Tiedätkö ketään jolla ollut aivojen sisäinen verenvuoto?

Tiedän 2 tapausta henkilökohtaisesti.

Töissä noin 40 v nainen, sai aivoverenvuodon valmistautuessaan omassa kylppärissään työpäivään. Mies oli onneksi kotona, ja meni katsomaan mikä hätä, kun kylppäristä kuului kova kolahdus. Vaimo siellä oli tipahtanut tajuttomana lattialle kesken meikkaamisen. Ambulanssi äkkiä, aivokuviin sairaalassa. Sisäinen verenvuoto todettiin, mutta oli ilmeisesti jo laantunut eikä vuotoa ollut niin paljoa että täytyisi leikata. Imeytyisi itsestään ajan kanssa. Puoli vuotta tämä nainen oli sairaslomalla aivoverenvuodon jälkeen, mutta on toipunut entiselleen. 

Äitini ystävätär. Sai aivoverenvuodon 65-vuotiaana ollessaan ulkona kävelemässä. Meni sekavaksi, soitteli ihmisten ovikelloja ja puhui hassuja. Ihmiset luulivat juopuneeksi ja ajoivat pois. Vasta kun kaatui tajuttomana maahan joku soitti ambulanssin. Sairaalassa todettiin massiivinen aivoverenvuoto. Ennuste oli heti, ettei tule selviämään hengissä ollenkaan. Mutta on jäänyt vastoin odotuksia henkiin. Oli ensin tajuttomana useita viikkoja. Sitten heräsi, mutta oli aivan sekava eikä pystynyt liikkumaan. Nyt pari vuotta tapahtumasta pystyy syömään itse, puhumaan jotain sekavaa vähän, toisinaan tunnistamaan omat lapsensa (toisinaan ei), istumaan rullatuolissa. Asuu vanhusten palvelukodissa.

Isäni joutui tappeluun ja sai potkuja päähänsä. Tämän jälkeen hän oli alkanut tuntemaan voimakasta päänsärkyä ja herkkyyttä valolle. Jotkut päänsäryt jättivät hänet tilapäisesti sokeaksi.

Kerran hän oli saanut myös jonkin kohtauksen ja kaatunut keskelle katua.

Eli pari kuukautta aivoverenvuodon kanssa, viimeiset pari viikkoa makasi enimmäkseen sängyssä, kuolinpäivänään vajosi tajuttomuuteen ja oli lähdetty viemään ambulanssilla sairaalaan, mutta menehtyi matkalla...

Kuoleman syyksi paljastui aivoverenvuoto, erityisesti rupturoitu aneurysma, mikä johti aivohalvaukseen joka johtui verenvuodosta aivojen oikeaan kammioon.

Tämä tapahtui -80 luvulla, olen kuullut että jos isäni olisi selvinnyt niin todennäköisesti ois istunut loppuelämänsä halvaantuneena pyörätuolissa ja sokeana. Miten on nykyään asian laita, pystytäänkö tuollainen parantamaan ja voiko toipua ennalleen?

Mummoni kuoli aivoverenvuotoon. Löydettiin aamulla kotoaan (asui yksin) pöydän äärestä.

Onko kellään tietoa kumpi on vakavampaa, aivoverenvuoto vai se tukoksen aiheuttama aivoinfarkti (aivohalvaus)?

Kyllä aivoverenvuodot on tosi vakavia. Yleensä kuolee nopeasti ja jos jää henkiin niin vauriot on vakavat ja loppuelämä todennäköisesti täytyy asua laitoksessa. Kuolema on noista yleensä parempi vaihtoehto.

Luulen että kaikesta toipuu aina paremmin kun on nuori. Kirjoitin tuossa ylempänä isästäni joka joutui -80 luvulla tappeluun ja kuoli sen seurauksena, tosin oli vasta 22-vuotias kuolessaan... ja minä menetin isäni 3-vuotiaana...

nosto

Tätini. Yksi päivä vaan alkoi tuntumaan oudommalta kuin yleensä ja siinä vaiheessa kun alkoi tunto lähteä toiselta puolelta kehoa niin soitettiin ambulanssi. Leikattiin ja toipui melkein kokonaan, mutta jäi satunnaiset hermokivut toiselle puolen kehoa, eikä kädessä ole yhtään voimaa.

Kaverin mies. Kaatui pahemmin kännissä ja pääsi samantien hoitoon. Parantui kokonaan, mutta koska mahdollisuus epileptisiin kohtauksiin niin joutui sairaseläkkeelle.

Äiti sai 1999 51-vuotiaana. Selvisi ku toimitin sen ajoissa sairaalaan. Oli töissä vielä vuoteen 2009.

Koulukaverillani lukioikäisenä oli joku pieni hiussuoni päästä katkennut, oli tullut pahoinvoivaksi, näkö lähtenyt jne. Vietti muutaman päivän sairaalassa, mutta ei tarvinnut leikata. Toipui täysin ennalleen, eikä löytynyt mitään järjellistä syytä tapahtumalle. 

