Enoni mökillä seinät ovat paksua AITOA kelohonkaa (ei mitään lamellia) ja lattialankut tietenkin TAMMEA. Miestä ei turhaan high fidelynä tunnettu
Kaikessa edesmenneen enoni mökillä paistaa yksi ominaisuus: laatu. Hänelle ei kelvannut mikään, joka olisi parasta huonompaa. Kun astuu sisään mökkiin, joka on oikeastaan huvilan vähättelyä kutsua sitä mökiksi, aistii heti laadun ja maallisen sekä henkisen rikkauden atmosfäärin. Kaikki arvoesineet on hienosti sommiteltu, kaikkien värimaailma viestii harmoniaa eikä ole dissonivoivia säröjä kokonaisuudessa.
Enoni oli todellinen high fidelity kaikessa. Ihan naurattaa tuo setristä tehty laiturikin. Minkäs tuulet ja myrskyt laadulle voi.
Rakasta enoa muistaen.
Sinikka
Kommentit (25)
Entäs sitten? Eihän se ole sinun mökkisi. Aika noloa.
No kyllä siinä laiturissa pitäs jo vähintään timantit loistaa.. joten voimme olla montaa mieltä enosi laadun ja hienouden tajusta.
Mulla on myös sukulaismies joka on tuota tyyliä. Kun alkoi puhua, että tekee itselleen mökin, niin ei kukaan odottanut että siitä tulisi erityisen hienoa. Ei ole rakennusalan koulutusta, eikä kauheasti kokemustakaan.
Siksi kaikilta leuka loksahti kun mökin lopulta, vuosien jälkeen ollessa valmis päästiin sitä katsomaan. Tämä mies oli itse veistänyt mökin massiivisesta hirrestä, niin että piilukirveen jäljet näkyvät niin sisällä kuin ulkona. Itse en ole rakentamisen ammattilainen mutta ne suvusta jotka ovat, on sanoneet että siinä on todella hyvin toteutettu perinnerakentamista vaivaa ja aikaa säästämättä. Ulkonäköönkin on panostettu, on tehty pieni torni katolle että näyttää pieneltä linnalta jne.
Ja sisälle kontrastiksi todella moderni sisustus ja nykyaikaiset kodinkoneet. Jopa astiakaapeista löytyy kokonaisia astiastoja merkkiastioita, mitä harvoin mökeillä näkee.
Kuulostaa hienolta! Arvostan. Mäkin pyrin kotona tiettyyn laatuun, vaikka meillä ei nyt kovin kalliita materiaaleja käytetäkään. Mutta uudislattiat on koivua, ja huolin huonekaluiksi lähinnä täyspuisia.
Vierailija kirjoitti:
Kaikessa edesmenneen enoni mökillä paistaa yksi ominaisuus: laatu. Hänelle ei kelvannut mikään, joka olisi parasta huonompaa. Kun astuu sisään mökkiin, joka on oikeastaan huvilan vähättelyä kutsua sitä mökiksi, aistii heti laadun ja maallisen sekä henkisen rikkauden atmosfäärin. Kaikki arvoesineet on hienosti sommiteltu, kaikkien värimaailma viestii harmoniaa eikä ole dissonivoivia säröjä kokonaisuudessa.
Enoni oli todellinen high fidelity kaikessa. Ihan naurattaa tuo setristä tehty laiturikin. Minkäs tuulet ja myrskyt laadulle voi.
Rakasta enoa muistaen.
Sinikka
Enpä viihtyisi päivääkään tuommoisella "mökillä". Pitäköön mökkinsä.
Jatka, Sinikka, harjoittelua. Vuonna 2025 voit jo saada aikaan novellin, fantasiaa, totta kai. Sci-fiin taipumuksesi eivät oikein viittaa.
Mä en oikeesti ymmärrä näiden aloitusten pointtia. Voisko joku selventää? Siis joku Sinikka joka kaipaa kovasti enoaan, joka oli kovin laatutietoinen. Ja... onko tässä nyt jokin subteksti joka ei aukee mulle? Auttakaa, en kestä tätä epätietoisuutta!
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikeesti ymmärrä näiden aloitusten pointtia. Voisko joku selventää? Siis joku Sinikka joka kaipaa kovasti enoaan, joka oli kovin laatutietoinen. Ja... onko tässä nyt jokin subteksti joka ei aukee mulle? Auttakaa, en kestä tätä epätietoisuutta!
Ap.n kaltaiset ihmiset haluaa korostaa omaa erinomaisuuttaan.
Narsismin eräs laji, kumpuaa ehkä lapsuuden traumoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikeesti ymmärrä näiden aloitusten pointtia. Voisko joku selventää? Siis joku Sinikka joka kaipaa kovasti enoaan, joka oli kovin laatutietoinen. Ja... onko tässä nyt jokin subteksti joka ei aukee mulle? Auttakaa, en kestä tätä epätietoisuutta!
Ap.n kaltaiset ihmiset haluaa korostaa omaa erinomaisuuttaan.
Narsismin eräs laji, kumpuaa ehkä lapsuuden traumoista.
Omaa erinomaisuutta ei voi korostaa, joten pitää korostaa sukulaisen.
Hienosti kirjoitettu. Hyvä Sinikka!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikessa edesmenneen enoni mökillä paistaa yksi ominaisuus: laatu. Hänelle ei kelvannut mikään, joka olisi parasta huonompaa. Kun astuu sisään mökkiin, joka on oikeastaan huvilan vähättelyä kutsua sitä mökiksi, aistii heti laadun ja maallisen sekä henkisen rikkauden atmosfäärin. Kaikki arvoesineet on hienosti sommiteltu, kaikkien värimaailma viestii harmoniaa eikä ole dissonivoivia säröjä kokonaisuudessa.
Enoni oli todellinen high fidelity kaikessa. Ihan naurattaa tuo setristä tehty laiturikin. Minkäs tuulet ja myrskyt laadulle voi.
Rakasta enoa muistaen.
Sinikka
Enpä viihtyisi päivääkään tuommoisella "mökillä". Pitäköön mökkinsä.
Oletkos vähän kade?
Siis onko tämä joku romaanin alku vai mitä ihmettä? Ei jummarra, ei.
Stereoitako vai mitä äänen laatua kehut? Ikihonkien huminaa? Laineen liplatusta? Puuseen oven narinaa ja sieltä kaikuvaa törinää?
Ota Sinikka Koffia, sitähän sulla on aina jääkaapissa, ja lopeta nuo horinat.
Minä nautin tällaisesta tekstistä. Mitä se haittaa, että kyseessä olisi fiktio, liioiteltu tai jonkun sukulaisen tai vaikka omakin. Olen ollut lomamatkalla mökissä joka oli hieno. Tiedän ja tunnistan tunnetilan jonka kirjoittaja on kokenut. Kuten moni muukin. Vihaako noinkin moni tuollaista tunnetta. Rämpikää elämänne.
Kadehdin.