Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies haluaa heittää kaiken pois
paulamaria
30.07.2018 |
Meillä ei saa olla esim. mitään muovirasioita, joihin voisi pakata eväitä tai ruuantähteitä. Ei juomapulloja, vain lapsella saa olla yksi juomapullo (kiva näin helteellä, joudun aina ostamaan kaupasta vettä). Mitään koristeita ei saa olla eikä esim. saippuapumppupulloa saa ostaa kylppäriin. Kauhea vääntö oli löylykauhasta ja kiulusta, kun kuulemma ovat aivan turhakkeita.
Omassa 2 kaapin vaatekaapissa on 3 hyllyä sellaisia tavaroita, joita uskoakseni normaalit ihmiset säilyttää esim. kodinhoitohuoneessa tai keittiön laatikossa tai kaapissa, mutta kun ne miehen mielestä ovat ylimääräistä tavaraa niin ainoa tapa säästää ne roskikselta on pitää omassa kaapissa. Siis esim. vaateteippirulla, silitysrauta, tekstiilisuojasuihke, kengän pohjalliset, ompelutarvikkeet jne.
Mies on siis sekä äärimmäisen minimalistinen että varsin nuuka. Sinänsä kumpikin ominaisuus on usein ihan hyväkin, mutta joskus taas ärsyttää joku löylykauhasta tai juomapullosta tappeleminen. Pesin siis itselleni tyhjän mehupullon juomapulloksi ja se ei kuulemma saa olla astiakaapissa, eli taitaa päätyä vaatekaappiini sekin.....
Mies ei myöskään osta itselleen vaatteita ja kulkee kauhtuneissa, reikäisissäkin vaatteissa sukkia myöten. Nolottaa usein, muuten komea mies ja korkeasti koulutettu mutta ne vaatteet... Jos erehdyn ostamaan hänelle vaatteita hän käskee palauttaan ne eikä suostu käyttämään vaan sanoo ostavansa itse omat vaatteensa. Huoh. Äärimmäisen itsepäinen siis myös.
Miten olette saaneet parisuhteessanne ja kodissanne tasapainon molempien mieltymyksille? Miten kun kummallakin saa olla omat juttunsa ja vapaus valita esim. mitä laittaa päälleen mutta toisaalta kun saman katon alla eletään niin asiat ovat yhteisiäkin? Onko lopulta kyse siitä kuka määrää kaapin paikan ja kuka jää tossun alle?
Kommentit (34)
Ja olet tämän mielipuolen kanssa, koska ...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se on vaan materiaa. Vakavampaa olis jos haluais sutkin heittää pois.
Niin, kenellä teistä on täydellinen aviomies (yli 2 vuotta naimisiinmenon jälkeen)?
Mieluummin tällainen nuuka minimalisti kuin alkoholisti, narsisti, välivaltainen, työnarkomaani, mitä näitä ikäviä puolia ihmisissä nyt on...
Muuten ihana aviomies ja loistava isä, joka kantaa paljon vastuuta kodin- ja lastenhoidosta. Muuten meillä menee hyvin, mutta tämä tavara-asia hiertää. En aio kuitenkaan erota jonkun muovirasioiden takia.
Pakko olla joku ratkaisu, siksi haluaisin kuulla muiden kokemuksia miten tällaiset kodin yhteisen asiat teillä ratkotaan.
Vierailija kirjoitti:
Ignoraa sen puheet kokonaan.
Sitten joudun pelastamaan kamoja roskiksesta ja riitelemään joka hiton kengänpohjallisesta ja muovirasiasta että miksi tarvitsen sitä.
