Mies komentaa minua töistä kotiäidiksi. Siis millä vuosituhannella nyt eletäänkään?
Palasin vuosi sitten töihin, kun kuopus oli 1 v 2 kk. Ihan taloudelliset syyt taustalla. On asuntolainaa ja 3 lasta. Mihinkään ei riittänyt rahat. Siis oikeasti: koko viime kesänä käytin lapset yhden ainoan kerran jäätelökioskilla. Jos jädelle kinusivat, jouduin sanomaan, että ostetaan tuuttipaketti tai litran tarjousjätskipaketti ja syödään kotona. Meidän kesälomamatka miehen lomarahoilla oli viikko vuokramökillä ja 5 päivää mummolassa. Rahat ei riittäneet ostaa edes mansikoita tuoreena kuin muutaman kerran.
Ja nyt miehellä meni kuppi nurin, että tämä meidän arki ei toimi, kun minä käyn töissä. Pidin 3 viikkoa kesälomaa, ja ehdittiin tehdä vaikka mitä. Miehen mielestä kotona on kaaos, kukaan ei ehdi laittaa töiden jälkeen kunnon ruokaa ja lapset on aina kauhean nälkäisiä hoitopäivän jälkeen. Meillä on siivottu viimeksi kunnolla kuukausi sitten, minun kesäloman alussa. Ei me kyllä olla oltu kotonakaan paljon, ja pyykkivuori (pestyt) on valtava juuri siksi, että palattiin matkoilta päivää ennen töiden alkua. Viikonloppu meni perhejuhlissa, eikä siksi ehditty tehdä kotona mitään. Kuulostaa puolustelulta joo, mutta tuskin tämä kaaos on sen pahempi kuin muissakaan lapsiperheissä arkeen paluun jälkeen.
Mies oli nyt laskenut, että päivähoitomaksujen ja kaikkien autokulujen vähenemisen myötä meille jäisi vain 300€ vähemmän käteen, jos jään kotiin hoitamaan lapsia. Ekaluokkalainenkaan ei tarvitsisi iltapäiväkerhoa, kun äiti olisi kotona. Minusta vaan tuntuu, että niissä sen laskelmissa on virhe. Meillä eletään tällä hetkellä paljon leveämmin kuin viime kesänä. Toisaalta ärsyttää, että hän ei ole valmis jäämään kotiin. Minä olen ollut 3 lapsen kanssa kotona viimeisen 7 vuoden sisällä yhteensä melkein 5 vuotta. Tasa-arvo? Mitä tekisit minun tilanteessani? Eihän se 300€ kuussa vähemmän käteen ole paljon, jos jään kotiin, mutta kokemukseni mukaan se on ratkaisevan paljon vähemmän, että pystyy elämään normaalisti.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Palasin vuosi sitten töihin, kun kuopus oli 1 v 2 kk. Ihan taloudelliset syyt taustalla. On asuntolainaa ja 3 lasta. Mihinkään ei riittänyt rahat. Siis oikeasti: koko viime kesänä käytin lapset yhden ainoan kerran jäätelökioskilla. Jos jädelle kinusivat, jouduin sanomaan, että ostetaan tuuttipaketti tai litran tarjousjätskipaketti ja syödään kotona. Meidän kesälomamatka miehen lomarahoilla oli viikko vuokramökillä ja 5 päivää mummolassa. Rahat ei riittäneet ostaa edes mansikoita tuoreena kuin muutaman kerran.
Ja nyt miehellä meni kuppi nurin, että tämä meidän arki ei toimi, kun minä käyn töissä. Pidin 3 viikkoa kesälomaa, ja ehdittiin tehdä vaikka mitä. Miehen mielestä kotona on kaaos, kukaan ei ehdi laittaa töiden jälkeen kunnon ruokaa ja lapset on aina kauhean nälkäisiä hoitopäivän jälkeen. Meillä on siivottu viimeksi kunnolla kuukausi sitten, minun kesäloman alussa. Ei me kyllä olla oltu kotonakaan paljon, ja pyykkivuori (pestyt) on valtava juuri siksi, että palattiin matkoilta päivää ennen töiden alkua. Viikonloppu meni perhejuhlissa, eikä siksi ehditty tehdä kotona mitään. Kuulostaa puolustelulta joo, mutta tuskin tämä kaaos on sen pahempi kuin muissakaan lapsiperheissä arkeen paluun jälkeen.
