Lue keskustelun säännöt.
Olen kohta nelikymppinen ja ahdistaa ihan valtavasti
07.08.2018 |
-Oma terveyden huononeminen
-Se, että olisin halunnut lapsia, mutta en koskaan löytänyt miestä joka olisi halunnut kanssani parisuhteeseen
-Elämän rajallisuus
Millä voisin saada elämään sisältöä ja parempaa mieltä? Mistä aloitan kun olen ihan hukassa? Onneksi jotsin ilonaiheitakin on.
Kommentit (26)
Mieti, mitä ovat ne asiat, joita tekemällä saat paremman mielen. Mistä nautit, mikä on sun juttu? Niistä on ainakin hyvä aloittaa.
Miksi terveyden huonominen ahdistaa noin paljon? Ei nelikymppinen ole toinen jalka haudassa... omat vanhempani ovat 70+ ja oikein hyväkuntoisia, terveitä ihmisiä.
Olisitko kiinnostunut jonkunlaisesta tukihenkilö/kummitoiminnasta? On paljon lapsia, jotka tarvitsevat turvallisen aikuisen seuraa.
Elämä on rajallista kaikille. Välillä se ajatus iskee enemmän, useimmiten vähemmän. Edelleen peräänkuulutan sitä, että tekee mahdollisuuksien mukaan niin paljon niitä juttuja, joista nauttii.
Yritä löytää ne positiiviset asiat elämäntilanteestasi. Nelikymppisenä varmaan tiedät, kuka olet, mitkä ovat vahvuutesi, mitkä heikkoutesi. Lapsettomana olet vapaa tulemaan ja menemään ihan eri tavalla kuin perheelliset. Voit tehdä vaikka radikaalejakin ratkaisuja itsenäisesti ja itsekkäästi.
Kyllä se siitä! (Ikä)kriisejä tulee ja menee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatko iloa siitä, että autat tai ilahdutat muita? Jos saat, etsi joku vapaaehtoishomma. Siitä saa sisältöä elämään ja kokee olevansa tarpeellinen, mikä on monesti ihmiselle tyydyttävä tunne. Löytyykö lähipiiristäsi ihmisiä, joita voisit pyyteettömästi auttaa?
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
Millä lailla se on mielenterveysongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
Millä lailla se on mielenterveysongelma?
No kyllä se jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta kertoo jos on diagnoosi, vetää nappeja ja käy terapiassa. Ei sillä, että siinä nyt mitään pahaa olisi, mutta aika hämmästynyt olen ollut. En uskonut että se on noin yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
En usko, että Suomessa käydään terapiassa ja ollaan muutenkaan sellaisia kuin kuvailit. Oletkohan nyt sekoittanut ulkomaiset leffat todellisuuteen...? Itse olen hieman yli nelikymppinen ja en tunne yhden yhtä kuvauksesi kaltaista naista, miehiä kyllä tiedän muutamankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
En usko, että Suomessa käydään terapiassa ja ollaan muutenkaan sellaisia kuin kuvailit. Oletkohan nyt sekoittanut ulkomaiset leffat todellisuuteen...? Itse olen hieman yli nelikymppinen ja en tunne yhden yhtä kuvauksesi kaltaista naista, miehiä kyllä tiedän muutamankin.
Suomessa ei ole yksityiseen terapiaan (omakustanteiseen) varaa kuin varakkailla. He käyvät kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
Mikä todennäköisesti johtuu siitä, että tämä maailma toimii miesten suunnittelemien järjestelmien mukaan. Suuri osa esim. viihdetuotannosta, joka aivopesee meitä lapsesta asti, on ollut miesten hallitsemaa alaa. Samoin talouselämä, työ ja politiikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
Millä lailla se on mielenterveysongelma?
No kyllä se jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta kertoo jos on diagnoosi, vetää nappeja ja käy terapiassa. Ei sillä, että siinä nyt mitään pahaa olisi, mutta aika hämmästynyt olen ollut. En uskonut että se on noin yleistä.
Puhut ihan höpöjä ja tiedät sen itsekin oikein hyvin. Ei sinulla raukalla edes ole mitään naisseuraa, ei ole ikinä ollut, joten kunhan nyt vain höpötät täällä kun et muuallakaan saa ääntäsi kuuluviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
Millä lailla se on mielenterveysongelma?
No kyllä se jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta kertoo jos on diagnoosi, vetää nappeja ja käy terapiassa. Ei sillä, että siinä nyt mitään pahaa olisi, mutta aika hämmästynyt olen ollut. En uskonut että se on noin yleistä.
Puhut ihan höpöjä ja tiedät sen itsekin oikein hyvin. Ei sinulla raukalla edes ole mitään naisseuraa, ei ole ikinä ollut, joten kunhan nyt vain höpötät täällä kun et muuallakaan saa ääntäsi kuuluviin.
