Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12228)
Japaniksi: Kawaii dake ja Nai Shikimori-san
(Shikimori's Not Just a Cutie)
Englanniksi: Kimi no koto ga Dai Dai Dai Dai Daisuki na 100-nin no Kanojo
(The 100 Girlfriends Who Really, Really, Really, Really, Really Love You)
Suomeksi: Rautatie
Rautatie on ollut minulla kesken yläkoulusta asti. Paska kirja.
M27
George Orwell: Out and Down in Paris and London
Jakob Ristimäen Puutarhatonttujen kapina
</p>
<p>Vierailija kirjoitti:Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat[/quote
Minulta varastettiin kaikki Viiru ja Pesonen kirjat mökiltä Viitasaarelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat
Kertokaa minulle, kun en ymmärrä miksi esim. tämän kommentin jälkeen on myös alapeukkuja? Ja muissakin on.
Tarkoittaako se ehkä:
- Ei, sinulla ei ole kesken Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat. Olet lukenut sen jo.
- Ihan paska kirja, miten et jätä sitä lopullisesti kesken.
- Minulla se ei ole kesken.
Ymmärrän jos mainitusta kirjasta olisi samalla lausuttu joku arvostelu tai mielipide, sitä voisi kommentoida alapeukulla.
Minä laitan yläpeukun jos tykkäsin itsekin kyseistä kirjasta ja alapekun jos en tykännyt. Ei siinä siis sen kummempaa ainakaan omalta kohdaltani
Eppu Nuotion Niin kuin vierasta maata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emilia Suviala: Jaettu
Mitä mieltä?
Huono, täyttä pitkävetistä luritusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emilia Suviala: Jaettu
Mitä mieltä?
Huono, täyttä pitkävetistä luritusta.
Joku muu vastasi puolestani.
En sanoisi huonoksi, mutta jotain puuttui. Ainekset oli hyvät, mutta jäi laimeaksi. Esim. Brooklynin kuvaus oli elävää ja tunnelmallista. Tuli välillä olo, että kirjoittaja halusi opettaa lukijaa esim. psykologian termejä ja osoittaa, miten hyvät taustatiedot hänellä on. Tulos: liian asiallinen, liian järkevä. Olisin toivonut rohkeampaa irrottelua.
Vierailija kirjoitti:
Pitkään lukenut Skandidekkareita, mutta viime aikoina Camilla Läckebergit, Anna Janssonit ja Viveca Stenit alkaneet puuduttaa. Olen siirtynyt Euroopan kartalla alaspäin, pysytellen naisten kirjoittamissa dekkareissa, esimerkiksi Fred Vargasin kirjoihin.
Nyt olen aloittelemassa saksalaisen Simone Buchholzin Chastity Riley-sarjan 3. suomennettua Verikuu. Tykkäsin edellisistä, vaikka ensimmäinen ei meinannut lähteä kulkemaan, saattoi joutua kirjan jotenkin häiritsevästä "liian isosta" fontista, yleensä teksti nykyään liian pientä.
Fred Vargas on suosikkini! Olen yrittänyt vahtia, olisiko uutta suomennosta tulossa. Kaikki on jo luettu. Toinen kiinnostava on Kate Atkinson, viime vuonna piti ilmestyä uusi kirja, mutta ei ole näkynyt.
Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan (The horse dancer). Pääsen vasta nyt lukemaan ko. teosta, koska se on aina ollut lainassa, kun kirjastossa on tullut sen lainaaminen mieleen.
Sophie Kinsellan uusin kuokkavieraana kotonaan. Paikoin todella hauska.
Pimeän ja jään vangit, by Julian Sancton. Todella koukuttava!
Itseasiassa, mitä minä täällä teen, taidankin tarttua taas kirjaan.
Kuuntelin yhden tunnin ajan Monte Criston kreiviä. Tarkoitus jatkaa huomenna.
Martta Piili: "KOHTALONA SIPERIA. Neljätoista vuotta pakkotyövankina."
Ilmestyi alunperin 1957 toisella otsakkeella ja lienee ensimmäinen suomalaisen naissotavangin kertomus gulag-kokemuksistaan.
Engström Richert: Nattavaara
William Faulkner, Ääni ja vimma
Kaisa Tammi Naisvankilan pomo