Lue keskustelun säännöt.
Seurustelijoille: Tutustu appivanhempien negatiivisiin ominaisuuksiin!
26.07.2018 |
Ennen kuin menette naimisiin tai hankitte lapsia, tutustukaa toistenne vanhempien negatiivisiin ominaisuuksiin, koska ne tulevat ennen pitkää esille puolison käytöksessä!
Eli toisinsanoen: Vanhempien hyvät ja huonot ominaisuudet siirtyvät huomaamatta lasten käytökseen. Miettiessäsi mahdollista avioliittoa tai lastenhankintaa seurustelukumppanisi kanssa, tutustu hänen vanhempiinsa ennen päätöksen tekoa, koska pitkällä juoksulla vanhempien tavat/käytösmalli näkyy kumppanissasi. Ja mieti pystyisitkö sulattamaan saman käytöksen omassa puolisossasi?
Esimerkiksi jos mahdollinen tuleva anoppisi on paha kieleltään, voitko sulattaa sen, että seurustelukumppanisi myöhemmin muuttuu täysin tai jossain määrin samanalaiseksi ajan, paineen tai stressin vaikutuksesta?
Negatiiviset ominaisuudet aiheuttavat eroja - ei positiiviset. Siksi niihin tutustuminen vähentää myöhempää tämän tyyppistä järkytystä: "Alussa hän oli niin mukava ja kiva, nykyään hän on vain itsekäs eikä ota tarpeitani huomioon".
Meissä kaikissa on huonoja puolia, mutta seurustelukumppanin vanhempien käytökseen ja heidän keskinäiseen parisuhteeseen tutustuminen vähentää tulevia järkytyksiä ja niihin voi varautua. Pelkästään seurustelukumppaniin tutustuminen ei sitä tee, koska kaikki asiat eivät näy heti - eikä nuorena. Ne kehittyvät ajan kanssa vanhoista malleista, joita on omilta vanhemmiltaan saanut. Siihen mennessä lapset on hankittu ja naimisiin ehkä menty ja sitten on myöhäistä. Ero voi siintää edessä. Vähennä sinä eromahdollisuuksia vanhempiin tutustumalla, koska kumppanisi on myöhemmin vähintään jossain negatiivisessa asiassa samanlainen kuin äitinsä ja isänsä. Heidän huonot puolensa yhdistyvät lapsessa.
Lopuksi sanoisin, että kihlaparikurssit tulisi olla pakollisia jokaiselle seurustelevalle parille. Ja avioliittokurssit naimisissa oleville. Niin paljon hyödyllisiä työkaluja niistä saa elämäänsä.
Kommentit (15)
Nyt kun ajattelen niin oon huomannut tätä jo nyt.. :D inhottavaa kun pitää toisesta ja sit tulee tälläistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sanontakin: ei se omena puusta kauas lennä. Lapset ovat todellakin vanhempiensa kopioita. Samassa perheessä jollain lapsista on dominoivat geenit vaikkapa isältä ja toisella lapsella taas vaikkapa äidiltä.
Olemme tottuneet siihen, jotta katselemme lapsia ja sanomme, jotta onpas tuo äitinsä/isänsä näköinen, mutta harva huomaa, että se luonnekin periytyy eikä vain ulkonäkö.
Olisi pitänyt ajatella tuota kun seurusteli. Miehestä tuli aivan samanlainen kuin juopot empatiakyvyttömät vanhempansa. Pettämistä oli perheessä ja kaikki ihan sekaisin. sama tuli meidän suhteeseen ja rikkoi sen.
Olen myös huomannut itsessäni samoja piirteitä kuin omissa vanhemmissani eli introverttiys esim. ja sellainen sosiaalisten suhteiden kaipaamattomuus, kyläilyt jne.
Huomasin anopin kammottavat piirteet jo ensitapaamisella. Olisi pitänyt juosta karkuun jo silloin. No onneksi en juossut, koska lapsemme ovat ihania ja rakkaita. Mies kyllä muistuttaa äitiään koko ajan enemmän ja enemmän.... :/
Mielenkiintoista, että juuri nyt on tällainen aloitus kun itse olen pohtinut samaa aihetta. Oma anoppini on aivan sekopää mutta epäilen että hänellä on pari mutteria ihan oikeasti löysällä eikä kyse ole vain luonteesta.
Mies ei vaikuta lainkaan sekopäiseltä (ainakaan vielä) ja toivon ettei tulevaisuudessakaan sekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin joo eksän kohdalla samanlaisia piirteitä.
