Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12228)
Paratiisista
Ville-Juhani Sutinen
Luin loppuun Daphne du Maurierin Rebekkan. Oli todella vaikuttava romaani. Samastuin minäkertojaan sekä pidin kerrontatyylistä. Joissain romaaneissa minäkertojan tajunnanvirtamaisia huomioita on vaikea ymmärtää ja pitää pysähtyä miettimään mitä kertoja tarkoittaa, mutta Rebekkaa lukiessani ymmärsin välittömästi kaiken. Olin samalla aaltopituudella minäkertojan, tai Daphne du Maurierin, kanssa.
Googlaillessani lukijoiden keskustelua Rebekkasta huomasin että ymmärsin tarinan lopun eri tavalla kuin suurin osa. Mutta ei siitä sen enempää, en halua spoilata mitään.
Tilasin antikvariaatista kaksi du Maurierin kirjaa lisää: Kauhunkierre-novellikokoelman ja romaanin Serkkuni Raakel.
Mutta ennen niitä aion lukea jonkun vähän kevyemmän kirjan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Nilla Kjellsdotter: Taivaankartano.
Beth Morrey: Missy Carmichaelin rakkaustarina
Ei ole perinteinen rakkaustarina. Nimi johtaa harhaan.
Pitäiskö tähän valehdella joku supergyldyrelli maailmankirjallisuuden klassikko vai olla rehellinen? Ollaan rehellisiä ja kerrotaan että:
Dragon Age - Tevinter Nights - eli dragon age maailmaan sijoittuva lyhyiden tarinoiden kokoelma. Ihan hyvää luettavaa ennen uusimman pelin pelaamista. Ja peli on siis jo pelattu, mutta kirja kesken.
Lomaviikolla kevyempää. Aloitin just Soraya Lanen "Italialainen tytär".
Jo Nesbon Rottien saaren 50 ensimmäistä sivua jo niin kammottavat, että taidan jättää kesken.
Nassim Nicholas Taleb; Oma nahka pelissä
John Irving Leski vuoden verran
Vasta toinen Irving jonka luen. Olen erityisen viehättynyt siitä, miten hän kuvailee henkilöhahmojaan. Myös lauserakenteet viehättää.
Jörn Lier Horstin Hiljainen meri.
William Wisting- dekkari.
Soraya Lanen Safiiritytär. Kadonneet tyttäret -sarjan neljäs osa. Näistä on tullut mulle sellanen köyhän naisen Lucinda Riley -olo. Vähän kopioidulta siis tuntuvat. Tää osa tuntuu vähän kiinnostavammalta kuin edellinen. Ja nää on onneks lyhyitä.
Soraya Lanen Safiiritytär. Kadonneet tyttäret -sarjan neljäs osa. Näistä on tullut mulle sellanen köyhän naisen Lucinda Riley -olo. Vähän kopioidulta siis tuntuvat. Tää osa tuntuu vähän kiinnostavammalta kuin edellinen. Ja nää on onneks lyhyitä.
Desmond Bagley - islannin peli.
Aina vaan toimiva (ja ajankohtainen) tarina agentista ja yksinkertaisesta tehtävästä joka menee pieleen ja alkaa vaikuttaa siltä että brittiagentilla on vastassaan paitsi kgb niin oma puolensa. Tarina jatkui osaltaan seuraavassa kirjassa nimeltä loukku jossa jahdattiin mm. tätä brittien petolliseksi osoittautunutta kaksoisagenttia.
Frida Skybäckin Järnblomma.
Luen yleensä ruotsiksi, koska kirjat ovat halvempia ruotsinkielisinä, ja hallitsen kielen, vaikken olekaan ruotsinkielinen alunperin.
Elena Ferranten Loistava ystäväni, vielä kesken.
Enpä tiedä, ei taida Ferrante olla mun kirjailija, en oikein saa tuosta mitään. Jatkuva väkivalta vaan ahdistaa.
Tuula- Liina Variksen Sattunut syntymään.
Pidän hänen tyylistään kirjoittaa ja tämäkin perhetarina vaikuttaa hyvältä heti alussa.
Aloitin juuri Jo Nesbon Rottien saari-nimisen kirjan. Nesbo maalaa värikylläisiä tulevaisuudenkuvia, mutta pääväri on musta. Viisi eri tarinaa, välähdyksiä maailman eri kolkista määrittelemättömän ajan päässä. Näkymä voi olla yhtä aikaa kauhukuva tai ajankohtaisen karu, kuvata tätä päivää. (Takakannen teksti)