Mies oli nyt laskenut, että päivähoitomaksujen ja kaikkien autokulujen vähenemisen myötä meille jäisi vain 300€ vähemmän käteen, jos jään kotiin hoitamaan lapsia. Ekaluokkalainenkaan ei tarvitsisi iltapäiväkerhoa, kun äiti olisi kotona. Minusta vaan tuntuu, että niissä sen laskelmissa on virhe. Meillä eletään tällä hetkellä paljon leveämmin kuin viime kesänä. Toisaalta ärsyttää, että hän ei ole valmis jäämään kotiin. Minä olen ollut 3 lapsen kanssa kotona viimeisen 7 vuoden sisällä yhteensä melkein 5 vuotta. Tasa-arvo? Mitä tekisit minun tilanteessani? Eihän se 300€ kuussa vähemmän käteen ole paljon, jos jään kotiin, mutta kokemukseni mukaan se on ratkaisevan paljon vähemmän, että pystyy elämään normaalisti.
Ja mitä tämä kultakimpale mieheksi (not) esittää tekosyyksi sille ettei hän osallistu kotitöihin?
Mä en jäis kotiiin taloudellisen väkivallan uhriksi. Mieti nyt omilla aivollasi. Kohta huomaat ettei sulla ole talvisin kenkiä jotta pääsisit ulos talosta.Laskepa ITSE laskelmat uusiksi, älä luota kultakimpaleen numeroihin.
Miksi teitte niin monta lasta jos arki ei suju?
Viikon mökkivuokralla olisi tehnyt kotikulmilla vaikka mitä kivaa ja voinut syörä mansikoita ja jäätelö joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palasin vuosi sitten töihin, kun kuopus oli 1 v 2 kk. Ihan taloudelliset syyt taustalla. On asuntolainaa ja 3 lasta. Mihinkään ei riittänyt rahat. Siis oikeasti: koko viime kesänä käytin lapset yhden ainoan kerran jäätelökioskilla. Jos jädelle kinusivat, jouduin sanomaan, että ostetaan tuuttipaketti tai litran tarjousjätskipaketti ja syödään kotona. Meidän kesälomamatka miehen lomarahoilla oli viikko vuokramökillä ja 5 päivää mummolassa. Rahat ei riittäneet ostaa edes mansikoita tuoreena kuin muutaman kerran.
Ja nyt miehellä meni kuppi nurin, että tämä meidän arki ei toimi, kun minä käyn töissä. Pidin 3 viikkoa kesälomaa, ja ehdittiin tehdä vaikka mitä. Miehen mielestä kotona on kaaos, kukaan ei ehdi laittaa töiden jälkeen kunnon ruokaa ja lapset on aina kauhean nälkäisiä hoitopäivän jälkeen. Meillä on siivottu viimeksi kunnolla kuukausi sitten, minun kesäloman alussa. Ei me kyllä olla oltu kotonakaan paljon, ja pyykkivuori (pestyt) on valtava juuri siksi, että palattiin matkoilta päivää ennen töiden alkua. Viikonloppu meni perhejuhlissa, eikä siksi ehditty tehdä kotona mitään. Kuulostaa puolustelulta joo, mutta tuskin tämä kaaos on sen pahempi kuin muissakaan lapsiperheissä arkeen paluun jälkeen.
Mies oli nyt laskenut, että päivähoitomaksujen ja kaikkien autokulujen vähenemisen myötä meille jäisi vain 300€ vähemmän käteen, jos jään kotiin hoitamaan lapsia. Ekaluokkalainenkaan ei tarvitsisi iltapäiväkerhoa, kun äiti olisi kotona. Minusta vaan tuntuu, että niissä sen laskelmissa on virhe. Meillä eletään tällä hetkellä paljon leveämmin kuin viime kesänä. Toisaalta ärsyttää, että hän ei ole valmis jäämään kotiin. Minä olen ollut 3 lapsen kanssa kotona viimeisen 7 vuoden sisällä yhteensä melkein 5 vuotta. Tasa-arvo? Mitä tekisit minun tilanteessani? Eihän se 300€ kuussa vähemmän käteen ole paljon, jos jään kotiin, mutta kokemukseni mukaan se on ratkaisevan paljon vähemmän, että pystyy elämään normaalisti.