Mutta ei tarvitse tehdä lapsia ilman, että niitä piirteitä näkyy.
No voi hitsi. Jätänkö nyt tuon ukon kun en ole ikinä sen vanhempia tavannut? Toinen on kuollutkin jo ajat sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti tää taitaa olla totta. Pitkä suhde miehen kanssa takan, lapsia kaksi, oma talo jne. Ja nyt muutaman vuoden aikana mies muuttunut ihan samanlaiseksi kuin isänsä. Alkuaikoina vihasi isänsä sulkeutunutta, ilkeää äkkipikaista luonnetta ja sitä miten se kohtelee hänen äitiään ja muuta perhettä. Nyt itse saan samanlaista kohtelua häneltä ja eikä mieheni enää pidä oman isänsäkään käytöstä mitenkään ihmeellisenä.
Tämänkö olisin tiennyt silloin nuorena, niin en tiedä olisiko tätä suhdetta syntynyt. No, monta mukavaa vuotta on meillä ollut ja ihanat lapset. Jahka ovat isompia ja jos miehen käytös ei ole muuttunut, niin tiedän kyllä mitä teen: aloitan uuden elämän ilman tukahduttavaa miestäni.
Mitä minun miehestäni tulee kun hänen isänsä kuoli suunnilleen saman ikäisenä mitä hän nyt on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kiinnittäisin huomiota myös puolison suvun älylliseen kehitykseen. Onko paljon varttihulluja? Minkälainen koulutus ihmisillä on? Onko kehitysvammaisia? Jos suvussa on joku retardi niin miettisin kahdesti lisääntymistä semmosen ihmisen kanssa, sillä se voi olla periytyvää.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista, että juuri nyt on tällainen aloitus kun itse olen pohtinut samaa aihetta. Oma anoppini on aivan sekopää mutta epäilen että hänellä on pari mutteria ihan oikeasti löysällä eikä kyse ole vain luonteesta.
Mies ei vaikuta lainkaan sekopäiseltä (ainakaan vielä) ja toivon ettei tulevaisuudessakaan sekoa.
Tämä. Mieheni on onneksi tullut tervehenkiseen isäänsä eikä ole anopin kaltainen sekopää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää valitettavasti paikkansa - ja vaikka poikkeuksiakin toki löytyy.
Väittäisin lisäksi, että naiset herkemmin ja useammin muistuttavat tavoiltaan äitejään, kuin vaikkapa miehet isiään ja/tai äitejään - niin hyvässä kuin pahassa...
No minun appivanhemmissa ei oikeasti ole paljon vikaa. Äiti on hieman sellainen hössöttäjä, joka ei pysy paikallaan. Hänen äitinsä eli mieheni mummo on samanlainen. Mieheni ei ainankaan vielä ole hössöttäjä, mutta hieman yliaktiivinen kun mennään käymään vanhemmilla. Hänestä tulee ehkä hieman avuton siellä ja antaa enemmän äitinsä tehdä puolestaan asioita. Muuten kotona on hyvin itsenäinen eikä taannu lapseksi. Naimisiin ei kyllä olla menossa tai hankkimassa lapsia. Omissa vanhemmissa onkin sitten enemmän negatiivisia asioita, joista miehen kannattaisi olla huolissaan :D Mielelläni toivoisin, että lapsuuteni olisin saanut viettää appivanhempien tyyppisten ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää varoittaa miniäkokelasta: juokse, kun vielä voit! Pojasta on tulossa (tai siis on jo, mutta sitä ei huomaa) rahankäytössä todella tarkka nipottaja, joka ei ymmärrä, mitä iloa perheellä olisi yhteisistä rahoista, kun kumpikin voi tienata ja maksaa omat kulunsa. Automatkoilla pysähdytään minimissään 2 tunnin välein, pissitti tai ei. Autoillessa muutenkin tärkeintä on matka, ei perillepääsy (vaikka oltaisiin myöhässä omista häistä). Kaukosäätimestä vastaa se, joka television maksoi / maksaa nettiyhteyden. Ruokaa ei heitetä roskiin, kaiken voi piilottaa huomiseen laatikkoon tai ainakin sämpylöihin.
On todellakin mielenkiintoista, että juuri ne piirteet tulevat näkyviin, joita puoliso omissa vanhemmissaan inhoaa ja arvostelee.