Muita jotka eivät pysty mielikuvittelemaan millään aistilla?

Onko mahdollista että joku jolla afantasia olisi saanut tuon kyvyn myöhemmällä iällä jostain syystä?

Vierailija kirjoitti:

Aina oppii uutta. En tiennytkään että tällainen en voi olla edes mahdollista. Olisin luullut että joku syntymästään sokea ei pysty päässään muodostamaan mielikuvia jostain mitä ei ole ikinä nähnyt, mutta tämä on kyllä hämmentävää.

Olen syntymäsokea ja kuvittelen mielessäni paljonkin asioita, esineitä, tapahtumia, ympäristöjä, tilanteita ja niin edelleen. Mielikuvani muodostuvat sen mukaan, miten aistin ja koen maailmaa. Visuaalisia mielikuvia ei ole, koska ei ole kokemusta näköaistin toiminnasta. Silti on sellaisia mielikuvia, että niissä ikään kuin tiedän jonkin asian olevan näin sen perusteella, että olen ollut samankaltaisessa tilanteessa joskus ennenkin. Voin esim. kuvitella erilaisia huoneita ja tiloja: hirsirakennuksessa huoneet tuntuvat erilaisilta kuin kivitalossa jne.

Kouluajoilta tulee mieleen koetilanne. Saatoin englannin kokeessa jäädä miettimään jotain tehtävässä kysyttyä sanaa, jota en saanut millään mieleeni. Muistin, että se sana oli pistekirjoituksella painetun kirjan sivun alaosassa sillä ja sillä rivillä mutta en saanut silti sanaa mieleeni. Oli ikään kuin mielikuva sanan sijainnista tietyssä kohdassa paperia, vaikka sana ei suostunut tulemaan esiin. Muodostin siis päässäni kuvan yhdestä sivusta ja siitä, miten teksti sillä eteni, mutta se yksi kohta jäi pimentoon.

Kiintoisa aihe tosiaan.

MInulla on tuo,mutta aina tkkäösin kuviksesta ja sain kiitettävät numerot, en tajunnut edes asiaa ennenkuin luin siitä myöhemmällä iällä. Luulin ettei kukaan näe mielessään mitään.

Kuvis sujui aina hyvin ja helposti,jotenkin vain tiesin mitä aijon tehdä,ja sitten tein, samaten käsitöissä ja kaikessa rakentamisessa ja siihen liittyvässä.

En pysty kunnolla muuta kun kuuloaistilla

Tämä aihe osui silmääni eilen ja olen tosiaan myös luullut että olen samanlainen kuin muut. En ymmärrä miten voi eksyä tai hukata mitään jos asian voi kuvitella mielessään myöhemmin. Eikö yksi lomamatka riitä ja lopun aikaa vaan fiilistelee tai korona-aikana vaan kuvittelee itsensä muualle. Minä olen vain tässä.

Luin yöllä hieman asiaa ja tajusin että tottakai tämä on myös periytynyt lapselleni. Ja seuraavaksi kerron isälleni että hänkin taitaa olla samanlainen. Ikinä ei asiasta olla mitään puhuttu, mutta eiköhän tämä kulje suvussa.

Missäs maailmassa mä elän kun en ole ikinä edes kuullut tällaisesta? Luulin että tiedän asioista paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Niin mulla myös huono lapsuus, paljon väkivaltaa ja mielipuoli narsisti vanhempana. Aphantasia on usein huonosta lapsuudesta johtuvaa sillä lapsiuden pelko ja kauhu muuttavat aivoja fysiologisesti.

T. Äsken vastannut

Niin oli mullakin. Voisko tuosta parantua? Siis Aphatasiasta?

Ei tietoa, en jaksa googlettaa voiko tosta parantua.

Teoriassa psykedeelit vois palauttaa  kyvyn nähdä mielikuvia.

Ehkä on joillain jo  kokemusta asiasta.

Jos ei oo helppoa tuo puute niin ei se aina oo kivaa että mielikuvitus ja muisti käyvät turhan vilkkaalla. Mulle jää tosi helposti pyörimään kuvat ja äänet mieleen ja esim kauhuleffoja saa tarkkaan miettiä kannattaako katsoa. Myös kirja voi visualisoitua ja muodostaa mielikuvat. Silmät kiinni näen minäkin mustaa, oikein keskittymällä voi jotain nähdä. Muttaettä esim jossain mielikuvarentoutuksessa lähinnä kuuntelen ääntä ja tunnelmaa.