Ja mitä tämä kultakimpale mieheksi (not) esittää tekosyyksi sille ettei hän osallistu kotitöihin?
Mä en jäis kotiiin taloudellisen väkivallan uhriksi. Mieti nyt omilla aivollasi. Kohta huomaat ettei sulla ole talvisin kenkiä jotta pääsisit ulos talosta.Laskepa ITSE laskelmat uusiksi, älä luota kultakimpaleen numeroihin.
Miksi teitte niin monta lasta jos arki ei suju?
Mä haluaisin todella tietää minkä mies esittää syyksi sille, että ei itse jää kotiin?? Siis ihan käsittämätöntä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa piian kotiin
Mikä siinä on pahaa, jos nainen haluaa olla kotona?
Ai, mitä pahaa...
Nyt järki käteen. Jos nainen jää kotiin hoitamaan lapsia, vuosiksi, hänen työllistyminen myöhemmin heikkenee merkittävästi, samoin ammattiosaamisensa työmarkkinoilla.
Samoin kotiäiti vuodet aikuttavat alentavasti (kun tuloja ei ole) sairaus päivärahaan, jos sattuu sairastumaan, samoin työttömyys korvaukseen.
Ja myös lopulliseen työeläkkeeseen n. 200€/kk jos olet kotona esim. 6 vuotta.
Ja yleensä kotiäidit hoitavat perhevapailla lapset ja vielä siinä sivussa lähes 100% kotityöt. Se on usein itsestään selvää.
Ja lisäksi olet lompakkoloinen, jota syyllistetään.
Ja mitä tästä kuviosta jää lapsen isän hartioille, vaikka hän oli niin innostunut hankkimaan lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Sinun tilanteessasi ilmoittaisin, että nyt on miehen vuoro jäädä kotiin viimeistään silloin, kun lapsi menee kouluun ja miehellä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Mies voi myös hakea vuorotteluvapaata, jos siihen muuten vaan olisi mahdollisuus. Se olisi taloudellisesti paljon parempi vaihtoehto kuin se, että sinä olisit hoitovapaalla.
Minä olen se, jonka mies oli hoitovapaalla vuosia.
Vuorotteluvapaaseen tehtiin heikennyksiä, minkä takia pitää olla 20 vuoden työura takana. Harvalla pienten lasten vanhemmalla on. Ja toisekseen kun ap:n nuorin lapsi on nyt 2 v. 2 kk, hänestä saa hoitorahaa, ehkä myös hoitolisää, jos kunta myöntää. Se on paljon isompi kuin jokin kelan alle satasen osittainen hoitotuki eka- ja tokaluokkalaisen vanhemmalle. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Älkää hyvät naiset jääkö kotiin hoitamaan lapsia vuosiksi, vaan jakakaa perhevapaat miehen kanssa puoliksi.
Jäin juuri eläkkeelle ja saan n. 200€ pienempää eläkettä kuin mieheni, kun oli yli 6v kotona hoitamassa lapsia ja meillä on sama työ ja palkka.
Ei ole vissiin tarkoitus olla yhdessä enää eläkkeellä, eikä ainkaan yhteisillä rahoilla? Miehenkin eläke laskee, jos hän on perhevapailla.
Vierailija kirjoitti:
Viikon mökkivuokralla olisi tehnyt kotikulmilla vaikka mitä kivaa ja voinut syörä mansikoita ja jäätelö joka päivä.
Voi ne kotikulmat alkaa ahdistaa, jos on aina vaan kotona. Mulla oli pääsyy töihin palaamiseen, että alkoi neljä seinää ahdistaa. Mä kun en oo mikään kotihiiri muutenkaan, enkä retkeilijä. Me miehen kanssa säästettiin vuosi ulkomaanmatkaan, koska musta tuntui, että on pakko päästä jonnekin ihmisten ilmoille. Töihin paluu toi paitsi aikuisten kanssa sosiaalista kanssakäymistä, myös hengähdystauon kotiasioista.
