Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gabrieb Garcia Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys
Luin joskus nuorena kirjallisuuden opiskelijana, enkä ole uskaltanut lukea uudelleen. Pelottaa, että se ei enää olekaan maailman paras kirja. Nuoruuden suosikeille tuppaa käymään niin, kun ikää tulee.
Nyt mä laitan tuon lukulistalle, en ole lukenut. Mutta mun mielestä on maailman hienointa, jos joku nuoruuden tärkeä kirja puhuttelee edelleen vanhempana. Mulle sellainen on Saatana saapuu Moskovaan.
Sen olen minäkin lukenut kahdesti. Muuten venäläiset eivät oikein nappaa: Tolstoin Anna Karenina oli minusta älyttömän puuduttava ja Tsehovit pitkäpiimäisiä. Gogolin Kuolleet sielut oli tosin hyvä, ja Dostojevskiltä Rikos ja rangaistus puhutteli myös. Ehkä palaan näihin joskus vanhempana uudelleen.
Tosi moni on sanonut Anna Kareninaa puuduttavaksi, mä taas en malttanut mennä nukkumaan, kun luin sitä. Samoin tuota Sotaa ja rauhaa lukiessa on meinannut nukkumiset jäädä välillä vähiin, vaikka joku tuolla aiemmin kehotti mua jättämään sen lukematta tylsyyden takia. Onhan siinä suvantokohtia, mutta niin usein tuollaisissa pitkää aikaväliä kuvaavissa romaaneissa on.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis, piti mennä googlettamaan Saatana saapuu Moskovaan -kirjan juoni, kuulostaa kyllä niin hauskalle että lähtee lukulistalle. Tuttu nimi ollut aina mutta en ole ikinä tätä ennen harkinnut lukevani.
Itsellä myös kesken Kingin Ruususen uni. Aika peruskauraa, samanlainen kuin muutkin Kingin kirjat, jopa hieman ennalta arvattava juonenkäänteissään. King faneille ihan oiva teos.
Se on ihan älyttömän hyvä, ja myös traaginen, etenkin jos neuvostoajan historia on tuttua.
Ap
Kristina Ohlssonin Daavidintähdet. Etsin hyvää kesädekkaria.
Taitaa jäädäkin kesken, kliseistä ja puuduttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gabrieb Garcia Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys
Luin joskus nuorena kirjallisuuden opiskelijana, enkä ole uskaltanut lukea uudelleen. Pelottaa, että se ei enää olekaan maailman paras kirja. Nuoruuden suosikeille tuppaa käymään niin, kun ikää tulee.
Nyt mä laitan tuon lukulistalle, en ole lukenut. Mutta mun mielestä on maailman hienointa, jos joku nuoruuden tärkeä kirja puhuttelee edelleen vanhempana. Mulle sellainen on Saatana saapuu Moskovaan.
Sen olen minäkin lukenut kahdesti. Muuten venäläiset eivät oikein nappaa: Tolstoin Anna Karenina oli minusta älyttömän puuduttava ja Tsehovit pitkäpiimäisiä. Gogolin Kuolleet sielut oli tosin hyvä, ja Dostojevskiltä Rikos ja rangaistus puhutteli myös. Ehkä palaan näihin joskus vanhempana uudelleen.
Tosi moni on sanonut Anna Kareninaa puuduttavaksi, mä taas en malttanut mennä nukkumaan, kun luin sitä. Samoin tuota Sotaa ja rauhaa lukiessa on meinannut nukkumiset jäädä välillä vähiin, vaikka joku tuolla aiemmin kehotti mua jättämään sen lukematta tylsyyden takia. Onhan siinä suvantokohtia, mutta niin usein tuollaisissa pitkää aikaväliä kuvaavissa romaaneissa on.
Ap
Sodan ja rauhan skippasin suosiolla luottaen siihen, että siitä ei tentissä kysytä. :) Vois joskus eläkkeellä sitten yritellä...
Pauliina Rauhalan Synninkantajat.
Liian maalailevaa tekstiä minulle vaikkakin mielenkiintoinen aihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
David Wilkwrson: NÄKY
Aika hurjia profeetallisia ennustuksia.