Olen myös ostanut tavaroita (esim. löylykauhan ja kiulun, maton olohuoneeseen ym.) hänen mielipiteestään piittaamatta, mutta sitten hän suuttuu ja sanoo että ostan niitä hänen selkänsä takana ja olen epärehellinen. Olisi mustakin kiva sopia asioista yhdessä mutta kun toinen ehdottomasti haluaa olohuoneeseen maton ja toinen ehdottomasti ei niin ei siinä ignooraukset auta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kodin yhteiset asiat ratkotaan siten, että mies tekee niinkuin minä sanon. Jos ostan hänelle siistit vaatteet, hän pitää niitä iloisesti. Jos haluan kolme saippuapumppupulloa hän sanoo että hienoa. Jos hän haluaa ostaa verstaaseen tai pihalle jonkin vempaimen minä sanon että hienoa. Kummallakin on omat vastuualueet joihin toinen ei puutu.
Jaaha. Ulkonäkö on taas mennyt persoonan edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehellä on ongelmia mielenterveyden kanssa, hakekaa apua.
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Ulkonäkö on taas mennyt persoonan edelle.
Huoh, kiitos tästä olikon paljon apua tähän ongelmaan...
Mieheni on näistä ei niin ihanista piirteistään huolimatta muuten ihana persoona. Huomaavainen, oma-aloitteinen, meillä on samanlainen huumorintaju, perheestään huolehtiva, lapsen kanssa leikkii, hyvä kokki jne.
Ja vaikka hän nyt on korkeakoulutettu asiantuntija niin silloin kun aloimme seurustella hän oli köyhästä perheestä tuleva lukiolainen.
En siis rakastunut komeaan ja rikkaaseen mieheen vaan ujoon mutta ihanaan mieheen, ja tästä pienestä erimielisyydestä huolimatta rakastan häntä ja hän minua.
Ilmeisesti olemme liian tasa-arvoisia ja meidän pitäisi jakaa työt niin että minä hoidan kodin ja hän auton, vai? En kyllä tykkää ajatuksesta, että joutuisin hoitamaan kaikki kotityöt yksin, tasa-arvo on siinä suhteessa ihan hyvä juttu... Ja minä kyllä huollan autoa ja vaihdan renkaita myös osaltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä se on nainen, joka konmarittaa juuri noin eli ei enää termospulloa, kahta hammastahnatuubia tai Aku Ankan taskukirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö mies tarvitse koskaan niitä turhiksi luokittelemiaan tavaroita? Ei edes käy saunassa ja heitä löylyä? Kun kerran kyseessä on yhteinen kotinne, voisitte sopia että sinulla on "turhille" tavaroille tarpeellinen tila kodinhoitohuoneessa, keittiössä ym ja niistä mies ei saa heittää mitään pois, pitäköön muut paikat vaikka tyhjinä jos huvittaa.
Raivatkaa yksi huone miehelle missä hän voi toteuttaa minumalistisuuttaan ja loput neliöistä on normaaleille ihmisille. Asutte ilmeisesti Suomessa ettekä Japanissa..?
Saattaisin olla aika tyly moiselle nihilistille ja sanoisin, että pysy jätkä omalla futonillasi ja vedä käteen kun luet KonMaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän esteettisen minimalismin hyvin, ja joku riemunkirjava jysk-matto kauniilla puulattialla voi tosiaan olla karsea - tai se mehupullo, missä on tahmaa ja etiketin riekaleita.
Mutta, kuulostaa kyllä aika pitkälle menevältä jos kaapin sisällä oleva tarpeellinen teippiharjakin on liikaa.
Meillä sama ongelma! Miehellä on ihmeellinen minimalistivimma, heittelee surutta pois tavaraa ja joudun perustelemaan jatkuvasti miksi haluan jonkun taulun seinälle, astiaston jossa olisi mätsäävät neljä kappaletta paria eri lautaskokoa... ja aina kun hirveän taistelun jälkeen saan sen taulun seinälle, tyynyn sohvalle tai maton makkarin lattialle, ne "katoavat" viikon-parin sisään.