...osui ja upposi :D
No voithan sinä niitä lapsia vielä hankkia hedelmöityshoidolla vaikka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
En usko, että Suomessa käydään terapiassa ja ollaan muutenkaan sellaisia kuin kuvailit. Oletkohan nyt sekoittanut ulkomaiset leffat todellisuuteen...? Itse olen hieman yli nelikymppinen ja en tunne yhden yhtä kuvauksesi kaltaista naista, miehiä kyllä tiedän muutamankin.
Suomessa ei ole yksityiseen terapiaan (omakustanteiseen) varaa kuin varakkailla. He käyvät kyllä.
Niinpä. Joten luuletko, että tuo yksi kirjoittajaressukka olisi tällaisten varakkaiden naisten kanssa treffeillä...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
En usko, että Suomessa käydään terapiassa ja ollaan muutenkaan sellaisia kuin kuvailit. Oletkohan nyt sekoittanut ulkomaiset leffat todellisuuteen...? Itse olen hieman yli nelikymppinen ja en tunne yhden yhtä kuvauksesi kaltaista naista, miehiä kyllä tiedän muutamankin.
Näistä asioista ei varmaan kerrota edes kaikille ystäville.
Sitten on niitä, joiden oikeastaan olisi hyvä käydä terapiassa, mutta eivät näe itsessään mitään syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
Millä lailla se on mielenterveysongelma?
No kyllä se jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta kertoo jos on diagnoosi, vetää nappeja ja käy terapiassa. Ei sillä, että siinä nyt mitään pahaa olisi, mutta aika hämmästynyt olen ollut. En uskonut että se on noin yleistä.
Puhut ihan höpöjä ja tiedät sen itsekin oikein hyvin. Ei sinulla raukalla edes ole mitään naisseuraa, ei ole ikinä ollut, joten kunhan nyt vain höpötät täällä kun et muuallakaan saa ääntäsi kuuluviin.
...osui ja upposi :D
Niin, sinuun ystäväiseni.
Itselläni oli tuollainen kriisi neljänkympin paikkeilla ja vähän ennen. Päätin jopa että pakko vielä saada mies ja lapsi, vaikka en koskaan sellaisia halunnut ja deittailin pakkomielteisesti. Onneksi en löytänyt miestä, enkä tehnyt lasta, koska jo vuoden päästä kriisi oli ohi ja tajusin että en minä mitään miestä ja lasta halua, ja niiden hankinta olisi ollut vain oman sisäisen ikäkausikriisin levottomuutta pakoon juoksemista.
En hankkinut mitään apua tai terapiaa vaan kestin vaan ahdistukseni läpi ja ne menivät itsestään pois. Niin näillä ikäkausikriiseillä on tapana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
En usko, että Suomessa käydään terapiassa ja ollaan muutenkaan sellaisia kuin kuvailit. Oletkohan nyt sekoittanut ulkomaiset leffat todellisuuteen...? Itse olen hieman yli nelikymppinen ja en tunne yhden yhtä kuvauksesi kaltaista naista, miehiä kyllä tiedän muutamankin.
Suomessa ei ole yksityiseen terapiaan (omakustanteiseen) varaa kuin varakkailla. He käyvät kyllä.
Minusta on lähinnä niin, että kaikkein köyhimmillä ei ole. Mutta kyllä keskiluokkaisilla on, ainakin keski-iässä. Itse tiedän paljon tavis toimistoduunareita, jotka ei ole köyhiä eikä rikkaita, jotka käy itse maksamissaan terapioissa.
Tästä ilmiöstä joskus muistan kun suvussa oleva terapeutti puhuikin. Hän oli ollut kriisiaputyössä maalimalla, nähnyt tosi kovia juttuja. Palasi Suomeen, aloitti yksityisvastaanoton terapiapalveluja tarjoavalla psykiatri- ja psykoterapeuttiasemalla. Tuntui kuulemma turhauttavalta että suurin osa asiakkaita oli 40-50 v perus hyvinvoivia ihmisiä ilman ihmeempiä ongelmia, mutta he tekivät pienistäkin jutuista valtavia ratkaistavia ongelmia ja halusivat kaivaa tavanomaisista lapsuuksistaan loputtomiin syitä olettamalleen "syvälle henkiselle haavoittuneisuudelle". Sisäisesti kuulemma tuli ajateltua, että voi hyvänen aika mitä ensimmäisen maailman ongelmia, että nämä ovat olevinaan traumatisoituneempia kuin ne kaiken menettäneet ihmiset joiden kanssa hän oli kehitysaputyössä tekemisissä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
En usko, että Suomessa käydään terapiassa ja ollaan muutenkaan sellaisia kuin kuvailit. Oletkohan nyt sekoittanut ulkomaiset leffat todellisuuteen...? Itse olen hieman yli nelikymppinen ja en tunne yhden yhtä kuvauksesi kaltaista naista, miehiä kyllä tiedän muutamankin.
Suomessa ei ole yksityiseen terapiaan (omakustanteiseen) varaa kuin varakkailla. He käyvät kyllä.
