Mihin maahan on jäänyt pala sydäntäsi

Puola! Ei romanikerjäläisiä, ei someleja, katukuva täysin valkoinen ( ja huom! mulla ei oo mitään kuvitelmaa valkoisen rodun ylivoimaisuudesta, mutta inhoan paskaväkeä väriin katsomatta ), kaikki toimii, kukaan ei tyrkytä mitään, asiakaspalvelu on -noh- asiallista, elintaso ok, hinnat alhaalla, mielenkiintoinen historia, hyviä ravintoloita, kauniita kaupunkeja ja vieläpä sopivan kokoisia. Politiikassakin mennään oikeaan suuntaan :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gambia. Niin ihania rantoja ja komeita nuoria miehiä jotka flirttailee estoitta minulle vaikka olen jo melkein viisikymppinen. Maa vei minun sydämen ja sinne meen kyllä uudestaan talvella nauttimaan lämmöstä ja rakkaudesta.

Kiva kuulla. Itse kävin viime vuonna ja takaisin on päästävä . Ikää on +50 ja kyllä vientiä riitti. Rupesin jo miettimään muuttoa maahan. Siellä eläisi osakkeen myynnillä loistavasti loppuelämänsä. Pienikin eläke aikanaan riittää hyvään elämään.

Hyvä valinta vaimo. Soittelen sitten Thaimaasta, kun muutan sinne eläkkeelle jäätyäni. Voidaan tavata kesäisin Suomessa kesämökillä.

Norjaan. Rakastan sitä maata, ihana paikka ja ihan kertakaikkisen upeaa luontoa ja maisemia. Ei ikinä uskoisi, että sellaisia maisemia on niin lähellä. Useimmiten kun lähden ulkomaille, lähden ihan uuteen kohteeseen, mutta toki välillä tulee aiempiinkin palattua. Etenkin sinne Norjaan. :-) Aina sinne tekisi mieli, mutta täytyy vaan siitä halusta huolimatta yrittää niitä uusiakin maailmankolkkia koluta... :-) Melko paljon olen matkustanut, ja lähes kaikista kohteista kyllä tykännyt. On tämä maailma hieno paikka ja kaikkea kaunista täynnä, kunhan välillä kykenee unohtamaan kaiken kurjuuden mitä tänne mahtuu.

Latvia, niin omituiselta kuin se ehkä kuulostaakin. Olin siellä aikoinaan töissä pian neuvostovallan väistymisen jälkeen, ja ne ajat ja tunnelmat ovat jääneet lähtemättömästi mieleen.

Viime reissusta on muutama vuosi, mutta ennen pitkää taas katsomaan, vieläkö Riian tuntee omakseen. Pieni ja persoonallinen maa, toivon sille valoisaa tulevaisuutta.

Irlanti ja Dublin. Kaupunki, ihmiset, musiikki, kulttuuri. Erin go bra.

Turkki ja Alanya, on se mukava kuulla äidinkieltä, kun kauppiaat huutelevat suomeksi kirosanoja.

Thai-. Toistaiseksi ei hinkua muualle, toki Euroopan kaupunkilomat aina virkistävät. Mutta Thaimaa on todella erilainen. Maut, äänet, värit, tuoksut, lämpö.

Saksa! Tai oikeastaan Berliini. Niin ihana, harkitsen kyllä muuttavani sinne jonain päivänä. Rakastan sitä rentoa fiilistä mikä siellä on ja niitä kaikkia ravintoloita yms! Todellakin olo on kuin kotona aina kun siellä käy. ❤

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole menettänyt sydäntään Saksalle.

En ihmettele.

Onpas! Minä! Berliini ympäristöineen on tosi hieno paikka!

Haluaisin mennä uudestaan joskus. Saksa kiinnostaa muutenkin.

Japani. Ja Islanti on semmoinen paikka että en uskalla edes mennä käymään kun tiedän että en halua sieltä pois.

Heliumin kaksoiskaupungit Barsoomissa.

Vierailija kirjoitti:

Unkari. Käyn nykyisin harvoin poliittisista syistä. Ennen oli ihana maa.

Hei sama homma! Rakastan Unkaria, mutta nyt siellä on jopa jotenkin vihamielinen ilmapiiri. En ole vuoteen päässyt käymään, harmittaa.

Venäjä.  Kummallinen ja kiehtova.  Jäin kiinni siihen jo Neuvostoliiton aikaan.  Olen käynyt siellä niin monta kertaa, etten enää pysy laskuissa. 

En jaksa mitään Thaimaata tai Kreikkaa, käyty on niissäkin plus muuallakin, mutta mihinkään en ole jäänyt koukkuun, ne on vain kertamatkoja, Venäjä on aina uusi elämys.  Minulle.  Tiedän toki, ettei kaikille.  En ole sen paremmin kaupunki- kuin rantalomaihminenkään. 

Alankomaat, pitäisi aikuisena mennä ja kiertää paikkoja vaikka polkupyörällä. Kiinnostavia uusia kohteita olisivat Islanti ja Irlanti. Tsekistä ja Unkarista olen kuullut paljon hyvää. Aurinko-tai rantalomat eivät ole minua varten, vaikka niissäkin olisi hyviä kohteita. Toiselle hyvä matkakohde voi olla toisen painajainen, kokemuksesta riippuen.

Vierailija kirjoitti:

Italia. Olen kerran käynyt. Palasin kotiin, mutta osan sydämestäni jätin sinne.

Dopo o poi, io torno ancora.

Prima o poi, non dopo o poi

Pohjois-Italia, Irlanti, Tanska, Havaiji. Paljon olen reissannut, mutta nuo erottuvat joukosta. Osassa olen asunut, osassa vain lomaillut.

Thaimaa

M31

Uusi-Seelanti. Elämäni parhaat 3 vuotta siellä. Mikään ei sykähdytä samalla tavalla kun on sen paikan päässyt kokemaan. En vain tiedä miten pääsisin palaamaan sinne pysyvästi :/.

Islanti. Ei oo edes sanoja kuvaamaan sen maan kauneutta.

Filippiinit ja Thaimaa vie minua