei ihan minun makuuni ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marie Bengtsin Murha maalaisidyllissä. Olen lukenut tämän vuosia sitten ja nyt taisin valitettavasti muistaa kesken kirjan kuka on murhaaja. Nostalgista 50-luvun tunnelmaa. Pidän verkkaisesta tunnelmasta, mutta tämä on kyllä vähän turhankin hidas. Sarjan seuraava osa on muistaakseni kuitenkin myös viihdyttävä, mutta kolmas osa iso pettymys. Sen jälkeen ei ole tainnut kirjoja tullakaan. Joka tapauksessa on mukava välillä lukea tällaista leppoisaa murhamysteeriä.
Carlo Rovelli: Ajan luonne. Suosittelen kaikille.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005947898.html
Aika on erottamaton osa ihmisen kokemusta. Se on sisäänrakennettu tietoisuuteemme. Tapahtumat jättävät jälkiä ympärillemme ja ennen kaikkea muistiimme. Mielemme kertoo meille lakkaamatta tarinaa siitä, mitä on tapahtunut ennen, ja ennakoi, mitä on tulossa seuraavaksi.
Ehkä aika on meille juuri ajan tunne, Rovelli kirjoittaa.
Aika on myös kärsimystä.
Se on kärsimystä, koska meidän täytyy menettää, mitä meillä on ja mihin olemme liittyneet. Koska kaiken, mikä alkaa täytyy päättyä. Mikä saa meidät kärsimään, ei ole menneisyydessä eikä tulevaisuudessa, se on tässä, muistissamme, odotuksissamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edgar Allan Poe: Narrative of Arthur Gordon Pym from Nantucket
Joku tästä puhui yhessä toisessa ketjussa ja heräsi kiinnostus. Ja jännähän tää on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rachel Kushner: Mars Room. Elämää jenkkiläisessä naisvankilassa. Tykkään kyllä, hyvin realistinen tyyli kertoa ja vaikka kirja onkin fiktiota voisivat naisten tarinat olla hyvin tottakin. Aivan eri maailma verrattuna tällaisen keskiluokkaisen turvattua elämää eläneen pulliaisen kokemuksiin, kiinnostavaa.
Pablo Nerudan elämänkerta: Tunnustan eläneeni. Edistyy hitaasti, koska tuon sanataiturin tekstiin haluan keskittyä kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vera Valan Loppupeli. Loppuukohan sarja tähän? Oon vähän kyllästynyt näihin profeettoihin ja ekoterroristeihin. Joissain hänen kirjoissaan on ollut mukavampi tunnelma.
Saana Nilsson : Suojeluenkeli
Nimestään huolimatta ei kyse ole enkeleistä. Kirjoittaja oli töissä SUPO:ssa vajaa parikymmentä vuotta. Viimeiset vuodet hän oli Esikuntapäällikkö, toiseksi korkein hierarkiassa. Tuli kuitenkin burnout ja erosi työstään. Kirja ei kerro mitää salaisia juttuja SUPOsta ja vakoilusta, jonkin verran otganisaatiosta, työtavoista, talon vanhoista tavoista joita oli vaikea muuttaa uudemmiksi.
Kirjan esittelyssä aikanaan oli epäilyjä että SUPOlaiset olisi suuttuneet kirjasta mutta eipä tuolla niin suutattavia juttuja ole.
Kirjoittajalla on hienoista vastahankaa sekä Venäjän rajan sulkemisesta sekä Puolustusvoimien asehankinnoista, väittää johtopäätösten olevan peräisin tiedustelutiedoista. Katsotaan.
Alue: Aihe vapaa
Roslund & Hellström: Kolme sekuntia
Meinasin jättää kesken heti alkuunsa, mutta tarpeeksi pitkälle kun jatkoi, niin alkoi vetää mukaansa.