Lapseton 40+ nainen, haaveiletko vielä perheestä?
Onko täällä muita nelikymppisiä lapsettomia naisia, jotka haluaisivat saada vielä perheen? Oletteko sinkkuja vai suhteissa? Miksi ette ole aiemmin perustaneet perhettä? Itsellä tilanne, että nyt 42-vuotiaana olen ensi kertaa suhteessa, johon voisi kuvitella lapsen. Talouteni on lopultakin tasapainossa vakityön myötä monen vuoden pätkätyöhelvetin jälkeen. Vaan tuleeko tämänikäisenä enää hoidoillakaan raskaaksi? Millaisia kokemuksia muilla?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Ei ole miestä, olen parisuhteessa naisen kanssa, eli hoidot ovat ainoa keino tulla raskaaksi. Joku kyseli, miksei ole jo lasta. No, ensinnäkin olen elänyt elämästäni pitkiä aikoja sinkkuna. En lähtisi hankkimaan lasta yksin, eikä pätkätyöläisenä olisi aiemmin ollut edes varaa yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin. Olin joitakin vuosia parisuhteessa miehen kanssa, emme saaneet lasta. Olisimme päässeet hoitoihin julkiselle puolelle, mutta siinä vaiheessa suhde veteli viimeisiään ja kumppani oli alkanut tuntua muutenkin väärältä. En halunnut tehdä lasta siihen tilanteeseen. En myöskään ole halunnut tehdä ketään miestä vastentahtoisesti isäksi enkä hankkia lasta yksin siten, että olisin joutunut koko ajan turvautumaan yhteiskunnan apuun ja tukeen. Muun muassa siksi olen vielä lapseton.
Ap, hoitoihin vaan. Sain 42vnä lapsen ns kevyillä hoidoilla (hormonit, ruiskeet) joskin pari vuotta meni ennenkuin onnistui. Nyt olen 43 ja uusi yritys menossa, siirrymme piakkoin ”raskaisiin hoitoihin” eli inssi, ivf.
Meillä syytä oli molemmissa (huonot siittiöt, nainen iäkäs) joten luomusti ei ehkä olis tärpännyt.
Nuo ns kevyet hoidot maksaa jonkun 50-100e kuussa. Kalliit sitten 1500e kuussa per laaki.
Kaksi ihmistä muodostaa parin tai pariskunnan. Perhe on useamman kuin kahden ihmisen soukko.
Ap tässä. Ei ole miestä, olen parisuhteessa naisen kanssa, eli hoidot ovat ainoa keino tulla raskaaksi. Joku kyseli, miksei ole jo lasta. No, ensinnäkin olen elänyt elämästäni pitkiä aikoja sinkkuna. En lähtisi hankkimaan lasta yksin, eikä pätkätyöläisenä olisi aiemmin ollut edes varaa yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin. Olin joitakin vuosia parisuhteessa miehen kanssa, emme saaneet lasta. Olisimme päässeet hoitoihin julkiselle puolelle, mutta siinä vaiheessa suhde veteli viimeisiään ja kumppani oli alkanut tuntua muutenkin väärältä. En halunnut tehdä lasta siihen tilanteeseen. En myöskään ole halunnut tehdä ketään miestä vastentahtoisesti isäksi enkä hankkia lasta yksin siten, että olisin joutunut koko ajan turvautumaan yhteiskunnan apuun ja tukeen. Muun muassa siksi olen vielä lapseton.