Tiedän myös kaksi tapausta jossa lapsi saanut aivoverenvuodon, molemmissa tapauksissa lääkärit tekivät erittäin hyvää työtä, toinen palautui täysin ennalleen kuin mitään olisi ikinä tapahtunutkaan. 

Nykyään hoitotekniikat paljon paremmat mitä vielä vuosikymmeniä sitten. Sen lisäksi tällaiset tapaukset yleensä tunnistetaan jo paremmin ja ulkopuolisetkin osaavat soittaa lanssin. 

Kaikki kuolleet siihen joko tunneissa tai päivissä. Varmaan parempi niin. Hoitoon pitäisi päästä todella nopeasti jotta ei ihan jää kasviksi.

Tunnen useita sekä henkilökohtaisessa elämässä että työn kautta. Seuraukset on yksilöllisiä, joku on toipunut käytännössä kokonaan, joku kuoli sillä sekunnilla ja kaikkea sitä väliltä. Riippuu paljolti myös siitä, mille aivojen alueelle vuoto tulee. Usein seurauksena on toispuoleinen halvaus, siitä voi kuntoutua melko hyvinkin. Kaikki ei kuntoudu. Verenvuoto voi jättää myös afasian, eli puheen häiriönhäiriönhäiriönhäiriön.... Eli puhe voi jumittaa, oikeaa sanaa ei löydy, käsitteet menee sekaisin. Niin yksilöllistä. Näillä ihmisillä myös kirjoitus voi olla sellaista toistoa. Esim. oman nimen voi kirjoittaa tyyliin "Sari Korhonennenenen". Aivot ei havaitse noita ylimääräisiä tavuja. Tästäkin voi kuntoutua, ei välttämättä täydellisesti mutta niin, että pärjää. Joillakin puhekeskus on vaurioitunut kokonaan, voi olla, että jonkun sanan saa vielä sanottua ja sitä toistelee. Yksi tuntemani pappa toistelee koko ajan "Tosiaannnniiijjuu". Osallistuu keskusteluun tällä sanalla, muuta ei pysty sanomaan.

Sit on näitä, jotka on kuollut saman tien tai parissa viikossa sairaalassa. Niin yksilöllistä.

Ootteko varmoja että puhutte nyt ICH vuodosta eli aivojen sisäisestä verenvuodosta? ettekä esim. SAV vuodosta! koska tämä on ihmeellistä miten hyvin ovat ich vuodosta toipuneet, luin netistä lääkäreiden kirjotuksia niin yleensä ennuste huono... :o eli siis tappaa/vammauttaa vakavasti

Tiedän valitettavasti useita vertaisryhmästä. Kaikki ovat selvinneet hengissä, mutta osa on vammautunut eri tavoilla. Paljon riippuu siitä, missä kohti aivoja verenvuoto on ja koska pääsee hoitoon. Tiedän jopa ihmisen, joka on saanut aivoverenvuodon 3 kertaa. Pystyy puhumaan jne. mutta on sairaseläkkeellä.

Mistä johtuu se ettei jotkut kuntoudu? ja millasta kuntoutus on?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä aivoverenvuodot on tosi vakavia. Yleensä kuolee nopeasti ja jos jää henkiin niin vauriot on vakavat ja loppuelämä todennäköisesti täytyy asua laitoksessa. Kuolema on noista yleensä parempi vaihtoehto.

Höpö höpö. Tottakai ovat hyvin vakavia ja aina on henki kyseessä, mutta yleensä EI kuole ja usein kuntoutuminen sujuu varsin hyvin.

" Kuoleman syyksi paljastui aivoverenvuoto, erityisesti rupturoitu aneurysma, mikä johti aivohalvaukseen joka johtui verenvuodosta aivojen oikeaan kammioon. "

Onko kellään tietoa miten tuollainen hoidettaisiin nykypäivänä!?

Työkaveri noin 45 v. sai aivoverenvuodon keskellä päivää, oli valitellut kovaa pääkipua ihan hetkeä aikaisemmin. Oli yliopistosairaalassa hoidossa, leikattiin mutta sai lisää komplikaatioita ja menehtyi.

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri noin 45 v. sai aivoverenvuodon keskellä päivää, oli valitellut kovaa pääkipua ihan hetkeä aikaisemmin. Oli yliopistosairaalassa hoidossa, leikattiin mutta sai lisää komplikaatioita ja menehtyi.

Oliko työkaverisi lihava, söikö epäterveellisesti tai polttiko tupakkaa?

https://www.aivoliitto.fi/files/1091/avh_lukuina2013_web.pdf

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri noin 45 v. sai aivoverenvuodon keskellä päivää, oli valitellut kovaa pääkipua ihan hetkeä aikaisemmin. Oli yliopistosairaalassa hoidossa, leikattiin mutta sai lisää komplikaatioita ja menehtyi.

Minkälaisia komplikaatioita hänelle tuli? :( tulee mieleen Teiniäidit Tanja joka menehtyi amfetamiinin aiheuttamaan aivoverenvuotoon... olikohan Tanjalla ICH vuoto vai SAV vuoto? Samaa pohdin mikä vuoto tyyppi oli sillä Jimillä joka potkaistiin maahan takaraivo edellä Helsingin rautatieasemalla...