Thomas Mannin Tohtori Faustus. Alku oli tappava, mutta nyt kun tarinaan on päässyt mukaan, se on alkanut imeä kummasti. Pitkät musiikin teorian jaarittelut ovat hankalia näin epämusikaaliselle ihmiselle kuin minä, mutta muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luke Harding: Salajuoni - Kuinka Venäjä auttoi Trumpin Valkoiseen taloon. On tosi kiinnostava, suosittelen!
Humiseva harju, Emily Bronte. Olen lukenut tätä muutamien vuosien väliajoin uudelleen siitä lähtien kun olin kolmetoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gabrieb Garcia Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys
Luin joskus nuorena kirjallisuuden opiskelijana, enkä ole uskaltanut lukea uudelleen. Pelottaa, että se ei enää olekaan maailman paras kirja. Nuoruuden suosikeille tuppaa käymään niin, kun ikää tulee.
Nyt mä laitan tuon lukulistalle, en ole lukenut. Mutta mun mielestä on maailman hienointa, jos joku nuoruuden tärkeä kirja puhuttelee edelleen vanhempana. Mulle sellainen on Saatana saapuu Moskovaan.
Sen olen minäkin lukenut kahdesti. Muuten venäläiset eivät oikein nappaa: Tolstoin Anna Karenina oli minusta älyttömän puuduttava ja Tsehovit pitkäpiimäisiä. Gogolin Kuolleet sielut oli tosin hyvä, ja Dostojevskiltä Rikos ja rangaistus puhutteli myös. Ehkä palaan näihin joskus vanhempana uudelleen.
Tosi moni on sanonut Anna Kareninaa puuduttavaksi, mä taas en malttanut mennä nukkumaan, kun luin sitä. Samoin tuota Sotaa ja rauhaa lukiessa on meinannut nukkumiset jäädä välillä vähiin, vaikka joku tuolla aiemmin kehotti mua jättämään sen lukematta tylsyyden takia. Onhan siinä suvantokohtia, mutta niin usein tuollaisissa pitkää aikaväliä kuvaavissa romaaneissa on.
ApSodan ja rauhan skippasin suosiolla luottaen siihen, että siitä ei tentissä kysytä. :) Vois joskus eläkkeellä sitten yritellä...
Mä oon varmaan joku Mrs. Local Anesthesia, kun tykkään monista kirjoista, jotka on toisista hirveän puuduttavaa!
Ap
Katajamäki...en nyt muista mikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sokea surmaaja Margaret Atwood. Alku takkuilee, ei oikein meinaa lähteä.
Just lopetin Seitsemännen portaan enkelin ja se oli niin hyvä, että hyvä kun kädestäni maltoin laskea.
Lähteekö toi Sokea surmaaja myöhemmin kulkemaan?
Vierailija kirjoitti:
Sokea surmaaja Margaret Atwood. Alku takkuilee, ei oikein meinaa lähteä.
Just lopetin Seitsemännen portaan enkelin ja se oli niin hyvä, että hyvä kun kädestäni maltoin laskea.
Lähteekö toi Sokea surmaaja myöhemmin kulkemaan?
Mä hyydyin siihen alkuun, joten jos joku on lukenut ja tykännyt, niin nyt on aika kehua. Voin kokeilla uudestaan!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Humiseva harju, Emily Bronte. Olen lukenut tätä muutamien vuosien väliajoin uudelleen siitä lähtien kun olin kolmetoista.
Tämä on muuten jännää. Lukea sama kirja uudelleen satunnaisin väliajoin ja huomata miten on itse kasvanut, muuttunut ja miten 35v. ajattelee ja kokee kirjan ja tapahtumat nyt eri lailla kun 15v. tai 25v. minä.
Joku jarkko sipilän takamäki.
Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät. Todella hyvin kirjoitettu ja ihan syystä saanut Finlandia-palkinnon.
Aaqwea kirjoitti:
Lee Harperin Kuin surmaisi satakielen
Tuttu. Oli muuten hyvä!
Ohis, piti mennä googlettamaan Saatana saapuu Moskovaan -kirjan juoni, kuulostaa kyllä niin hauskalle että lähtee lukulistalle. Tuttu nimi ollut aina mutta en ole ikinä tätä ennen harkinnut lukevani.
Itsellä myös kesken Kingin Ruususen uni. Aika peruskauraa, samanlainen kuin muutkin Kingin kirjat, jopa hieman ennalta arvattava juonenkäänteissään. King faneille ihan oiva teos.