Miksi aikuisista pyöräilijöistä on tullut niin röyhkeitä?
Ainakin Turussa alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että pyöräilijät ajavat jalkakäytävällä. Ja vielä hirveää vauhtia. Eivät väistä ketään eikä mitään, eivät edes vanhuksia ja pikkulapsia.
Juuri eilen äitini oli jäädä pyörän alle keskellä jalkakäytävää. Onneksi siskoni ehti kiskaista hänet alta pois. Pyöräilijä oli ajanut lujempaa kuin autot sillä kohdin eikä soittanut edes kelloa.
Kommentit (51)
Juuri tänään Turussa kaupasta tullessani kävelin kapeaa jalkakäytävää iso kassi kummassakin kädessä, kun vastaan tuli pyöräilijä sitä jalkakäytävää pitkin. Siirryin ihan keskelle niin, että kummaltakaan puolelta ei mahtunut ohi, ja pyöräilijä alkoi lähestyessään rimputtaa kelloaan. Kun en väistänyt, hän hidasti ja hidasti kunnes lopulta tuijotimme toisiamme lähietäisyydeltä silmiin. Lopulta pyöräilijä mutisi "idiootti" ja kurvasi pois jalkakäytävältä. Teki mieli huutaa perään, että "niin kumpikohan meistä oli se idiootti?".
Turussa tosiaan harva se päivä tulee joku aikuinen (ja yhdeksän kertaa kymmenestä kyseessä on mies) pyörällä vastaan jalkakäytävällä. Uskomatonta, että joku ei muka tiedä, ettei jalkakäytävällä saa ajaa! Ja ainakin täälläpäin ne jalkakäytävät on helppo erottaa väylistä, joilla saa pyöräillä, koska jalkakäytävät ovat niitä kapeita ja laatoitettuja, joilla hädin tuskin mahtuu kaksi kävelijää toistensa ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jalkakäytävä näyttää ihan samalta kuin pyörätie, joten ihmisten on vaikea ymmärtää miksei se olisi pyöräilijöiden paikka. Varsinkin kun valtaosa niistä jalkakäytävän näköisistä reiteistä on myös pyöräteitä ihan virallisestikin.
No eihän näytä. Pyöräteihin on maalattu polkupyörän kuva ja ne on myös osoitettu liikennemerkillä. Ja usein ne ovat myös punaista asfalttia. Ainakin Helsingissä. Ehkä ei tosiaan sitten siellä Turuus.
Se jos ulkonaisesti jalkakäytävän näköisen väylän asfalttiin on maalattu pyörätien kuva ei tee siitä turvallista.
Vierailija kirjoitti:
Pyöräilijät ovat ärsyyntyneet siitä kun heidän elämänsä tehdään niin vaikeaksi kesken päättyvin pyöräkaistoin, vihreät valot pitää pysähtyä erikseen anomaan painonapilla, jalankulkijat hortoilevat pyöräkaistalla ja tekevät äkkiarvamatta yllättäviä käännöksiä pyöräkaistan yli, autoilijat ajavat kolmion takaa päälle jos et varo, jne.
Esimerkiksi, minun työmatkani kulkee Helsingissä rautatien torilta Espalle, mutta siitäpä ei olekaan minkäänlaista reittiä vaan sekä Mikonkatu että Keskuskatu on vain jalankulkijoille, ratikoille, huoltoliikenteelle ja muille pakuille. Minun pitäisi kiertää Mannerheimintien kautta, tai ajaa 'jalkakäytävällä', kuten teenkin.
Kaivokatu ja siitä Mannerheimintielle. Mikä reitissa vikana, liian pitkä?
Vierailija kirjoitti:
Juuri tänään Turussa kaupasta tullessani kävelin kapeaa jalkakäytävää iso kassi kummassakin kädessä, kun vastaan tuli pyöräilijä sitä jalkakäytävää pitkin. Siirryin ihan keskelle niin, että kummaltakaan puolelta ei mahtunut ohi, ja pyöräilijä alkoi lähestyessään rimputtaa kelloaan. Kun en väistänyt, hän hidasti ja hidasti kunnes lopulta tuijotimme toisiamme lähietäisyydeltä silmiin. Lopulta pyöräilijä mutisi "idiootti" ja kurvasi pois jalkakäytävältä. Teki mieli huutaa perään, että "niin kumpikohan meistä oli se idiootti?".
Turussa tosiaan harva se päivä tulee joku aikuinen (ja yhdeksän kertaa kymmenestä kyseessä on mies) pyörällä vastaan jalkakäytävällä. Uskomatonta, että joku ei muka tiedä, ettei jalkakäytävällä saa ajaa! Ja ainakin täälläpäin ne jalkakäytävät on helppo erottaa väylistä, joilla saa pyöräillä, koska jalkakäytävät ovat niitä kapeita ja laatoitettuja, joilla hädin tuskin mahtuu kaksi kävelijää toistensa ohi.
Tyypillinen suomalainen "ja vttu minähän en väistä"
Tämä on hyvä keskutelu liikenesäännöistä. Ensio Itkonen opetti näitä ennen telkkarissa, josta tulee nykyään pelkkää tosi TV-saippuaa.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tänään Turussa kaupasta tullessani kävelin kapeaa jalkakäytävää iso kassi kummassakin kädessä, kun vastaan tuli pyöräilijä sitä jalkakäytävää pitkin. Siirryin ihan keskelle niin, että kummaltakaan puolelta ei mahtunut ohi, ja pyöräilijä alkoi lähestyessään rimputtaa kelloaan. Kun en väistänyt, hän hidasti ja hidasti kunnes lopulta tuijotimme toisiamme lähietäisyydeltä silmiin. Lopulta pyöräilijä mutisi "idiootti" ja kurvasi pois jalkakäytävältä. Teki mieli huutaa perään, että "niin kumpikohan meistä oli se idiootti?".
