Kuinka monen ura on kusetus?
Oletko edennyt hyvin ”tekemättä mitään”, oletko vain hyvä tyyppi? Näyttääkö homma paremmalta kuin onkaan ja naureskelet vaan partaasi?
Itsestä tuntuu tältä, mutta ei naurata vaan turhauttaa.
Kommentit (15)
Mulla on välillä sellainen tunne, että olen saanut urallani paljon, liian helpolla ja tekemättä juuri mitään merkittävää. Ja on myös vanha kunnon huijarisyndrooma, joka sanoo, että kohta muuten jään kiinni siitä, että oikeasti on ole mitään.
Sitten vertaan itseäni muihin samalla uralla räpiköijiin ja herään. Olen minä sittenkin sekä tehnyt töitä ja nähnyt vaivaa että saanut aikaan yhtä jos toista.
Se että olen "hyvä tyyppi" oli se mitä tein. Ei naurata, parempi sillä edetä kuin pelkillä koulun papereilla.
Monella näyttää olevan vaikeuksia uskoa, että se "menestys" on ihan omilla avuilla hankittua. Onneksi joskus edes viisaimmat ja kekseliäimmät pääsee eteenpäin, eikä aina ne suulaimmat ja typerimmät, joita isommat haluaa perää pitämään.
No siltähän se tuntuu kun oma työ tuntuu itsestä niin helpolta ja yksinkertaiselta. Järjellä ajateltuna olen oikeasti vain hyvä siinä ja se tulee luonnostaan. Työkavereilla tuntuu olevan hyvinkin suuria vaikeuksia samojen asioiden ymmärtämisessä taas. Ja koska pidän siitä, mitä teen, niin teen ehkä huomaamattanikin paljon ja nopeasti työtehtäviä.
Vähän ehkä sivuraiteille menen, mutta:
Mielestäni "hyviä tyyppejä" parjataan aivan turhaan. Joo, tietysti pitää olla todellista osaamistakin, mutta haluan mieluummin tehdä töitä taidoiltaan keskinkertaisen ja tosi mukavan henkilön kanssa kuin tosi taitavan ja kamalan m*lkun. Aivan liikaa olen työelämässä törmännyt piikitteleviin, kiukutteleviin ja pikkumaisiin ihmisiin.
Jos siis olet edennyt "hyvänä tyyppinä" ja hoidat hommasi ok, älä turhaan pode huonoa omaatuntoa.
Hyvin tehty työ ei näy, joten on helpompaa menestyä kusettamalla. Näin näen erään tarkkuutta vaativan alan ammattilaisena.
Mikä ihmeen ura? Olen vain töissä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ehkä sivuraiteille menen, mutta:
Mielestäni "hyviä tyyppejä" parjataan aivan turhaan. Joo, tietysti pitää olla todellista osaamistakin, mutta haluan mieluummin tehdä töitä taidoiltaan keskinkertaisen ja tosi mukavan henkilön kanssa kuin tosi taitavan ja kamalan m*lkun. Aivan liikaa olen työelämässä törmännyt piikitteleviin, kiukutteleviin ja pikkumaisiin ihmisiin.
Jos siis olet edennyt "hyvänä tyyppinä" ja hoidat hommasi ok, älä turhaan pode huonoa omaatuntoa.
Ja joskus tarvitaan niitä ikävämpiäkin ihmisiä, kun sattuvat olemaan taitavampia kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ehkä sivuraiteille menen, mutta:
Mielestäni "hyviä tyyppejä" parjataan aivan turhaan. Joo, tietysti pitää olla todellista osaamistakin, mutta haluan mieluummin tehdä töitä taidoiltaan keskinkertaisen ja tosi mukavan henkilön kanssa kuin tosi taitavan ja kamalan m*lkun. Aivan liikaa olen työelämässä törmännyt piikitteleviin, kiukutteleviin ja pikkumaisiin ihmisiin.
Jos siis olet edennyt "hyvänä tyyppinä" ja hoidat hommasi ok, älä turhaan pode huonoa omaatuntoa.
Piikittelevä ja kiukutteleva usein hyvä tyyppi niille joille kannattaa olla.
Kusetus on se, että mitään uraa ei kehittynyt vaikka kuinka kävi kouluja ja yritti olla töissä ahkera. Olen pettynyt. Olen yhteiskunnalle aivan yhdentekevä, vaikka kovasti yritin olla taidoillani hyödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ehkä sivuraiteille menen, mutta:
Mielestäni "hyviä tyyppejä" parjataan aivan turhaan. Joo, tietysti pitää olla todellista osaamistakin, mutta haluan mieluummin tehdä töitä taidoiltaan keskinkertaisen ja tosi mukavan henkilön kanssa kuin tosi taitavan ja kamalan m*lkun. Aivan liikaa olen työelämässä törmännyt piikitteleviin, kiukutteleviin ja pikkumaisiin ihmisiin.
Jos siis olet edennyt "hyvänä tyyppinä" ja hoidat hommasi ok, älä turhaan pode huonoa omaatuntoa.
Piikittelevä ja kiukutteleva usein hyvä tyyppi niille joille kannattaa olla.
En ole samaa mieltä. Asiallinen voi olla kaikille, se ei paljoa vaadi. Ja sitä paitsi se on tuottavampaa, kun koko työyhteisö luottaa toisiinsa ja tekemisiinsä ja puhaltaa yhteen hiileen. Jos yhtä kiukkupussia pitää vältellä tai pelätä mahdollisia reaktioita, kuluttaa se kamalasti energiaa ja on pois työnteosta.
Pelkällä hyvä tyyppi osamisella, on hyvä pitää itseään silmällä ettei hakeudu liian vaativiin hommiin. Kaikista hommista, kun ei selviä olemalla pelkästään hyvä tyyppi. Pitää myös osata työnsä, kantaa vastuuta ja saada työt/projektit etenemään, eikä vain miellyttää kaikkia.
On kusetusta. Kukin ylemmän tason pomo suojelee omaa aluettaan ja omaa asemaansa ja sanelee sen mukaan ohjeistukset alaspäin. Jos kuulut oikeaan piiriin, niin sinulle on aina huippupaikka turvattu riippumatta osaamisestasi tai tekemästäsi työstä. Näin saadaan valtaa pönkitettyä, kun pidetään ympärillä ne, joiden vankkumattomasta tuesta voi olla varma joka tilanteessa.
Mielenkiintoista! Lisää kommentteja?
Ap
Päinvastoin, olen tehnyt töitä kuin pieni eläin vuosikymmeniä ja toivonut että saisin vakituisen työn. Palkka vain huononee, työmäärä kasvaa ja ketutuksen määrä kasvaa. Aina joka paikassa kehutaan superahkeraksi ja hyväksi työntekijäksi mutta vakipaikkaa ei vaan anneta, aina tulee talon ulkopuolelta kokematon tyyppi joka saa heti vakipaikan, me määräaikaiset jatketaan vuosikausia määräaikaisina. Kusetusta yhtä kaikki :D