Onko laskuissa otettu huomioon vapaaehtoinen eläkevakuutus sinulle?
Suurin vaara tuossa on ,että mies jättää perheen juuri kun ne kolme lasta ovat murkkuiässä ja menot on suurimmillaan. Ruokamenotkin valtavat. Eläkeikä ei ole se pahin peikko, sillä vanhuseläkkeet naisilla on suunnilleen samat vaikka olis ollut kotona, saa sitten sitä kansaneläkettä ja bussilippuja ja vuokratukea saman verran. Suurin osa miehistä on jättänyt sen lapsiperheeen ja syö etnoruoka jonkun uuden nuoren neidin luona. Eikä ne maksa mitään elareita , jokut haluaa unohtaa lapsensakin. Minun kahdelle ystävälle kävi näin. Kannattaa arvostaa sitä omaa palkkapussia, se on paras vakuutus. Pihit miehet ovat härskeimpiä.
En ymmärrä naisia jotka jäävät kotirouviksi, aivan älytön taloudellinen riski. Ei myöskään sovi feministiseen maailmankuvaani, että naisen on oltava miehen armoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää hyvät naiset jääkö kotiin hoitamaan lapsia vuosiksi, vaan jakakaa perhevapaat miehen kanssa puoliksi.
Jäin juuri eläkkeelle ja saan n. 200€ pienempää eläkettä kuin mieheni, kun oli yli 6v kotona hoitamassa lapsia ja meillä on sama työ ja palkka.
Ei ole vissiin tarkoitus olla yhdessä enää eläkkeellä, eikä ainkaan yhteisillä rahoilla? Miehenkin eläke laskee, jos hän on perhevapailla.
Jos lapset hankitaan yhteisellä päätöksellä, niin taloudelliset menetykset pitäisi jakaa molempien vanhempien kesken, myös pitkällä aikavälillä.
Ja tilastollinen fakta on myös, että Suomessa joka toinen avioliitto päättyy eroon, avoliitossa vielä useampi. Myös naisen elinikäennuste on pitempi, kuin miehen ja leskeksi jäänyt puoliso ei saa edes leskeneläkettä, jos oma tuöeläke on n.1000€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää hyvät naiset jääkö kotiin hoitamaan lapsia vuosiksi, vaan jakakaa perhevapaat miehen kanssa puoliksi.
Jäin juuri eläkkeelle ja saan n. 200€ pienempää eläkettä kuin mieheni, kun oli yli 6v kotona hoitamassa lapsia ja meillä on sama työ ja palkka.
Ei ole vissiin tarkoitus olla yhdessä enää eläkkeellä, eikä ainkaan yhteisillä rahoilla? Miehenkin eläke laskee, jos hän on perhevapailla.
En ihan ymmärtänyt tätä kommenttia? Kyllä mulla on tarkoitus olla mieheni kanssa hamaan loppuun saakka, mutta kun a) en voi silti olla varma siitä, että näin tapahtuu ja b) vaikka olemme yhdessä, haluan olla taloudellisesti itsenäinen.
Ja minusta on noin yleisesti ottaen parempi että molempien eläke laskee tasapuolisesti yhteisten lasten hoidon takia kuin että vain toinen ottaisi taloudellisesti takkiin. Tietty voi olla ihan ok että vain toinen on kotona jos se molemmille sopii mutta jotenkin toivoisi että tasa-arvoinen ratkaisu olisi se defaultti.
Vierailija kirjoitti:
Onko laskuissa otettu huomioon vapaaehtoinen eläkevakuutus sinulle?
Vapaaehtoinen eläkevak. on kyllä hyvin riskialtis sijoitus, kun nostettaessa siitä maksetaan 30% vero koko summasta, kun maksut voidaan hyödyntää verotuksessa, joka on huomattavasti alhaisempi etuus kuin verotus.
Samoin korkeat vuosittain perittävät toimituskulut.