Turussa tosiaan harva se päivä tulee joku aikuinen (ja yhdeksän kertaa kymmenestä kyseessä on mies) pyörällä vastaan jalkakäytävällä. Uskomatonta, että joku ei muka tiedä, ettei jalkakäytävällä saa ajaa! Ja ainakin täälläpäin ne jalkakäytävät on helppo erottaa väylistä, joilla saa pyöräillä, koska jalkakäytävät ovat niitä kapeita ja laatoitettuja, joilla hädin tuskin mahtuu kaksi kävelijää toistensa ohi.
Useimmat pyöräilijät ovat tottuneet ajamaan "jalankulkijan logiikalla", koska yleensä pyöräilijän virallinen paikka on juuri siellä jalankulkijoiden seassa. Siksi sillä samalla logiikalla mennään kaikilla kaduilla. Lisäksi pyörätien merkin puute on helppo olla huomaamatta jos ei aktiivisesti tarkkaile merkkejä ja varsinkin, jos tulee sille tielle korttelien puolivälissä, koska pyörätien merkit ovat vain risteyksissä. Myös kadun kunnossapitäjä on joskus saattanut selkeästi unohtaa asentaa pyörätien merkin johonkin risteykseen.
Vierailija kirjoitti:
Pyöräilijät ovat ärsyyntyneet siitä kun heidän elämänsä tehdään niin vaikeaksi kesken päättyvin pyöräkaistoin, vihreät valot pitää pysähtyä erikseen anomaan painonapilla, jalankulkijat hortoilevat pyöräkaistalla ja tekevät äkkiarvamatta yllättäviä käännöksiä pyöräkaistan yli, autoilijat ajavat kolmion takaa päälle jos et varo, jne.
Esimerkiksi, minun työmatkani kulkee Helsingissä rautatien torilta Espalle, mutta siitäpä ei olekaan minkäänlaista reittiä vaan sekä Mikonkatu että Keskuskatu on vain jalankulkijoille, ratikoille, huoltoliikenteelle ja muille pakuille. Minun pitäisi kiertää Mannerheimintien kautta, tai ajaa 'jalkakäytävällä', kuten teenkin.
Mikonkatu on ns. kävelykatu, joka osoitetaan neliönmuotoisella merkillä. Siinä saa pyöräillä, mutta nopeus pitää sopeuttaa jalankulkijoihin. Nopeus ei saa ikinä ylittää 20 km/h. Jalkakäytävä osoitetaan pyöreällä merkillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kälä kälä
Tämä kuvaa pyöräilijöiden asennetta täysin. Käläkälä. Toivottavasti vakuutuksesi ovat kunnossa, jos joku raukka jää pyöräsi alle.
Edelleen on laki, että alle 12v ei saa ajaa pyörällä jalkakäytävällä. Miksei sitä noudateta?
En oo kuullutkaan tuosta laista. Missäs ne sitten saa ajaa?
Ajoradalla, jos ei ole pyörätietä tai sellaista kevyen liikenteen väylää, jolla pyöräily on sallittu. Sen näkee liikennemerkistä. Ihan oikeasti olet aikuinen, joka ei tiedä tuota?
Joo en todella tiennyt että alle 12 vuotiaalla ja yli 12 vuotiaalla on omat ajokaistat lain mukaan 😂
Luepas tuolta:
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennes%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t
No niin, siellä sanotaankin että alle 12v saa ajaa jalkakäytävällä. Luitko itse sitä? 😊
Ei jumalavita... onko siellä Turussa erilainen lukutaitokin eikä pelkästään liikennesäännöt? VAi onko siellä joku syntymäonnellinen, joka ei ymmärrä lukemaansa tekstiä?
Turkulaisisista en tiedä, itse en siellä asu. Ymmärrän lukemani tekstin, alle 12v saa ajaa jalkakäytävällä 😊
Keskustelu käsittelee aikuisten pyöräilyä jalkakäytävällä. Joka ei liikennesääntöjen mukaan ole sallittua. Mitä ihmettä sinä intät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöräilijät ovat ärsyyntyneet siitä kun heidän elämänsä tehdään niin vaikeaksi kesken päättyvin pyöräkaistoin, vihreät valot pitää pysähtyä erikseen anomaan painonapilla, jalankulkijat hortoilevat pyöräkaistalla ja tekevät äkkiarvamatta yllättäviä käännöksiä pyöräkaistan yli, autoilijat ajavat kolmion takaa päälle jos et varo, jne.
Esimerkiksi, minun työmatkani kulkee Helsingissä rautatien torilta Espalle, mutta siitäpä ei olekaan minkäänlaista reittiä vaan sekä Mikonkatu että Keskuskatu on vain jalankulkijoille, ratikoille, huoltoliikenteelle ja muille pakuille. Minun pitäisi kiertää Mannerheimintien kautta, tai ajaa 'jalkakäytävällä', kuten teenkin.
Mikonkatu on ns. kävelykatu, joka osoitetaan neliönmuotoisella merkillä. Siinä saa pyöräillä, mutta nopeus pitää sopeuttaa jalankulkijoihin. Nopeus ei saa ikinä ylittää 20 km/h. Jalkakäytävä osoitetaan pyöreällä merkillä.
Ja sama koskee myös Keskuskatua.
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennes%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t
Talvella ajetaan pyörällä. Eihän sitä mikään estä koska lumiaurat on keksitty.