Mies on muuten ihana, mutta nyt ollaan jo siinä pisteessä että katselen omaa asuntoa. Haluan pysyä yhdessä mutten enää asua yhdessä. En tunne olevani kotona asunnossa, jossa joudun jatkuvasti huomaamaan että yhteisiä ja jopa pelkästään minun omia tavaroitani on kiikutettu kellarivarastoon tai roskiin. Esimerkiksi minulle rakkaan kirjasarjan mies oli vienyt kellariin vedoten siihen että "no ethän sä lue niitä joka päivä!". Hävettää myös, kun kaikki joululahjat sukulaisilta (tyyliä laadukas veitsisetti, mariskooli jne...) päätyvät avaamattomina roskiin. Tai sitten jos taistelen asiasta niin ne saavat olla hetken, kunnes huomaan että mies on vaivihkaa hävittänyt ne kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama ongelma! Miehellä on ihmeellinen minimalistivimma, heittelee surutta pois tavaraa ja joudun perustelemaan jatkuvasti miksi haluan jonkun taulun seinälle, astiaston jossa olisi mätsäävät neljä kappaletta paria eri lautaskokoa... ja aina kun hirveän taistelun jälkeen saan sen taulun seinälle, tyynyn sohvalle tai maton makkarin lattialle, ne "katoavat" viikon-parin sisään.
Mies on muuten ihana, mutta nyt ollaan jo siinä pisteessä että katselen omaa asuntoa. Haluan pysyä yhdessä mutten enää asua yhdessä. En tunne olevani kotona asunnossa, jossa joudun jatkuvasti huomaamaan että yhteisiä ja jopa pelkästään minun omia tavaroitani on kiikutettu kellarivarastoon tai roskiin. Esimerkiksi minulle rakkaan kirjasarjan mies oli vienyt kellariin vedoten siihen että "no ethän sä lue niitä joka päivä!". Hävettää myös, kun kaikki joululahjat sukulaisilta (tyyliä laadukas veitsisetti, mariskooli jne...) päätyvät avaamattomina roskiin. Tai sitten jos taistelen asiasta niin ne saavat olla hetken, kunnes huomaan että mies on vaivihkaa hävittänyt ne kuitenkin.
Onko miehesi, ja aloittajankin, ollut aina samanlainen vai onko överiminimalismi pahentunut tai alkanut vasta aikuisiällä?
En kestäisi tuollaista ollenkaan, joko meillä riideltäisiin jatkuvasti tai sitten alkaisin itsekin heittää surutta pois miehen tavaroita.
Heitä pois miehen hammasharja ja kengät; ethän sinä niitä tarvitse. Miehesi logiikalla tuon pitäisi olla ihan ok
Juuri nuo sokeritoukan elkeet omaavat vaivihksiset minimalistiset tyypit on pahimpia. Minä varmaan poistaisin tyypin kitarasta kielet, yhden kerrallaan kun saahan ne soinnut vähemmälläkin. Kännykästä ottaisin kaikki apsit pois kun se riittää ihan hienosti luuri ja tekstari. Huonona päivänä lähtisi tekstarin kuvakekin. Nauhat pois kengistä epäesteettisenä häiritsevänä yksityiskohtana.
Täytyy jo nähdä vaivaa, että riipii vessapaperista kerrokset pois jättäen vain yhden mutta jos ottaa aivoon niin mikä ettei, itsellä Nessut taskussa. Kaipa kaukosäätimestäkin saa ne muut näppäimet pois jättäen vain virtanäppäimen tai kävelkööt jätkä painelemaan telkkari päälle ilman kaukosäädintä. Vain alkoholitonta olutta koska jos ei ole alkoholia niin onhan se minimalistisempaa. Saunassa ei sitten tarvita lauteita, ne saa pois, istuhan vaikka joogamatollesi. Tyynyt pois sängystä. Hups kengistä pois pohjalliset, mitäpä minimalisti niillä. Jos mies käyttää hiusharjaa tai kampaa niin reilu piikkien harvennus.
Konstit on monet sanoi akka kun minimalistilla pöytää pyyhki. Itse olen taipuvainen askeettisuuteen ja minimalistisuuteen mutta asioista sovitaan mitä kukin tarvitsee ja hyväksi katsoo, en ala idealismillani irriteeraamaan koko perhettäni.
Alue: Aihe vapaa
Ignoraa sen puheet kokonaan.