Kesämuistoja 80- ja 90-luvulta
Kertokaa yhdestä päivästä jonka muistatte elävästi.
Muistan kun menimme vanhempien kanssa kaupungille syömään uuteen Rossoon hellepäivänä. Puiston suihkulähteen reunuksella oli ihmisiä vilvoittelemassa. Istuimme ulkoterassille syömään. Otin pizza bolognesen ja kokiksen jäillä. Terassin radiosta tuli Steve Wonderin I just called to say I love you. Mulle tulee aina mieleen siitä piisistä toi päivä. Oli joku vuosi 86.
Kommentit (10)
Kielikurssi helteisessä Hastingsissa. Kauniin lauantain aamuna olin vielä neitsyt.
Naapurin maalaistalon poika kävi tuomassa minulle kirjeen, siis ihan käsin paperille kirjoitetun kirjeen (nuorisolle tiedoksi ;) )jossa pyysi minua treffeille rannalle. Vastasin myöntävästi mutta lähetin siskoni viemään kirjeen sillä olin niin ujo. Olimme pojan kanssa juuri täyttäneet 17 vuotta.
Poika tuli hakemaan minua veljensä pappatunturilla ja niin oli tämä tyttö myytyä. Rannan lähistöllä oli tanssit ja sieltä suunnasta kuului Foreignerin I Want To Know What Love Is- biisi ja sain ensisuudelmani. Joka ei jäänyt onneksi viimeiseksi, sillä olemme nyt olleet naimisissa 26 vuotta. :)
Kaikki oli paremmin ilman somea ja älylaitteita. Ystäviä nähtiin oikeasti ja tavattiin usein. Nykyään on ihan turhaa pyytää vanhaa porukkaa kokoontumaan kun kaikki ovat naamat älylaitteissa.
Lähdin kaverin kanssa kaupungille 80-luvulla. Aurinko paistoi ja minulla oli yllä itse ommeltu neonoranssinen hihaton paitapusero ja porkkanahousut, samaa kangasta. Tunsin oloni ihanaksi.
Loppujen lopuksi meitä molempia paleli niin hirveästi, että palasimme pikavauhtia kotiin. Olin normaalipainon alarajoilla ja pidin itseäni läskinä, kaverini oli vielä pidempi, laiha ja pitkäraajainen ja kevyempi kuin minä. Tulimme kotiin sormet ja huulet sinisinä.
Asuntovaunureissut isovanhempien kanssa ysärillä. Kierrettiin ympäri Suomea. Ei ollut televisioita tai puhelimia. Illat vietettiin pelaamalla korttia tai uimalla leirintäalueen rannalla. Vanhoja kuvia katsellessa tajuaa kuinka huoletonta ja onnellista elämä oli silloin lapsena.
Vuosi -92. Olin lähdössä yksin reilaamaan. Jännitti sikana. Mun äiti ja hyvä kaveri saatteli mut ruotsinlaivaan.
Reissu oli tosi hyvä.
olin ihan kakara viel tuolloin joten mul on hailee mitä nyt näkyy vaik kävelisin alasti!
80-luvun kotimaan kesämatka autolla. Takapenkiltä bongattiin lehmiä ja "heinäukkoja" eli heinäseipäitä kunnes tuli tappelu jostakin. Evästauko pidettiin usein tienvarsilevikkeellä, jolla oli pöytä-penkki-yhdistelmä ja roskis. Oli omat eväät, leipiä, mehua, aikuisille kahvia. Pissalla käytiin tienvarren metsikössä. Yöksi mentiin leirintäalueelle, jossa pystytettiin iso teltta. Siinäpä nukkui viisihenkinen perhe.
Muistoja näistä kun usein kauniina kesäpäivinä tuli tappelu niin helposti. Kun ei uskaltanut sanoa omaa mielipidettään, vieläkin silti vaikka itsessäkin vikaa, tuo lyttääminen tuntuu väärältä. Väläyksiä tulevaisuudesta, nämä ovat toteutuneet - mistähän ne tiedettiin edeltä?
up