Minusta on lähinnä niin, että kaikkein köyhimmillä ei ole. Mutta kyllä keskiluokkaisilla on, ainakin keski-iässä. Itse tiedän paljon tavis toimistoduunareita, jotka ei ole köyhiä eikä rikkaita, jotka käy itse maksamissaan terapioissa.
Tästä ilmiöstä joskus muistan kun suvussa oleva terapeutti puhuikin. Hän oli ollut kriisiaputyössä maalimalla, nähnyt tosi kovia juttuja. Palasi Suomeen, aloitti yksityisvastaanoton terapiapalveluja tarjoavalla psykiatri- ja psykoterapeuttiasemalla. Tuntui kuulemma turhauttavalta että suurin osa asiakkaita oli 40-50 v perus hyvinvoivia ihmisiä ilman ihmeempiä ongelmia, mutta he tekivät pienistäkin jutuista valtavia ratkaistavia ongelmia ja halusivat kaivaa tavanomaisista lapsuuksistaan loputtomiin syitä olettamalleen "syvälle henkiselle haavoittuneisuudelle". Sisäisesti kuulemma tuli ajateltua, että voi hyvänen aika mitä ensimmäisen maailman ongelmia, että nämä ovat olevinaan traumatisoituneempia kuin ne kaiken menettäneet ihmiset joiden kanssa hän oli kehitysaputyössä tekemisissä...
No on se tietysti länsimainen ongelma, jos ei hyvistä puitteista huolimatta voi olla onnellinen ja tyytyväinen. Mutta miksi sitä ei sitten lähtisi tavoittelemaan, ja itsetuntemusta?
Suomessa myös itseasiassa paljon kärsitty siitä, että sodanaikainen sukupolvi ei ole traumojaan kunnolla käsitellyt ja ne ovat menneet sukupolvilta eteenpäin mielenterveysongelmina. Aika omituista, jos terapeutin mielestä ne eivät ole "oikeita" ongelmia.
Minulla sama. Olisin halunnut perheen ja lapsen, mutta pitää käsitellä se, että niin ei tule käymään. En tiedä, mistä elämän merkityksellisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevilla naisilla tuntuu olevan aivan älyttömästi mt-ongelmia, mitä vanhemmaksi tulevat. Tinder-treffien perusteella n. 6/10 vetää naamaan jotain nappeja tai käy jossain terapiassa. Ilmeisesti kun vanhenevat, alkaa pää sekoamaan, kun elämä ei vastaakaan niitä totaalisen epärealistisia odotuksia suhteessa omiin kykyihin (tai ulkonäköön).
En usko, että Suomessa käydään terapiassa ja ollaan muutenkaan sellaisia kuin kuvailit. Oletkohan nyt sekoittanut ulkomaiset leffat todellisuuteen...? Itse olen hieman yli nelikymppinen ja en tunne yhden yhtä kuvauksesi kaltaista naista, miehiä kyllä tiedän muutamankin.
Suomessa ei ole yksityiseen terapiaan (omakustanteiseen) varaa kuin varakkailla. He käyvät kyllä.
Minusta on lähinnä niin, että kaikkein köyhimmillä ei ole. Mutta kyllä keskiluokkaisilla on, ainakin keski-iässä. Itse tiedän paljon tavis toimistoduunareita, jotka ei ole köyhiä eikä rikkaita, jotka käy itse maksamissaan terapioissa.
Tästä ilmiöstä joskus muistan kun suvussa oleva terapeutti puhuikin. Hän oli ollut kriisiaputyössä maalimalla, nähnyt tosi kovia juttuja. Palasi Suomeen, aloitti yksityisvastaanoton terapiapalveluja tarjoavalla psykiatri- ja psykoterapeuttiasemalla. Tuntui kuulemma turhauttavalta että suurin osa asiakkaita oli 40-50 v perus hyvinvoivia ihmisiä ilman ihmeempiä ongelmia, mutta he tekivät pienistäkin jutuista valtavia ratkaistavia ongelmia ja halusivat kaivaa tavanomaisista lapsuuksistaan loputtomiin syitä olettamalleen "syvälle henkiselle haavoittuneisuudelle". Sisäisesti kuulemma tuli ajateltua, että voi hyvänen aika mitä ensimmäisen maailman ongelmia, että nämä ovat olevinaan traumatisoituneempia kuin ne kaiken menettäneet ihmiset joiden kanssa hän oli kehitysaputyössä tekemisissä...
Hmm... Tarvisisiko tämä terapeuttisukulaisesi itse jotakin henkistä apua? Hieman idiootilta meinaa tuo hänen liikeidea kuulostaa ja se, että hän valittaa maksavista asiakkaistaan ympäriinsä kertoen heidän tarinoitaan uteliaille kuuntelijoille. Miksi hyvä (?) alan ammattilainen tyytyy tuollaiseen työhön, jos hänellä olisi rahkeet mielenkiintoisempaankin?
Jos varaa, niin mene terapiaan.