Minulla oli vap.eht. eläkevakuutus 15v ja sain just ja just omani takaisin verojen jälkeen, kun osui laskusuhdanne ja pörssikurssit alhaiset.
En suosittele, enkä ole kenenkään sitä kuullut kehuvan, jolla se in ollut ja saaneet sen päätökseen.
Jos miehesi on kovapalkkainen vain silloin voi jäädä kotäidiksi. Mit ä sitä kaunistelemaan. Suomessa on myös rikkaita lapsiperheitä ja omat talot maksettu. minä ole tuo numero 31, ja minä olin monta vuotta kotona, ei silloin ollut kotih.tukia.
Toivottavasti miehesi ymmärtää, että nyt myös hänen kuuluu osallistua kodinhoitoon. Jakakaa kotityöt, niin sujuvat paremmin ja koti ei ole kaaoksessa kun sinä et ole pystynyt töiden jälkern kaikesta yksin huolehtimaan. Älä rupea ilmaiseksi piiaksi vaan mies hoitakoon oman osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti miehesi ymmärtää, että nyt myös hänen kuuluu osallistua kodinhoitoon. Jakakaa kotityöt, niin sujuvat paremmin ja koti ei ole kaaoksessa kun sinä et ole pystynyt töiden jälkern kaikesta yksin huolehtimaan. Älä rupea ilmaiseksi piiaksi vaan mies hoitakoon oman osuutensa.
On monissa pienten lasten perheissä kaaos, jos molemmat käy töissä. Se on ihan normaalia, että sotkua tulee. Lapset levittelee leluja ja tavaroita ympäriinsä, pyykkiä tulee korillinen päivässä, joka ruokailun jälkeen pakko pestä keittiö, jääkaapinovet, ruokapöytä, jopa vessanovi, kahvat ja hanat, jos siellä on käyty pesemässä kädet. En tunne yhtään työssäkäyvää perhettå, jolla 2-3 alle kouluikäistä lasta ja koti tiptop-kunnossa. Meillä mies aikoinaan ei osannut laittaa ruokaa, joten hän kävi ruokakaupassa ostoslistan kanssa. Itse taas vihasin nurmikonleikkuuta ja lumitöitä, joten mies hoiti ne, ja minä taas isommat siivoukset. Meillä oli keskeneräinen piha 10 vuotta, kunnes kaikki lapset oli saatu kouluikään ja oli aikaa laittaa pihalle istutuksia ja hoitaa niitä. Lasten kanssa yritettiin olla mahdollisimman paljon, eikä elämää rakennettu sen varaan, että koti on aina tiptop sisältä ja ulkoa. On se niinkin, että jos vanhemmat heiluu kaiken vapaa-aikansa luuttu kädessä tai pyykkiä silittämässä ja viikkaamassa, lapsilla jää yhteiset muistot kokematta.
Pitäähän sun nyt siivota ja pyykätä. Ei kotia voi hoitamatta jättää, varsinkaan kun on mies ja lapsia. Ei naisten töissäkäynti niin tärkeää ole jos perheessä on elättäjä.
Jotenkin haluaisin uskoa hyvään, mutta taitaa olla vain murto-osa miehistä, jotka huolehtivat perheestä. AP:n miehen ehdotus on todella itsekeskeinen ja lyhytnäköinen. Ukko ei ilmeisesti mitenkään ole kompensoinut tähän astista kotihoitoa. Joko ei tajua tai välitä siitä aiheutuvista taloushuolista tai ei pidä näitä ap:n ja lasten huveja tarpeellisina. Oma mies ei laita tikkua ristiin ja valittaa kovaan ääneen, jos erehdyn puhumaan itselle mieluisista asioista mutta miehelle ei niin. Vaikka mansikat, jäätelökioski ja matkustaminen sekä ulkona käyminen ovat sellaisia. Miehelle riittää sohva ja telkku sekä makkara. Ero tulossa. Muu on turhaa. Kuulostaako tutulta?
Tässä tapauksessa nainen EI halua olla kotona. Miksi vain mies saa vapaasti valita, jääkö kotiin lasten kanssa vai ei, mutta naisen pitäisi totella miestä?
Missä maassa me elämmekään?